Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Eläinperäisiä elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevien laitosten käsitys viranomaisvalvonnasta

Show full item record

Title: Eläinperäisiä elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevien laitosten käsitys viranomaisvalvonnasta
Author(s): Bäckman, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Food and Environmental Hygiene
Discipline: Food Hygiene
Language: Finnish
Acceptance year: 2007
Abstract:
The Purpose of the Finnish Hygiene Act (The Act on Food Hygiene of Foodstuff of Animal Origin 1195/1996), which was in force until the beginning of March 2006, was to ensure the hygienic quality of foodstuffs of animal origin and prevent the spread of infections from animals to humans via foodstuffs. The Hygiene Act applied to handling, hygienic quality requirements and inspections prior to retail of foodstuff of animal origin. The aim of official food control is to ensure that establishments fulfil the requirements imposed on them by the legislation. According to The Hygiene Act, abattoirs and establishments connected to them were controlled by an official veterinarian working for The National Food Agency, and other establishments controlled by the municipal authorities. Each municipality or federation of municipality was responsible for the official control in its own region. The inspection frequencies depended on the type of establishment, but all establishments had to be inspected regularly. The purpose of this study was to investigate how official control was perceived in establishments covered by the Hygiene Act in terms of effects and congruence of the official control and guidance received from the authorities. The aim was also to investigate the influence of control frequency on perceptions on effects, congruence and guidance. The research was performed in spring 2006 using a questionnaire, which was issued to all establishments in meat branch, establishments handling fishery products, dairy plants, egg packing centres and warehouses of foodstuffs of animal origin registered as approved establishments by The National Food Agency in 2005. 459 answers were received, which was 36 % of the questionnaires sent. The results show that the food control had improved the hygiene of the establishments according to the perceptions of the establishments. Product safety was considered to be improved by the official control more in small and medium-sized establishments than in large establishments. EU-establishments in meat branch have made more changes to their production processes and line of production due to food control than other types of establishments. Approximately one half of the respondents were unable to provide a view on congruence of official control. Incongruence was experienced most frequently in low-capacity slaughterhouses. High inspection frequency was found to be connected to the experience of incongruence. The higher the inspection frequency, the higher was the perceived incongruence of official control. Most establishments were satisfied with the amount of guidance concerning the legislation they had been given by the official inspector. However, more guidance was needed on the planning of the own-check, construction of production facilities, expansion and repair of production facilities and correction of the shortcomings found during inspections. The frequency of inspections was also found to have an effect on perceived benefit of official control. The more frequent the control inspections performed by the municipal control authorities were, the higher was the perceived positive impact on hygiene.
Maaliskuuhun 2006 saakka voimassa olleen hygienialain (eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annettu laki 1195/1996) tarkoituksena oli turvata eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieninen laatu sekä estää elintarvikkeiden välityksellä tarttuvien tautien leviäminen eläimistä ihmisiin. Hygienialakia sovellettiin eläimistä saatavien elintarvikkeiden käsittelyyn, elintarvikehygienisiin laatuvaatimuksiin, valvontaan ja tarkastuksiin ennen niiden vähittäismyyntiä. Viranomaisvalvonnalla pyritään varmistamaan, että laitokset täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Hygienialain mukaan teurastamoita ja niiden yhteydessä olevia laitoksia valvoi valtion tarkastuseläinlääkäri ja muita hygienialain mukaisia laitoksia kunnan valvontaviranomainen. Kunkin kunnan tai kuntayhtymän tuli huolehtia valvonnasta omalla alueellaan. Laitosten valvontatiheydet riippuivat laitostyypistä, mutta kaikkia laitoksia oli valvottava säännöllisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälainen käsitys hygienialain mukaisilla laitoksilla on viranomaisvalvonnan vaikuttavuudesta, yhdenmukaisuudesta ja viranomaisilta saadusta neuvonnasta, sekä tarkastella valvontatiheyden merkitystä valvonnan vaikuttavuuteen, yhdenmukaisuuteen ja neuvontaan. Tutkimus toteutettiin keväällä 2006 kirjekyselynä, joka lähetettiin kaikille hygienialain mukaisille liha-, kala-, maito-, muna- ja varastoalan yrityksille, joiden tiedot löytyivät Elintarvikeviraston hyväksyttyjen laitosten listalta vuodelta 2005. Vastauksia saatiin 459 kappaletta ja vastausprosentti oli 36 %. Tutkimuksessa todettiin, että hygienialain mukaisten laitosten mielestä viranomaisvalvonta on parantanut laitosten hygieniaa. Pienet ja keskisuuret yritykset katsovat viranomaisvalvonnan parantaneen tuoteturvallisuutta enemmän kuin suuryritykset. Liha-alan EU-laitokset ovat tehneet viranomaisvalvonnan seurauksena muutoksia tuotantoprosesseihin ja tuotantosuuntaan muita laitostyyppejä enemmän. Noin puolet kyselyyn vastanneista ei osannut ottaa kantaa viranomaisvalvonnan yhdenmukaisuuteen. Epäyhdenmukaisimpana valvontaa pitivät pienimuotoiset teurastamot. Tiheän tarkastusvälin todettiin olevan yhteydessä käsitykseen valvonnan epäyhdenmukaisuudesta. Mitä tiheämmin laitosta valvottiin, sitä epäyhdenmukaisempana valvontaa pidettiin. Suurin osa laitoksista on tyytyväisiä valvojan antaman lainsäädäntöä koskevan neuvonnan määrään. Lisäopastusta olisi kaivattu omavalvontajärjestelmän suunnitteluun, tuotantotilojen rakentamiseen, laajentamiseen ja korjaamiseen liittyvissä asioissa ja tarkastuksissa havaittujen epäkohtien korjaamiseen. Tarkastusten tiheydellä havaittiin olevan merkitystä laitosten käsityksissä valvonnan hyödystä. Mitä useammin kunnallinen viranomainen tarkasti laitoksen, sitä enemmän viranomaisvalvonnan seurauksena tehdyt toimenpiteet olivat laitosten käsityksen mukaan parantaneet laitoksen hygieniaa.
Keyword(s): hygiene act food control effectiveness congruence hygienialaki viranomaisvalvonta hygienia lait viranomaiset valvonta vaikuttavuus yhdenmukaisuus


Files in this item

Files Size Format View
BackmanH.pdf 34.67Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record