Eturistisiteen sairaudet ovat yksi yleisimmistä ontumisen aiheuttajista koirilla. Siteen repeämisen syynä voi olla trauma, mutta useimmissa tapauksissa vamma on seurausta siteen rappeumamuutoksista. Eturistisiteen repeämisestä aiheutuva polvinivelen löysyys johtaa progressiiviseen nivelrikkoon ja usein myös toissijaisesti nivelkierukan vaurioitumiseen.
Eturistisiteen kirurgisen hoidon tavoitteena on stabiloida vaurioitunut nivel ja edesauttaa toimintakyvyn palautumista. Konservatiivinen hoito on hyväksyttävää alle 15 kg painavilla koirilla, mutta leikkaushoitoa suositellaan suurimmalle osalle koirista. Eturistisiteen korjausmenetelmiä on viime vuosikymmenien aikana kehitetty lukematon määrä. Tästä huolimatta täydellisesti tavoitteita täyttävää tekniikkaa ei edelleenkään ole pystytty löytämään.
Perinteiset tekniikat stabiloivat niveltä joko sisäisellä tai ulkoisella tuella matkimalla nivelen normaalia toimintaa. Nivelensisäiset menetelmät perustuvat eturistisiteen korvaamiseen joko potilaan omalla kudoksella tai synteettisellä materiaalilla. Nivelenulkoisissa menetelmissä nivel tuetaan ulkoisten tukilankojen avulla. Uudemmissa ns. osteotomiamenetelmissä muutetaan nivelen biomekaniikkaa katkaisemalla sääriluuta yläosastaan ja muuttamaan sääriluun tasanteen kulmaa polvilumpion suoraan siteeseen nähden. Dynaamisen tasapainon myötä ei niveltä tarvitse tukea passiivisesti muiden tukien avulla. Ensimmäinen luuleikkausmenetelmä oli Slocumin 1993 kehittämään TPLO – tekniikka (tibial plateau leveling osteotomy), josta on kehitetty mm PTIO - tekniikka (proximal tibial intraarticular osteotomy), TTA – tekniikka (tibial tuberosity advancement) ja TTO - tekniikka (triple tibial osteotomy).
Yhdysvalloissa käytetään vuosittain yli miljardi dollaria koiran eturistisidevaurioiden korjaamiseen. Jo pelkästään taloudellisista syistä eläinlääkäreillä on velvollisuus antaa objektiivisiin tutkimustuloksiin perustuvaa hoitoa. Näyttöön perustuva lääketiede (evindence based medicine, EBM) edistää korkeatasoisten tutkimusten tekemistä yhdistämällä kriittisen ajattelun kliiniseen soveltamiseen. Tutkimuksissa käytettävien tekniikoiden hoitotuloksia ja lääkitysten kliinistä tehokkuutta voidaan arvioida kriittisesti ja lopputulos on vertailtavissa vain, jos käytössä on vakioidut menetelmät ja kyselyt. Eturistisiteen leikkaustekniikoista on tehty useita seurantatutkimuksia, joissa lähes kaikissa tutkimustulokset perustuvat heikkotasoisiin kliinisiin tutkimuksiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin korkeatasoisten, näyttöön perustuvien tutkimusten sijaan. Pieneläinten ortopediassa pidetään optimaalisena tutkimuksia, joissa tulokset on saatu voimalevyanalyysin, kirurgin subjektiivisen ja objektiivisen arvioin sekä omistajan subjektiivisen arvion perusteella. Tällä hetkellä ei ole olemassa tutkimusta, jonka perusteella eturistisidevaurion korjaamisessa käytetyt leikkaustekniikat voisi luokitella paremmuusjärjestykseen.
