Synnynnäiset hammaspuutokset ovat ihmisen yleisimpiä kehityshäiriöitä. Yksi tai useampi hammas puuttuu noin 8%:lta väestöstä. Viisaudenhammas puuttuu noin joka viidenneltä ihmiseltä. Laajemmat, kuuden tai useamman hampaan puutokset ovat harvinaisempia ja niiden esiintyvyys on noin promillen luokkaa.
Puuttuvien hampaiden aiheuttaman esteettisen haitan lisäksi potilaat voivat kärsiä purentaviasta, periodontaalisista haitoista, riittämättömästä alveoliluun kasvusta, alentuneesta pureskelukyvystä ja epäselvästä puheen lausumisesta. Hoito on monien hammaslääketieteen erikoisalojen yhteistyötä. Hoidon suunnittelun ja toteutuksen haastetta lisää usein hammaspuutosten yhteydessä havaittavat luu- ja pehmytkudospuutokset, hampaiden koon ja muodon vaihtelut, hampaiden sijainti ja mahdollisesti vertikaalisen tilan puute purennassa. Perintötekijät ovat usein hammaspuutosten taustalla, mutta lisäksi erilaiset sikiö- ja lapsuusaikaiset ulkoiset tekijät voivat häiritä normaalia hampaiden kehitystä.
Tämä syventävä työ on kirjallisuuskatsaus synnynnäisistä hammaspuutoksista ja hammaspuutospotilaiden hoidoista. Katsauksessa perehdyttiin aiheesta julkaistuun kirjallisuuteen.
