Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D064868"

Sort by: Order: Results:

  • Kasvomurtumapotilaiden päihteiden käyttö 
    Winqvist, Paul (2019)
    Johdanto: Pahoinpitelyn aiheuttamat kasvomurtumat ovat yleistyneet länsimaissa. Alkoholi ja muut päihteet lisäävät näiden vammojen esiintyvyyttä. Tyypillisesti pahoinpitelyn uhrina on nuori mies, iältään 15-34-vuotias. Vamman aiheuttajana on useimmiten lyöminen nyrkillä ja iskun kohteena on tavallisimmin alaleuka. Humalajuomisella sekä päihteiden käytöllä on selvä yhteys vammautumiseen. Ajankohtana merkittävimpiä ovat kesäkuukaudet sekä viikonloput näiden vammojen esiintymiselle. Kasvomurtuman yhteydessä syntynyt oheisvamma, esimerkiksi aivovamma, voi olla hengenvaarallinen. Menetelmät: Aihetta lähestyttiin kirjallisuuskatsauksen keinoin. Kirjallisuuskatsauksen metodina käytettiin tässä tutkielmassa kuvailevaa narratiivista yleiskatsauksen tyyliä. Tulokset: Alkoholi ja muut päihteet ovat riskitekijöitä kasvomurtumille erityisesti pahoinpitelytapauksissa, mutta päihteet altistavat myös muiden vammamekanismien seurauksena syntyville kasvomurtumille. Jopa 74 % pahoinpidellyistä kasvomurtumapotilaista on ollut alkoholin ja 38 % muiden päihteiden vaikutuksen alaisina. Ennaltaehkäisyn merkitys tulee esiin useissa tutkimuksissa ja tutkijat näkevät kasvovammojen olevan tietyiltä osin ehkäistävissä. Valistamisella voitaisiin vaikuttaa tähän merkittävästi yhteiskunnan taloutta kuormittavaan erikoissairaanhoitoon. Kiireisellä poliklinikalla voidaan lyhyellä kyselyllä kartoittaa potilaan alkoholin ja päihteiden käyttöä. Pohdinta ja johtopäätökset: Kasvojen murtuminen aiheuttaa usein merkittävää haittaa yksilölle ja päihteiden käyttö altistaa vammautumiselle. Päihteiden käyttöön voitaisiin tarvittaessa tehokkaasti puuttua vammautumisen yhteydessä. Ensiapupoliklinikan hoitohenkilökunta on avainasemassa tunnistamassa päihteiden väärinkäyttöä ja käytön haitat tulisi ottaa esiin lyhyen haastattelun (mini-intervention) avulla kaikkien päihteitä yli riskirajojen käyttävien kasvomurtumapotilaiden kohdalla. Tarvittaisiin lisää seurantatutkimusten tuloksia päihteiden vaikutuksista kasvomurtumapotilaihin väkivaltatapauksissa.
  • Lääkäreiden kohtaama työväkivalta - yleisyys, riskitekijät ja kehittämisehdotuksia 
    Lönnfors, Ella (2022)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Työväkivalta on toimintaa, jossa työntekijää uhkaillaan tai pahoinpidellään työssä, ja joka suoraan tai epäsuoraan vaarantaa hänen turvallisuutensa, hyvinvointinsa ja terveytensä. Suomessa työväkivaltaa ja sen uhkaa on pyritty ehkäisemään lainsäädännöllä esimerkiksi vaatimalla työnantajalta ennaltamäärättyjä toimia, mikäli työn katsotaan sisältävän ilmeistä väkivallan uhkaa. Työväkivallan on tutkimuksissa kuvattu aiheuttavan uhreilleen niin fyysisiä kuin psyykkisiä ongelmia, kuten kipuja, masennusta, uniongelmia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua. Sosiaali- ja terveysala on katsottu niin maailmanlaajuisesti, kuin Suomessakin kuuluvan työväkivallan riskialoihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda suomenkielinen kirjallisuuskatsaus lääkäreiden kohtaaman työväkivallan yleisyydestä, sen riskitekijöistä, terveysvaikutuksista ja ennaltaehkäisemisestä. Kirjallisuuskatsauksen lähdeaineistona käytettiin suomalaisesta Medic- tietokannasta ja PubMedistä haettuja aihetta käsitteleviä artikkeleita. Vuonna 2020 4,1 % suomalaisista työntekijöistä ilmoitti kokeneensa väkivaltaa työssä. Vuonna 2019 Lääkäriliiton suorittamassa ”Lääkärien työolot ja terveys”- kyselyssä 12 % suomalaisista lääkäreistä ilmoitti kohdanneensa työväkivaltaa edellisen vuoden aikana. Heistä noin 1 % oli joutunut fyysisen työväkivallan kohteeksi. Työväkivaltaa kohdanneiden lääkäreiden määrä on Suomessa laskenut, sillä ensimmäisessä sitä koskevassa tutkimuksessa vuonna 1997 työväkivaltaa oli kohdannut 22,3 % lääkäreistä. Lääkäreiden kokema väkivallan yleisyys vaihtelee valtioittain. Tutkimusten mukaan ympäri maailman eniten työväkivaltaa kohtaavat nuoret, kokemattomammat ja erikoistumattomat lääkärit. Työväkivallan riski on suurin päivystystyössä ja psykiatrisissa hoitoyksiköissä. Lääkäreiden kohtaaman väkivallan riskiä lisäsivät potilaiden pitkät odotusajat, työpisteen alimiehitys, päihtyneet tai sekavat potilaat ja riittämättömät turvallisuuspalvelut ja -laitteet. Lääkäreiden kohtaaman työväkivallan ehkäisyyn tarkoitettuja interventioita on tutkittu vähän, ja tällaisille tutkimuksille on tarvetta tulevaisuudessa. Tutkielman lopussa pohdinnassa annetaan ehdotuksia, joilla väkivaltaa voitaisiin lääkärin työssä ehkäistä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO