Oireeton haiman vajaatoiminta pitkäkarvaisilla collieilla

Tämä syventävien opintojen tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään lyhyesti haiman vajaatoimintaa, sen oireita ja diagnostisointia. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa käsitellään haiman vajaatoiminnan perinnöllisyyttä aiemmin tehtyjen perinnöllisyystutkimusten pohjalta sekä yleisesti perinnöllisiä sairauksia ja niiden perinnöllisyysmekanismeja sekä perinnöllisten sairauksien tutkimista. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään myös oireetonta haiman vajaatoimintaa pitkäkarvaisilla collieilla. Oireettomassa haiman vajaatoiminnassa koiralla ei ole kliinisiä oireita, vaikka haiman eksokriininen osa on osittain surkastunut. Nämä subkliinistä haiman vajaatoimintaa sairastavat koirat periyttävät sairautta kuitenkin samalla tavalla kuin kliinistä haiman vajaatoimintaa sairastavat. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään oireettoman haiman vajaatoiminnan esiintyvyyttä collie-pentueissa, joissa on todettu kliinistä haiman vajaatoimintaa. Tarkoituksena on, että tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi tulevissa perinnöllisyystutkimuksissa sekä suunniteltaessa miten haiman vajaatoiminnan vastustaminen pitäisi tulevaisuudessa toteuttaa collieiden keskuudessa. Tutkimukseen osallistui 37 kliinisesti tervettä pitkäkarvaista collieta. Koirat olivat yhteensä 12 pentueesta, jotka pystyttiin sijoittamaan neljään eri sukutauluun. Koirilta otettiin paaston jälkeinen seeruminäyte, josta tutkittiin TLI-arvo. Ensimmäisessä tutkimuksessa löytyi 5 koiraa, joilla oli alhainen seerumin TLI-arvo. Näiltä koirilta otettiin uusintanäytteet. Uusintanäytteessä kolmella koiralla oli edelleen alhainen TLI-arvo. Oireeton haiman vajaatoiminta voidaan luotettavasti diagnostisoida vähintään kahden perättäisen alhaisen seerumin TLI-arvon perusteella. Tässä tutkimuksessa löytyi siis tutkitusta aineistosta kolme koiraa (8%), joilla voitiin todeta subkliininen haiman vajaatoiminta.