Kartoitustutkimus eläinten myrkytyksistä Suomessa HYKS:n Myrkytystietokeskuksen puheluraporteista vuosina 2001 - 2003

Tutkimuksessa kartoitettiin eläinmyrkytysten esiintyvyyttä Suomessa. Tutkimusmateriaalin muodostivat HYKS:n Myrkytystietokeskuksen vastaanottamat eläinpuhelut vuosina 2001 - 2003 (n = 6859). Tärkeimmät muuttujat olivat puheluluokka, eläinluokka, aine ja aineluokka. Puheluista 88 % oli myrkytyspuheluja ja 12 % yleiskyselyjä. Puhelut jakautuivat viiteen eläinluokkaan: koirat 5557 kpl (81 %), kissat 1005 kpl (15 %), hevoset 61 kpl (0,9 %), naudat 35 kpl (0,5 %) ja muut eläimet 201 (2,9 %). Muuttuja aine sai 846 eri arvoa ja aineet jakautuivat 21 aineluokkaan. Koirien 4999 myrkytyspuhelusta 56 % sisältyi kolmeen aineluokkaan: ihmislääkkeet (n = 1091), kasvit (n = 912) ja sekalaiset aineet (n = 809). Kissojen 778 myrkytyspuhelusta 55 % sisältyi kahteen aineluokkaan: kasvit (n = 353) ja ihmislääkkeet (n = 79). Paras tapa ehkäistä myrkytyksiä on pitää kotona vaaralliset aineet pois myös eläinten saatavilta. Myrkytysten hoitokäytännöt ovat muuttuneet, eikä suolalla oksettamista tai letkuttamista tulisi enää suositella rutiinihoidoksi. Eläinpuhelujen osuus ja määrä kasvavat Myrkytystietokeskuksessa. On selvitettävä, kuinka tämä sairaanhoitopiirien kustantama toiminta jatkossa organisoidaan ja rahoitetaan eläinten osalta.