Poronvasojen syysteurastukset ovat porotalouden tuottavuuden perusta. Kesän aikana hyvin kasvaneet vasat ovat syysteurastuksissa painavia ja hyväkuntoisista eläimistä voidaan valita parhaimpia jalostukseen. Kasvun ja kehityksen sekä immuunipuolustuksen muokkautumisen kannalta vasojen alkuelämän terveydelliset haasteet ovat merkittävässä asemassa.
Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa lähestytään vasojen selviytymistä ensimmäisistä elinviikoistaan sekä vaadinten että vasojen näkökulmasta. Vaatimien kunnon ja ympäristöolosuhteiden välistä yhteyttä selvitetään esimerkein sekä paneudutaan vasan mahdollisuuksiin suojautua infektioilta ja taudinaiheuttajilta ensimmäisten elinviikkojensa aikana. Ternimaidon ja erityisesti sen sisältämien immunoglobuliinien merkitystä infektioissa arvioidaan. Tunnettuina infektionaiheuttajina tutkielman molemmissa osioissa on käytetty kahta poron suolistoloisista, giardiaa ja kryptosporidia.
Tutkimusosassa selostetaan Paliskuntain yhdistyksen koetokalla vuonna 2004 tehty tutkimus. Siinä pyrittiin selvittämään aikaisessa vaiheessa vasoilla ilmenevien tulehdusten ja loistartuntojen vaikutusta vasojen vastustuskyvyn ja painon kehittymiseen sekä selviytymiseen myöhemmin. Tutkittiin myös maternaalisen immuniteetin vaikutusta loistartuntoihin sekä akuutin vaiheen proteiinien käyttöä poronvasojen subkliinisten infektioiden mittareina sekä ympäristöstä tulevan infektiopaineen arvioinnissa. Aikaisempien kokeiden perusteella odotettiin, että voimakas varhainen loistartunta heti ensimmäisinä elinviikkoina voisi aiheuttaa vasoilla tulehdusvasteen, jolla saattaisi olla merkitystä myöhemmän vastustuskyvyn kehittymisen kannalta.
Tutkimuksissa vasoilta (n = 54) otettiin veri- ja ulostenäytteitä sekä ne punnittiin kahdesti päiväkasvujen laskemiseksi. Vaatimilta (n = 54) otettiin kerran veri- ja ulostenäyte. Verinäytteistä määritettiin akuutin vaiheen proteiineista seerumin amyloidi-A (SAA), haptoglobiini (Hp) sekä fibrinogeeni. Lisäksi määritettiin valkosolujen kokonaismäärä. Ulostenäytteistä tutkittiin giardiat ja kryptosporidit.
Kaikilta vasoilta löytyi ulostenäytteestä giardioita. Voidaankin sanoa, että se on laajalti levinnyt poronvasojen keskuudessa. Kryptosporideja löydettiin vain 12 vasalta 54:stä ja aiheutunut infektio todettiin lieväksi lähes kaikilla. Loisten aiheuttama tulehdusreaktio vasoilla oli lyhytaikainen eikä sillä näyttänyt olevan vaikutusta vasojen terveyteen ja kasvuun hyvissä olosuhteissa.
Tutkituista veriarvoista sekä SAA että Hp nousivat kahteen elinviikkoon saakka ja jäivät tälle tasolle pitkäksi aikaa. Tulos oli yllättävä ja saattaa osaltaan johtua ternimaidon sisältämistä aineista sekä edeltävistä kokeista poikkeavalla infektiopaineella. Vasat kasvoivat tässä kokeessa hyvin.
Infektioiden yleisinä mittareina akuutin vaiheen proteiinit lienevät parhaita. Subkliinisissä infektioissa niiden käyttökelpoisuus on epävarmaa. Lievän ympäristöperäisen infektiopaineen mittaamiseen akuutin vaiheen proteiinit sopivat kohtalaisesti, voimakkaan taas todennäköisesti hyvin. Vuodet ovat luonnonoloiltaan hyvin erilaisia keskenään. Tästä syystä eri olosuhteiden vaikutusten arviointi vasojen terveyteen ja eri tutkimuksia vertailu keskenään on vaikeaa.
