Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p16478"
Now showing items 1-3 of 3
-
Kaupunkirannalle huuhtoutuvan meren rytmejä : Esteettinen sitoutuminen näkökulmana rytmianalyysiin (2024)Tässä tutkielmassa tarkastelen Henri Lefebvren postuumisti julkaistussa Éléments de rythmanalyse -teoksessa luonnehtimaa rytmianalyysia ympäristöestetiikan viitekehyksessä. Lefebvrelle rytmianalyysissa on kyse toiminnasta, jossa rytmianalyytikko valjastaa käyttöön kaikki aistinsa ja ajattelee kehollaan eletyssä ajallisuudessa. Lefebvre painottaa teoksessaan fenomenologista ja kehollista asennoitumista rytmeihin, jotka ilmenevät eletyssä tilassa. Tarkastelen Lefebvren rytmin käsitettä suhteessa hänen teoriaansa tilasta. Pyrin tällä selventämään, mistä Lefebvren rytmissä on kyse. Tähän liittyy olennaisesti sen tarkasteleminen, miten ihmisyhteisön sosiaalinen järjestäytyminen tuottaa sekä tilaa että aikaa. Yksi tutkielmani lähtöoletus on se, että rytmien analysoiminen toimii ihmisyhteisön toiminnan tutkimisen välineenä. Kehitän tältä pohjalta rytmianalyysin soveltamista myös siihen, että se avartaa esteettisen kokemisen taustalla olevia ajallisia toiminnan rakenteita. Tässä käytän tukenani sekä Arnold Berleantin (2010) hahmotteleman esteettisen metodin alaa että viimeaikaisia ympäristöestetiikan ja rytmianalyysin alojen keskeisiä artikkeleja ja teoksia. Erittelen tutkielmassani tämän fenomenologisesta näkökulmasta ymmärretyn rytmianalyysin keskeisiä piirteitä, ja tarkastelen niitä erityisesti suhteessa Berleantin esittämän esteettisen sitoutumisen teemoihin. Tutkielmassani rytmi ei rajaudu vain ihmisen toimintaan, vaan tulkinnassani myös ihmisen ulkopuoliset elolliset ja elottomat asiat luovat suhteita, joiden puitteissa havaintokokemuksemme muodostuu. Berleantin esteettisen sitoutumisen malli antaa tulkinnassani selityksen sille, miten ympäristöön osallistuvan esteettisen arvon kokija asettuu osaksi laajempaa kenttää, jossa rytmianalyysin kautta tavoittamamme toiminnan rakenteet ilmenevät. Sovellan analyysini myötä muotoutuvaa kuvaa rytmianalyysista metodina Helsingin Rastilan urbaanin merenrantaympäristön fenomenologiseen tarkastelemiseen. Tällä osoitan sekä sen, miten tarkastelussani ilmenevät teemat kytkeytyvät toisiinsa eletyssä tilassa, että havainnollistan sitä, miten rytmianalyysi voi saada kiinni ympäristöön kytkeytyvistä arvoista ja merkityksistä.
-
(2020)Freestylerap eli freestyle on nuorison keskuudessa kasvussa oleva hiphop-kulttuurin osa-alue, jota ei ole musiikintutkimuksen näkökulmasta vielä Suomessa tarkasteltu. Tämä tutkielma tuottaa uutta tietoa tarkastelemalla freestylerapin eli freestylen metriikkaa MC Kajon esityksessä. Selvitän, minkälaisia rytmillisiä ja metrillisiä toistuvuuksia analysoimassani aineistossa on. Tarkastelen tavujen esiintymisfrekvenssiä säkeissä yhden laulujalan aikana sekä sitä kuinka räppääminen ja sen musiikillinen tausta luovat vuorovaikutteisen suhteen keskenään. Havaintojen pohjalta tavoitteenani on tehdä johtopäätöksiä siitä, minkälainen tutkimuskohteeni Kajon rytmillinen ilmaisukieli on kyseisen freestyle-battlen osalta. Tuotan aineistostani kvantitatiivisen analyysin Heikki Laitisen (2003) esittelemää tutkimusmetodia hyödyntäen. Siinä nuotinnoksia voidaan tutkia rakenneanalyysin, laulujalkojen määrän ja luonteen sekä sanojen tiivistymisen avulla. Liitän tähän kvalitatiivisen tarkastelun siitä, kuinka räppääminen ja sen taustalla oleva biitti eli musiikillinen tausta muodostavat vuorovaikutussuhteen. Tutkimusaineistona minulla on vuonna 2015 käyty Tyykikylä Rap Battlen finaali, josta tutkin toisen osallistujan eli MC Kajon räppiä sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Löytyneet toistuvat rytmiset rakenteet osoittavat, että freestylessä rytmiä käsitellään vapaammin kuin kirjoitetuissa räpeissä. Yleisin yksittäinen rakenne on nelitavuinen laulujalka, jota esiintyy lähes kolmasosassa kaikista laulujaloista. Yli neljäsosa laulujaloista jakaantuu kolmeen tavuun, jotka yleisimmin on jaoteltu yhden kahdeksasosanuotin ja kahden kuudestoistaosanuotin ryhmään. Sanoja lyhennetään säännöllisesti niiden lisääntyvän rytmillisen tarkkuuden vuoksi. Räpin yhteys sen alla soivaan taustabiittiin kertoo räppäämisen puheenomaisista tai perkussiivisista piirteistä. Kirjoitetussa räpissä säkeiden loppu on metrisellä tasolla tarkemmin rajattu kuin sen alku. Analyysistani ilmeni, että freestylen säännöllisyys rytmillisissä ja metrillisissä rakenteissa toteutuu säetasolla eniten sen toisella tai kolmannella laulujalalla. Triolit kuuluvat useimpien räppäreiden tehokeinoihin, ja niillä voidaan rikkoa alla kuuluvan perussykkeen tuntua. Sanoja lyhennetään myös freestylessä säännöllisesti, jotta niistä saadaan rytmillisesti tarkempia ja painokkaampia. Tutkimustulokseni osoittavat, että runollisen ja musiikillisen painokkuuden suhde on suurimmassa osassa aineistoa joko täydellinen tai vain hieman poikkeava. Siinä mielessä myös freestylen rytmiset ja metriset ominaisuudet ovat yhteneväisiä laulamisen metriikan kanssa. Jatkotutkimustarpeet ovat freestylen prosodisissa ominaisuuksissa ja sen intonaatiossa.
-
(2020)Freestylerap eli freestyle on nuorison keskuudessa kasvussa oleva hiphop-kulttuurin osa-alue, jota ei ole musiikintutkimuksen näkökulmasta vielä Suomessa tarkasteltu. Tämä tutkielma tuottaa uutta tietoa tarkastelemalla freestylerapin eli freestylen metriikkaa MC Kajon esityksessä. Selvitän, minkälaisia rytmillisiä ja metrillisiä toistuvuuksia analysoimassani aineistossa on. Tarkastelen tavujen esiintymisfrekvenssiä säkeissä yhden laulujalan aikana sekä sitä kuinka räppääminen ja sen musiikillinen tausta luovat vuorovaikutteisen suhteen keskenään. Havaintojen pohjalta tavoitteenani on tehdä johtopäätöksiä siitä, minkälainen tutkimuskohteeni Kajon rytmillinen ilmaisukieli on kyseisen freestyle-battlen osalta. Tuotan aineistostani kvantitatiivisen analyysin Heikki Laitisen (2003) esittelemää tutkimusmetodia hyödyntäen. Siinä nuotinnoksia voidaan tutkia rakenneanalyysin, laulujalkojen määrän ja luonteen sekä sanojen tiivistymisen avulla. Liitän tähän kvalitatiivisen tarkastelun siitä, kuinka räppääminen ja sen taustalla oleva biitti eli musiikillinen tausta muodostavat vuorovaikutussuhteen. Tutkimusaineistona minulla on vuonna 2015 käyty Tyykikylä Rap Battlen finaali, josta tutkin toisen osallistujan eli MC Kajon räppiä sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Löytyneet toistuvat rytmiset rakenteet osoittavat, että freestylessä rytmiä käsitellään vapaammin kuin kirjoitetuissa räpeissä. Yleisin yksittäinen rakenne on nelitavuinen laulujalka, jota esiintyy lähes kolmasosassa kaikista laulujaloista. Yli neljäsosa laulujaloista jakaantuu kolmeen tavuun, jotka yleisimmin on jaoteltu yhden kahdeksasosanuotin ja kahden kuudestoistaosanuotin ryhmään. Sanoja lyhennetään säännöllisesti niiden lisääntyvän rytmillisen tarkkuuden vuoksi. Räpin yhteys sen alla soivaan taustabiittiin kertoo räppäämisen puheenomaisista tai perkussiivisista piirteistä. Kirjoitetussa räpissä säkeiden loppu on metrisellä tasolla tarkemmin rajattu kuin sen alku. Analyysistani ilmeni, että freestylen säännöllisyys rytmillisissä ja metrillisissä rakenteissa toteutuu säetasolla eniten sen toisella tai kolmannella laulujalalla. Triolit kuuluvat useimpien räppäreiden tehokeinoihin, ja niillä voidaan rikkoa alla kuuluvan perussykkeen tuntua. Sanoja lyhennetään myös freestylessä säännöllisesti, jotta niistä saadaan rytmillisesti tarkempia ja painokkaampia. Tutkimustulokseni osoittavat, että runollisen ja musiikillisen painokkuuden suhde on suurimmassa osassa aineistoa joko täydellinen tai vain hieman poikkeava. Siinä mielessä myös freestylen rytmiset ja metriset ominaisuudet ovat yhteneväisiä laulamisen metriikan kanssa. Jatkotutkimustarpeet ovat freestylen prosodisissa ominaisuuksissa ja sen intonaatiossa.
Now showing items 1-3 of 3