Mahalaukun helikobakteerit ja histologinen kuvamahasuolikanavan oireita potevilla ja kliinisesti oireettomilla koirilla

Tutkimuksessa määritettiin kliinisesti terveiden ja mahasuolikanavan oireita potevien koirien helikobakteeri (HLO)-infektion aste, mahalaukun limakalvon histologinen kuva sekä tutkittiin HLO-infektion asteen ja histologisen kuvan välistä yhteyttä. Materiaalina oli 19 oireetonta lemmikkikoiraa ja 23 EKK:n eläinsairaalan potilasta, joilla oli esiintynyt mahasuolikanavan oireita. Koirilta otettiin mahalaukun limakalvolta endoskopiassa harjanäyte sekä biopsianäytteet ureaasitestiin, histologiseen tutkimukseen, viljelyyn ja elektronimikroskooppiseen tutkimukseen. Helikobakteereita todettiin histologisesti kaikilla oireettomilla koirilla (100 %) ja 91,3:%:lla oireellisista koirista. Ureaasitesti tehtiin 39 koiralta ja harjanäyte tutkittiin yhteensä 22 koiralta. Niillä löydettiin kaikki positiiviset ja negatiiviset, kun todellisena tuloksena pidettiin histologisesti todettua HLO-infektiota. Harjanäytteessä todettu helikobakteerien määrä ei aina vastannut histologisesti todettua HLO-infektion astetta. Mahalaukun eri alueiden kesken todettiin tilastollisesti eroja HLO-infektion asteessa: antrurnissa helikobakteereita esiintyi vähiten. HLO-infektion aste ei tilastollisesti poikennut oireettomien ja oireellisten ryhmien välillä (p =0,10). Histologinen kuva poikkesi ryhmien välillä yksittäisten tulehdusparametrien suhteen siten, että lymfosyyttiaggregaatteja (p < 0,01) ja eosinofiilejä (p = 0,03) oli lievästi enemmän oireellisillakuin oireettomilla koirilla. Diagnostisia löydöksiä ei esiintynyt 58 %:lla oireettomista ja 34 %:lla oireellisista koirista. Yleisin diagnostinen löydös oli lievä krooninen gastriitti, joka todettiin yhteensä 11 koiralla. HLO-infektion asteen ja tulehdusmuutosten välillä ei todettu korrelaatiota.