Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmien toiminta ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä

Ruokamyrkytysepidemiaksi määritellään tapaus, jossa vähintään kaksi henkilöä on sairastunut oireiltaan samankaltaiseen tautiin nautittuaan samaa elintarviketta tai talousvettä ja jossa kyseinen ruoka tai vesi on tartunnan lähde. Vuonna 2007 laadittu sosiaali- ja terveysministeriön asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä velvoittaa kunnan terveydensuojeluviranomaisen nimeämään ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmän, johon on kuuluttava ympäristöterveydenhuollon ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Ryhmän tulee suorittaa tarvittavat toimenpiteet epidemian leviämisen estämiseksi ja sen selvittämiseksi sekä laatia vaadittavat ilmoitukset eri tahoille. Selvitystyöryhmien tulisi toimia paikallisella tasolla elintarvikevalvonnasta ja muusta ympäristöterveydenhuollosta huolehtivan yhdestä tai useammasta kunnasta koostuvan valvontayksikön puitteissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuressa osassa ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköitä toimi vuonna 2008 sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen edellyttämä ruokamyrkytysten selvitystyöryhmä. Tavoitteena oli tutkia ryhmien kokoonpanoa ja toimintatapoja ja -valmiutta sekä analysoida valvontayksiköiden edustajien omia arvioita toiminnan laadusta. Ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmien toiminnan tunteminen ja sitä kautta sen kehittäminen on tärkeää tehokkaan toiminnan varmistamiseksi epidemiatilanteissa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Selvitystyöryhmien toiminnasta ei ole vastaavaa aiempaa tutkimustietoa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena maaliskuussa 2009, jolloin kaikille 135:lle Suomen ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköille lähetettiin sähköpostitse linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen (E-lomake®). Kysely sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Vastaukset tallennettiin MS Office Excel 2003 -ohjelmistolla ja analysoitiin SPSS 17.0 for Windows -sovelluksella. Tulokset osoittavat, että yhteensä 94 %:ssa kyselyyn vastanneista 70 valvontayksiköistä toimi vuonna 2008 ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmä. Selvitystyöryhmät vaikuttivat keskimäärin suhteellisen hyvin järjestäytyneiltä ja kokivat toimivuutensa ja voimavaransa melko riittäviksi. Kehitettävää ryhmien toiminnassa olivat etenkin säännöllisten kokoontumisten järjestäminen sekä toimintaohjeiden tai valmiussuunnitelmien päivittäminen. Erityishaasteita työryhmien toiminnalle asettivat uusien yhteistoiminta-alueiden muodostuminen, joiden myötä on syntynyt uusia selvitystyöryhmiä. Kaikissa valvontayksiköissä ei vielä varmasti toimi selvitystyöryhmää eikä ryhmien toiminta ei ole välttämättä vielä vakiintunutta, joten vastaavanlainen tutkimus olisi mielenkiintoista tehdä muutaman vuoden kuluttua.

Foodborne outbreak is defined as an incident in which two or more persons experience similar symptoms of illness resulting from the ingestion of food or water of the same origin. In Finland, the Decree of the Ministry of Social Affaires and Health, 2007, requires the municipal authorities responsible for environmental health and food safety control to constitute a working group for investigating food- and waterborne outbreaks. The group should consist of professionals of environmental health and public health service and it should work subordinate to a local food control unit consisted of one or more municipalities. The aim of this study was to explore the implementation of the new decree concerning the working group on detection of foodborne outbreaks in 2008. The study focused on the composition and preparedness of the working groups. Also the personal opinions of the respondents concerning the quality and efficiency of the group were analysed. It is important to explore how the groups are working in order to develop this work and thus assure an effective action in a case of an outbreak. This survey was performed in cooperation with the National Institute for Health and Welfare. Research of the working groups had not been conducted previously. An electric enquiry was sent to all 135 local food control units in March, 2009. The enquiry was built on a web-page of Helsinki University using E-lomake®. The enquiry included both multiple-choice and open questions. The responses to the questionnaire were recorded using MS Excel 2003 software and analysed using the SPSS 17.0 for Windows. The results show that there was a working group on investigation of foodborne outbreaks in 94 % of those 70 local food control units which responded to the enquiry. The working groups seem to be rather well organized and they consider their functionality and resources quite adequate. The most common targets for development were arranging regular meetings and updating preparedness plans. Forming of new local food control units created special challenges for the groups, for which it would be interesting to repeat the survey in the next few years.