Tutkielman kirjallisuusosuudessa käytiin läpi sidostamisen perusteet ja dentiinin rakenne sekä selvitettiin vanhentamisen vaikutusta yhdistelmämuovien ja sidosaineiden sidoslujuuteen. Lisäksi tarkasteltiin MMP-entsyymien aktiivisuuden vaikutuksia sidoksen kestävyyteen. Yksivaiheisen itse-etsaavan Scotch Bond Universal- sidosaineen käyttöohjeen mukaan sillä sidotettaessa voidaan jättää erillinen etsaaminen kokonaan tekemättä tai erillisellä fosforihappoetsauksella voidaan käsitellä joko pelkkä kiille tai molemmat kiille ja dentiini. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten dentiinin erillinen fosforihappoetsaaminen vaikuttaa Scotchbond Universal-sidosaineen sidoslujuuteen ja sidoksen murtumatyyppiin keinosyljessä vanhennetuissa näytteissä.
Tutkimukseen käytettiin 30 kappaletta yliopistohammasklinikalla poistettuja hampaita. Hampaat valettiin akryyliin ja niistä hiottiin osa kruunua pois. Sitten dentiiniosaan tehtiin yhdistelmämuovitäytepilarit. Sidosaineena käytettiin yksivaiheista itse-etsaavaa Scotchbond Universalia. Puolet näytteistä sidostettiin valmistajan ohjeen mukaan ja puolissa käytettiin erillistä fosforihappoetsausta ennen sidosaineen viemistä. Näytteitä vanhennettiin keinosyljessä kahdeksan kuukauden ajan. Sidosaineen ja dentiinin välistä sidoslujuutta testattiin kohdistamalla yhdistelmämuovipaikan tyveen työntövoima. Testaus tehtiin Shear Bond Tester T-63010K-laitteella. Lisäksi näytteiden murtumatyyppejä tarkasteltiin stereomikroskoopilla.
