Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Hevosen kintereen takapinnan pehmytkudokset ja niiden vauriot

Show simple item record

dc.date.accessioned 2007-02-13T12:36:04Z en
dc.date.accessioned 2009-09-01T08:00:01Z und
dc.date.accessioned 2018-07-30T07:39:15Z
dc.date.available 2007-02-13T12:36:04Z en
dc.date.available 2009-09-01T08:00:01Z und
dc.date.available 2018-07-30T07:39:15Z
dc.date.issued 2000
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/1975/1154
dc.description Vain tiivistelmä. Koko työ lainattavissa Viikin tiedekirjastosta. fi
dc.format.extent 24 bytes en
dc.format.mimetype text/plain en
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Hevosen kintereen takapinnan pehmytkudokset ja niiden vauriot fi
dc.type Thesis en
ethesis.discipline Diagnostic Imaging en
ethesis.discipline Diagnostinen kuvantaminen fi
ethesis.discipline Diagnostisk avbildning sv
ethesis.department Institutionen för klinisk veterinärmedicin sv
ethesis.department Department of Clinical Veterinary Sciences en
ethesis.department Kliinisen eläinlääketieteen laitos fi
ethesis.faculty Faculty of Veterinary Medicine en
ethesis.faculty Veterinärmedicinska fakulteten sv
ethesis.faculty Eläinlääketieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/f3d16a17-630c-43fb-86ad-031dba66d6a9
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Immonen, Marika
dct.issued 2000
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Kintereen takapinnan kliinisesti tärkeitä anatomisia rakenteita ovat pinnallinen koukistaja, syvä koukistaja ja plantaariligamentti. Pinnallinen koukistaja kiinnittyy tuber calcanein takapinnalle sivusiteidensä avulla ja jatkuu alaspäin kinneralueen takapinnalla heti ihon alla. Syvä koukistaja muodostuu kolmesta toisiinsa yhdistyvästä jänteestä. Syvän koukistajan pääjänne ylittää kintereen calcaneuksen jänneuurteessa jännetupen suojaamana. Plantaariligamentti saa alkunsa tuber calcanein yläosan lateraalipinnalta ja jatkuu alaspäin tiukasti calcaneuksen takapintaan kiinnittyneenä. Alaosassaan plantaariligamentti kiinnittyy neljänteen kinnerluuhun sekä lateraalisen puikkoluun yläpinnalle. Hankoside saa alkunsa kinnerluiden alimman rivin takapinnalta sekä sääriluun yläosan takapinnalta ja jatkuu alaspäin puikkoluiden välissä sääriluun takapinnalla. Kintereen takapinnan pehmytkudosten sairaustilat ovat hevosella huonosti tunnettuja ja niiden diagnosointia on pidetty vaikeana. Harvinaisia kintereen takapinnan turvotusta aiheuttavia vammoja ovat pinnallisen koukistajan luksaatio ja syvän koukistajan jännetupen tulehdus. Pinnallisen koukistajan luksaatiot ovat tapaturman aiheuttamia ja niihin liittyy jänteen sivusiteen repeäminen. Syvän koukistajan jännetupen tulehduksessa nähdään turvotusta yleensä kintereen sisätakapinnalla. Jänispatilla on perinteisesti tarkoitettu plantaariligamentin revähtymästä aiheutuvaa turvotusta kintereen ulkotakapinnalla. Nykykäsityksen mukaan plantaariligamentin revähtymä on harvinainen ja yleensä turvotuksen aiheuttaa jonkin muun rakenteen vaurio, kuten pinnallisen koukistajan vammat, ihonalainen turvotus ja/tai sidekudoksen muodostuminen jänteiden ympärille. Myös hankositeen yläkiinnityskohdan vauriot ovat urheiluhevosilla kliinisesti tärkeitä, mutta ultraäänitutkimuksen löydösten arvionti alueella on vaikeaa. Takajalassa hankositeen yläkiinnityskohdan vauriot ovat usein bilateraalisia ja niiden paranemisennuste on huonompi kuin vastaavilla vaurioilla etujalassa. Yleisin vaurio takajalan hankositeen yläosassa on diffuusi kaiuton alue, joka käsittää kaksi kolmasosaa tai enemmän hankositeen poikkileikkauspinta-alasta. Sääriluun ylätakapinnalla hankositeen kiinnittymiskohdassa voi lisäksi olla uudisluumuodostusta tai avulsiomurtuma. Tutkimuksen anatomiaosuudessa selvitettiin lopetettujen hevosten jalkoja preparoimalla (yhteensä kuusi jalkaa), nähdäänkö kintereen takapinnan anatomiassa yleisesti yksilöllistä vaihtelua, ja ultraäänitutkimuksella kartoitettiin kahden hevosen jänispattialueen normaalit ultraäänilöydökset. Anatomia oli pääosin kirjallisuudessa kuvatun kaltainen, mutta jonkin verran esiintyi yksilöllistä vaihtelua. Neljän jänispattioireisen hevosen ultraäänitutkimuksessa havaittiin, että alueen turvotus helpottaa tutkimusta. Plantaariligamentti kiinnittymiskohtineen saatiin ultraäänitutkimuksessa näkymään hyvin sekä terveillä että sairailla hevosilla erityisesti pitkittäissuunnassa. Jänispattialueen turvotuksen aiheutti kahdella hevosella pinnallisen koukistajan vaurio ja kahdella pinnallista koukistajaa ympäröivien pehmytkudosten muutokset. Plantaariligamentissa ei tutkituilla hevosilla ollut muutoksia. Vaikuttaakin vanhentuneelta käsitykseltä pitää kaikkia kintereen takapinnan kuperia turvotuksia yksiselitteisesti "jänispatteina". fi
dct.subject kinner fi
dct.subject plantaariligamentti fi
dct.subject jänispatti fi
dct.subject pinnallinen koukistaja fi
dct.subject hankoside fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe201801151566
dc.type.dcmitype Text
dc.identifier.laitoskoodi E9000
dct.subject.ysa hevonen fi
dct.subject.ysa ultraäänitutkimus fi
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record