Faculty of Social Sciences
Recent Submissions
-
(2024)Yritysvastuullisuus on noussut 2000-luvulla yhä keskeisempään rooliin yritysten viestinnässä, EU-tason regulaatiossa sekä laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhä useampi yritys kertoo huomioivansa vastuullisuuden ja toimivansa vastuullisesti. Samanaikaisesti käsitys siitä mikä tekee yrityksestä vastuullisen jää usein avoimeksi ja kuulijan arvioitavaksi. Tutkielmassa tarkastellaan kymmentä YK:n alaisen Global Compact -aloitteeseen kuuluvaa markkina-arvoltaan suurinta suomalaista pörssiyritystä. Aineistona käytetään yritysten uusimpia saatavilla olevia vuoden 2022 yritysvastuuraportteja. Keskeistä tutkimuksessa on pyrkiä tarkastelemaan yritysten vastuullisuuspuhetta niiden laatimissa raporteissa keskittyen kuvailemaan yritysten esittelemiä vastuullisuustoimenpiteitä ja -puhetta. Tutkielma hyödyntää teoreettisena viitekehyksenään kolmea yritysvastuullisuutta tutkivaa teoriaa: sidosryhmäteoriaa, yrityskansalaisuutta sekä laillisuusteoriaa. Teoreettisen mallin soveltaminen tutkielman analyysiosuudessa on toteutettu analysoimalla jokaista teoriaa yritysvastuuraporttien sisältöjä vasten laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkielman analyysin kautta osoitetaan miten yritysten vastuullisuustoimissa ja niiden esittelemisessä on selkeä suhde edellä mainittuihin teorioihin.
-
(2024)Tutkielma tarkastelee empiirisesti sitä, miten koettu ryhmäsyrjintä ja muut kriminologisen yleisen paineteorian mukaiset paineen muodot ovat yhteydessä nuorisojengien jäsenyyteen ja nuorisorikollisuuteen. Koetun ryhmäsyrjinnän lisäksi tarkasteltavia paineen muotoja ovat taloudellinen paine, negatiiviset elämäntapahtumat ja rikoksen uhriksi joutuminen. Tutkielma vertailee nuorisojengien jäseniä muihin rikoksia tekeviin nuoriin. Näin tarkastellaan sitä, liittyykö rikoksia tekeviin nuorisojengien jäseniin erityisiä piirteitä sosiodemografisten tekijöiden, rikollisuuden laadun tai paineteoreettisten riskitekijöiden suhteen. Tutkielman aineisto on kansainvälisen nuorisorikollisuuskyselyn (ISRD-4) Suomen otos, joka kerättiin Helsingin ja Turun yläasteilla, lukioissa ja ammattikouluissa keväällä 2022. Analyyseissä käytetyn aineiston vastaajamäärä on 2 435 ja vastaajien iän keskiarvo 15,1 vuotta. Nuorisojengin määritelmänä käytetään kansainvälisesti suhteellisen laajasti tutkijoiden hyväksymää Eurogang-määritelmää, jonka lisäksi ylimääräisenä kriteerinä käytetään nuoren omaa rikosaktiivisuutta vastaushetkeä edeltäneen vuoden aikana. Näin määriteltynä rikoksen tehneitä nuorisojengien jäseniä on 4,5 prosenttia koko aineistosta. Menetelmänä tutkielmassa käytetään multinomiaalista logistista regressiota. Lisäksi eri tavalla rikosaktiivisten nuorten välisiä eroja taustatekijöiden, rikoskäyttäytymisen ja paineiden kokemisen suhteen tarkastellaan ristiintaulukointien avulla. Tutkielman tulosten perusteella nuorisojengien jäsenet eivät eroa tilastollisesti merkitsevästi muista rikoksia tehneistä nuorista iän, sukupuolijakauman, maahanmuuttajataustan, luokka-asteen tai paineiden kokemisen suhteen. Rikoskäyttäytymisen kohdalla nuorisojengien jäseniä erottaa muista rikosaktiivisista nuorista ensisijaisesti lievemmät omaisuusrikokset. Rikoksia tehneistä nuorisojengien jäsenistä useampi on syyllistynyt myymälävarkauksiin ja omaisuuden vahingoittamiseen verrattuna muihin rikoksia tehneisiin nuoriin. Mikään paineteoreettisista riskitekijöistä ei näyttäydy nuorisojengien jäsenille erityisenä muihin rikosaktiivisiin nuoriin verrattuna. Kun rikosaktiivisia nuoria verrataan lainkuuliaisiin nuoriin, koettujen paineiden yhteys rikosten tekemiseen ja nuorisojengiin kuulumiseen on pääsääntöisesti heikoin lieviä rikoksia tehneiden kohdalla, toisiksi voimakkain nuorisojengien jäsenten kohdalla ja voimakkain vakavia rikoksia tehneiden kohdalla. Koettu ryhmäsyrjintä ei ole tutkielman tulosten perusteella merkittävä riskitekijä nuorisojengien jäsenyydelle, vakaviin eikä lievempiin rikoksiin syyllistymiselle. Merkittävimpänä paineen muotona näyttäytyy sen sijaan rikoksen uhriksi joutuminen, jonka kokeneiden suhteellinen riski syyllistyä rikoksiin tai kuulua nuorisojengiin on suurempi kuin muilla nuorilla. Yhteys on tilastollisesti merkitsevä ja voimakkain tarkastelluista paineen muodoista. Tutkimuksissa tulee myös jatkossa enemmän verrata nuorisojengien jäseniä muihin rikosaktiivisiin nuoriin. Nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää tietää, poikkeavatko nuorisojengien jäsenet muista rikosaktiivisista nuorista. Näin voidaan paremmin arvioida sitä, missä määrin tarvitaan erityisiä nimenomaan nuorisojengien jäsenille suunniteltuja rikollisuutta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Lisäksi on tarpeen pyrkiä muodostamaan yhteisiä ja entistä sensitiivisempiä määritelmiä erilaisille rikoksia tekeville ryhmille.
-
(2024)Tutkielmassa paikannetaan jälkihuollon sosiaalityötä ohjaavia hallinnan suhteita sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta erään suuren suomalaisen kaupungin jälkihuoltopalvelussa. Tutkielman teoreettis-metodologinen viitekehys rakentuu Dorothy E. Smithin kehittämästä institutionaalisesta etnografiasta, joka keskittyy tietystä näkökulmasta valittujen yksilöiden jokapäiväiseen toimintaan vaikuttavien hallinnan suhteiden tarkasteluun. Hallinnan suhteilla tarkoitetaan toimintaa ohjaavia valtasuhteita, jotka ilmenevät esimerkiksi lainsäädännön, hallinnon sekä ammatillisten ja akateemisten tekstien kautta. Tutkielmassa hallinnan suhteiden paikantaminen tapahtuu tarkastelemalla sosiaalityöntekijöiden kokemuksia jälkihuoltotyön käytännöistä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta sosiaalityöntekijöille suunnatusta fokusryhmäkeskustelusta ja tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysilla hallinnan suhteiden käsitettä hyödyntäen. Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta tarkasteltuna jälkihuoltotyötä ohjaavat lastensuojelulaista johdettu nuoren yksilöllinen tarve ja sosiaalityöntekijän yksilöllinen harkinta. Jälkihuoltotyön käytäntöjä ohjaavat kuitenkin myös organisaatioiden tasolla ilmenevät hallinnan suhteet, jotka asettavat ehtoja jälkihuollon järjestämisen tavoille ja sitä kautta sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuuksille. Ehdot ja sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet konkretisoituivat asiakkaiden asumisvaihtoehtojen suunnittelussa, asiakkaille myönnetyissä palveluissa, palveluiden toimintalogiikassa sekä asiakkaan taloudellisessa tukemisessa. Organisaatioiden tasolla ilmenevät hallinnan suhteet kytkeytyvät paikallistason jälkihuoltotyötä jäsentäviin laajempiin rakenteisiin, kuten jälkihuoltoa koskevaan lainsäädäntöön ja sen puutteisiin, jälkihuollon hallinnolliseen sijoittumiseen sekä jälkihuoltopalveluita ohjaavaan julkisjohtamisen malliin. Organisaatioiden tasolla ilmenevät hallinnan suhteet mahdollistavat asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumisen jälkihuoltotyön käytännöissä samalla kuitenkin luoden haasteita yksilölliseen harkintaan perustuvan työn toteuttamiseen.
-
(2024)Tämä tutkielma tarkastelee asiantuntijuuden kehystämistä suomalaisessa uutismediassa koronapandemian aikana vuosina 2020–2022. Tutkimuksen aineistona olivat Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Ylen sivuilla julkaistut artikkelit, jotka käsittelivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) välisiä koronakriisiin liittyviä näkemyseroja. Näiden toimijoiden väliset jännitteet julkisuudessa tekivät monia asiantuntijuuteen liittyviä rakenteita ja asenteita näkyväksi. Tämän tutkielman tavoitteena onkin ymmärtää, miten asiantuntijuutta määriteltiin, kuvattiin ja käsiteltiin uutisissa tämän jännitteisen kontekstin puitteissa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnettiin hermeneuttista kehysanalyysia analyysimenetelmänä. Kehysanalyysin keinoin ja kehysteoriaan nojaten tutkimuksessa selvitettiin asiantuntijuuteen liittyviä uutiskehyksiä sekä sitä, miten nämä kehykset rakentuivat diskursiivisesti. Kehysanalyysin tukena ja peilinä toimivat erilaiset asiantuntijuuteen liittyvät teoriat ja tavat jäsentää asiantuntijoiden rooleja yhteiskunnassa. Analyysissa korostuivat vahvasti asiantuntijuuden yhteiskunnalliset merkitykset ja asiantuntijoiden erilaiset roolit. Erityisesti viranomaisrooli korostui kaikissa medioissa asiantuntijuuden kehystämisessä, minkä lisäksi asiantuntijoiden erilaisia instituutionaalisia asemia, vastuita ja velvollisuuksia käsiteltiin esimerkiksi tieteen ja päätöksenteon logiikoiden yhteensovittamisen sekä asiantuntijoiden riippumattomuuden näkökulmista. Medioiden välillä ei ollut suuria eroja asiantuntijuuden kehystämisen aihepiireihin liittyen, mutta vivahde-eroja oli havaittavissa esimerkiksi keskustelun sävyssä ja eri näkökulmien painotuksessa. Asiantuntijuus näyttäytyi artikkeleissa pitkälti instituutionaalisessa valossa, sillä kehyksiin liittyi vahva periaatteellinen keskustelu asiantuntijoiden roolista päätöksenteossa ja yhteiskunnassa. Yleisesti kehystämisen tavat tukivat teoreettista ajatusta asiantuntijuudesta hybridiroolina, jonka puitteissa yksilöt ja asiantuntijaorganisaatiot jatkuvasti tasapainottelevat tieteellisten periaatteiden ja poliittisen logiikan välillä. Tutkimus vahvistaa ymmärrystä asiantuntijuuden yhteiskunnallisesta asemasta Suomessa ja valottaa uutismedioiden roolia asiantuntijoihin liittyvän keskustelun määrittelijöinä. Tulevassa tutkimuksessa tulisi kartoittaa sitä, käydäänkö asiantuntijuudesta samanlaista keskustelua myös muissa konteksteissa ja mitä tämä mahdollisesti kertoo asiantuntijoiden roolista Suomessa.
-
(2024)Carbon pricing is gaining momentum across developing countries such as the Philippines. Along with its strong commitment to increase the shares of renewable energy sources and excise taxes on fuels already in place, the government passed the House Bill No. 4939 aiming to tax households Php 1 for every kilogram of $CO_2$ emission per kilowatt hour (kWh) of power consumption. This raises varying opinions in the public if carbon tax is necessary compared to the amount of emissions of the country as a whole, amounting only to .48\% of total global emissions. Existing literature yields diverse results on the progressiveness of carbon tax in terms of its distributional effects. Most developed countries with active carbon taxation prove it to be progressive across different income groups. However, in developing countries such as the Philippines, studies show varying outcomes -- some argue that carbon tax would be regressive and would hurt the most vulnerable populations. Others also say that it would most affect the middle class, while few conclude that it can progressive in some developing countries. The Almost Ideal Demand System (AIDS) is used in this thesis to determine the change in household consumption across different income groups in the Philippines. The results show a regressive reaction to the increase in the price of electricity. The simulation resulted to a nearly similar pattern in the overall changes in consumption by varying degrees. The changes are most substantial in the poorest and richest households, meanwhile slight changes in the middle groups. However, by taking the income and cross-price elasticity of demand, the commodities are determined to be whether a necessity or luxury good and a complement or substitute good. The maximizing household then decides from which commodities to cut back in order to compensate to the carbon tax on electricity. The lowest income has the most percentage increase in the consumption of electricity, compensating from the necessities such as food. The middle groups follow by less percentage increase. Meanwhile, the highest income decreases its budget share for electricity, making way to increase on its other more important expenses. The elasticity of demand for carbon-intensive goods plays a role in determining the distributional effects of a carbon tax. In this thesis, the Php 1 carbon tax would affect the lowest income household in substantial amount compared to their actual energy consumption. This concerns policy makers of the social equity, and fairness of carbon tax. The House Bill No. 4939, when approved, takes the first step to adapting carbon tax in the Philippines.