| dc.date.accessioned |
2008-01-03T12:25:59Z |
en |
| dc.date.accessioned |
2009-09-01T08:03:15Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2018-07-30T07:41:16Z |
|
| dc.date.available |
2007 |
en |
| dc.date.available |
2009-09-01T08:03:15Z |
und |
| dc.date.available |
2018-07-30T07:41:16Z |
|
| dc.date.issued |
2007 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/1975/7677 |
|
| dc.description |
Vain tiivistelmä (pdf). Koko työ lainattavissa Viikin tiedekirjastosta. |
fi |
| dc.publisher |
University of Helsinki |
en |
| dc.publisher |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dc.publisher |
Helsingfors universitet |
sv |
| dc.title |
Escherichia coli -utaretulehduksen mikrobilääkehoito |
fi |
| ethesis.discipline |
Reproduction of Domestic Animals |
en |
| ethesis.discipline |
Kotieläinten lisääntymistiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Husdjurens reproduktion |
sv |
| ethesis.department |
Institutionen för klinisk produktionsdjursmedicin |
sv |
| ethesis.department |
Department of Clinical Production Animal Medicine |
en |
| ethesis.department |
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Veterinary Medicine |
en |
| ethesis.faculty |
Veterinärmedicinska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Eläinlääketieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/f3d16a17-630c-43fb-86ad-031dba66d6a9 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Näsi, Päivi |
|
| dct.issued |
2007 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Lisensiaatin tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosiosta. Kokeellinen osuus kuuluu osana ELL Leena Suojalan väitöskirjaprojektiin, jossa tuloksia käsitellään laajemmin. Tässä tutkielmassa keskitytään eläinten kliiniseen vasteeseen ja bakteriologiseen paranemiseen.
Lypsylehmät saavat Escherichia coli–utaretulehduksen yleensä lähellä poikimista tai alkulypsykaudella. Tartunnan vakavuuteen vaikuttaa lehmän oma immuunivaste sekä bakteereiden määrä. Kolimastiitin mikrobilääkehoidon tekee ongelmalliseksi se, että endotoksiinivaste eli elimistön omat sytokiinit ja muut välittäjäaineet aiheuttavat kliiniset oireet. Kolimastiitin hoitoon on yleensä käytetty laajakirjoisia antibiootteja, vaikka joissakin tutkimuksissa on havaittu, että mikrobilääkehoito ei välttämättä paranna hoitotulosta. Lisääntynyt antibioottiresistenssi ja yleinen pyrkimys vähentää antibioottien käyttöä ovatkin asettaneet kyseenalaiseksi kolimastiitin rutiininomaisen antibioottihoidon.
Kokeen tarkoituksena oli selvittää mikrobilääke- (enrofloksasiini) ja tukihoidon tai pelkän tukihoidon hoitovastetta kliinisen E. coli–utaretulehduksen hoidossa. Koe suoritettiin kenttäkokeena ja aineistoa lehmien hoitovasteesta kerättiin kolmen vuoden ajan. Kokeeseen osallistui yhteensä 183 lehmää. Eläinten bakteriologinen parantuminen arvioitiin kolmen viikon kuluttua hoidon aloituksesta otetusta maitonäytteestä.
Tulosten mukaan ne eläimet, jotka saivat tukihoidon lisäksi myös antibioottia, paranivat hieman paremmin kuin pelkkää tukihoitoa saaneet eläimet. Antibioottihoidetuista lehmistä bakteriologisesti parantui 89,1 %, pelkkää tukihoitoa saaneista parantui 81,2 %. Kliinisen paranemisen tulos oli parempi pelkkää tukihoitoa saaneella ryhmällä, joista 57,3 % oli parantunut kliinisesti kolmen viikon kuluttua hoidon aloittamisesta. Antibiootti- ja tukihoitoa saaneesta ryhmästä kliinisesti parani 43,3 %.
Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että kolimastiitin hoitoon ei kannata käyttää antibioottihoitoa, vaan pelkkä tukihoito olisi riittävä. Antibioottihoito paransi hieman bakteriologisen paranemisen tulosta, mutta käytännön eläinlääkinnän kannalta paljon merkittävämpää on kliinisen paranemisen tulos, joka oli parempi pelkää tukihoitoa saaneella hoitoryhmällä. Molempien hoitoryhmien kliinisen paranemisen tulos oli kuitenkin varsin heikko, mikä kertoo kolimastiitin vakavuudesta; lehmä jää usein soluttamaan pitkäksikin aikaa ja maidontuotos voi laskea pysyvästi. |
fi |
| dct.subject |
Escherichia coli |
|
| dct.subject |
mastiitti |
fi |
| dct.subject |
fluorokinolonit |
fi |
| dct.subject |
enrofloksasiinihoito |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti) |
fi |
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe201804208025 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| dc.identifier.laitoskoodi |
E9000 |
|
| dct.subject.ysa |
kolibakteerit |
fi |
| dct.subject.ysa |
nauta |
fi |
| dc.format.content |
abstractOnly |
|
