| dc.date.accessioned |
2007-02-14T11:49:50Z |
en |
| dc.date.accessioned |
2009-09-01T08:01:01Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2018-07-30T07:32:59Z |
|
| dc.date.available |
2007-02-14T11:49:50Z |
en |
| dc.date.available |
2009-09-01T08:01:01Z |
und |
| dc.date.available |
2018-07-30T07:32:59Z |
|
| dc.date.issued |
2003 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/1975/1202 |
|
| dc.description |
Vain tiivistelmä. Koko työ lainattavissa Viikin tiedekirjastosta. |
fi |
| dc.format.extent |
24 bytes |
en |
| dc.format.mimetype |
text/plain |
en |
| dc.publisher |
University of Helsinki |
en |
| dc.publisher |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dc.publisher |
Helsingfors universitet |
sv |
| dc.title |
Sairaalaperäiset salmonellainfektiot hevosilla |
fi |
| dc.type |
Thesis |
en |
| ethesis.discipline |
Microbiology |
en |
| ethesis.discipline |
Mikrobiologia |
fi |
| ethesis.discipline |
Mikrobiologi |
sv |
| ethesis.department |
Institutionen för basveterinärmedicin |
sv |
| ethesis.department |
Department of Basic Veterinary Sciences |
en |
| ethesis.department |
Peruseläinlääketieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Veterinary Medicine |
en |
| ethesis.faculty |
Veterinärmedicinska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Eläinlääketieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/f3d16a17-630c-43fb-86ad-031dba66d6a9 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Kallio, Virve |
|
| dct.issued |
2003 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Normaaliolosuhteissa salmonellabakteerit eivät aiheuta sairautta terveissä aikuisissa hevosissa. Eläinsairaaloissa ja siittoloissa infektiopaine on suurempi ja hevosten vastustuskyky saattaa olla heikentynyt, jolloin salmonella voi aiheuttaa laajoja epidemioita. Salmonellojen aiheuttamia epidemioita hevossairaaloissa on raportoitu useita. Salmonella leviää helposti sairaalaympäristössä henkilökunnan käsien sekä hoitovälineiden kautta.
Hevosilla on kuvattu neljä erilaista tautimuotoa, jotka ovat äkillinen paksusuolentulehdus, varsojen yleisinfektio, lievä infektio sekä krooninen muoto. Salmonelloosin oireita voivat olla muun muassa verinen ripuli, kuume, alakuloisuus, ruokahaluttomuus ja nestehukka. Verinäytteissä todetaan leukopeniaa ja fibrinogeenin nousu. Hevosilla yleisin salmonelloosin aiheuttaja on Salmonella enterica serovar Typhimurium. Salmonellan esiintyvyys hevosilla on raportoitu olevan välillä 0,2-71 % riippuen tutkimustavasta ja tutkitusta populaatiosta; korkeaa esiintyvyyttä on raportoitu etenkin ähkypotilailla. Salmonelladiagnoosi perustuu yleensä kliinisiin oireisiin ja bakteerin eristämiseen ulosteesta.
Antibiootit eivät yleensä ole tehokkaita salmonelloosin hoidossa. Antibiootteja tulisi käyttää ainoastaan vakavissa systeemisissä infektioissa. Salmonellat ovat yleensä herkkiä antibiooteille, mutta useita moniresistenttejä kantoja esiintyy. Antibioottien annon on raportoitu lisäävän hevosten herkkyyttä saada salmonellainfektio ja pidentävän salmonellabakteerin eritysaikaa. Tärkeintä salmonellapotilaalle on tukihoito. Salmonellaepidemiat tulevat hyvin kalliiksi eläinsairaaloille.
Lainsäädännössä ei ole hevosten salmonellainfektioita koskevia määräyksiä muiden kuin S. abortus equin osalta, eli salmonellatartunnat hevosilla eivät aiheuta rajoituksia esimerkiksi hevosten käsittelyn tai kuljetuksen osalta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että näytteenotto hevosista on vapaaehtoista, eikä valtio maksa kuluja.
Kantajaeläimiä on usein vaikea tunnistaa, joten työskentelytavat eläinsairaaloissa tulisivat aina olla niin hygieenisiä, että salmonellabakteereiden leviämismahdollisuudet voidaan estää. Eläinsairaaloiden salmonellaepidemioita voidaan ennaltaehkäistä ja rajoittaa muun muassa aseptisilla työskentelytavoilla, suojavaatteita käyttämällä, sairaiden hevosten eristämisellä, hyvällä käsihygienialla ja potilaiden kohortoimisella.
Saneerattaessa salmonellaa ympäristöstä desinfektioaineiden käyttöä tärkeämpää on pintojen mekaaninen puhdistus. Pintapuhtausnäytteiden merkitys onkin hyvin kyseenalainen. Puhdistustoimenpiteiden onnistumista arvioitaessa tärkeämpää on uusien tartuntatapausten esiintyminen. Tässä syventävien opintojen seminaarissa kuvataan kirjallisuuden lisäksi kolme salmonellan aiheuttamaa sairaalaepidemiaa, joista yksi on Yliopistollisen hevosklinikan salmonellaepidemia vuodelta 2001. |
fi |
| dct.subject |
tartuntatie |
fi |
| dct.subject |
antibiootti |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe201801151659 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| dc.identifier.laitoskoodi |
E9000 |
|
| dct.subject.ysa |
Salmonella-bakteerit |
fi |
| dct.subject.ysa |
hevonen |
fi |
| dct.subject.ysa |
hygienia |
fi |
| dct.subject.ysa |
antibiootit |
fi |
| dct.subject.ysa |
sairaalainfektiot |
fi |
| dc.format.content |
abstractOnly |
|
