Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p17111"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Min avhandling undersöker hur dokumentärfilmmakare resonerar kring användningen av narrativ och hur de gör för att skapa narrativ. Studien ger insyn i filmmakarnas tankar, värderingar och arbetsprocesser under klippandet av en dokumentärfilm. Narrativitet skapas när element är sammankopplade genom tid eller kausala orsakssamband, och genom element som får tittaren att ställa frågor (Winston 1995). Det narrativa undersöks också i relation till andra viktiga egenskaper för en dokumentärfilm: emotion, argumentation och sanningsenlighet. Undersökningen är gjord genom kvalitativa, semistrukturerade intervjuer med en regissör och en klippare och använder också tidigare forskning inom finländsk dokumentärfilm som referenspunkt (Aaltonen 2006). Min studie visar att klippandet har en central roll i skapandet av narrativ, i så hög grad att klipp nästan oundvikligen skapar narrativ också då när man inte vill det. Narrativ associeras med orsakssamband mellan händelser och flyt i klippandet. Det gör händelserna lättare att ta till sig och för filmen framåt med rätt tempo. Narrativ kan främja filmens emotionella och argumentativa egenskaper, men också komma i vägen för dem. Att skapa narrativ genom att manipulera kronologin anser dokumentärfilmmakarna inte vara problematiskt, så länge man respekterar filmens aktörer och inte förvränger personligheter. Intuition är också en viktig aspekt i klipprocessen och trots att man till viss grad skapar narrativ medvetet och analytiskt kan narrativ också födas omedvetet i klippet eller i tittarens tolkning av filmen.
-
(2017)Tutkielma käsittelee haastattelusitaattien kääntämistä suomesta englantiin. Materiaalina toimii haastattelusitaatit omasta käännöksestäni, joka on tehty Salla Ikäheimon, Sanna Aaltosen ja Päivi Bergin tutkielman “Nuoret luukulla – Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä” (2015) satasivuisesta tiivistelmästä. Tutkielma on luonteeltaan retrospektiivinen käännöstutkimus. Tutkielman tavoitteena on eritellä puhuttua kieltä haastattelusitaateissa ja kuinka näitä piirteitä voidaan kääntää. Hypoteesina on, että akateemisessa tekstissä esiintyvien haastattelusitaattien kieli neutralisoituu skopos-teorian ja standardinmukaistumisen vuoksi. Tämän lisäksi oletuksena on, että puhekieliset piirteet vähenevät kohdetekstissä. Skopos-teorian mukaan käännöksen tarkoitus määrittelee kääntäjän toiminnot. Se on erityisen toimiva teoria informatiivisille teksteille, sillä niissä sisältö on usein muotoa tärkämpi. Skopokseen vaikuttaa myös käännöksen kohdelukijat, ja tässä tapauksessa oletettavasti kulttuurisesti moninainen (tutkijataustainen) lukijakunta vaikutti lopputulokseen. Standardinmukaisuuden lisääntyminen taasen pätee puhekielisyyden kääntämisen tutkimiseen varsinkin kirjoitetussa muodossa akateemisessa kontekstissa. Analyysin perusteella haastattelusitaattien kieli neutralisoitui. Analyysi kuitenkin osoitti, että käännökset voivat vaihdella kääntäjän prioriteettien mukaan. Tästä huolimatta oli huomattavaa, että haastattelusitaatteja kääntäessä puhekielisyyden vaaliminen ja informaatiosisällön välittäminen ovat usein toisensa poissulkevassa asemassa. Tutkielmani perusteella ei voida vetää kaiken kattavia yleistyksiä, mutta voitaisi ehdottaa, että haastattelusitaattien kääntämisessä tulisi ottaa huomioon 1) kohdeyleisö ja heidän oletettu tietotaso aiheesta ja/tai olennaisesta erikoiskielestä, 2) haastattelusitaattien käyttötarkoitus (eli tutkimuksen ala), 3) käännöksen skopos kahteen ensimmäiseen kriteeriin perustuen, 4) haastattelusitaattien olennaisin informaatiosisältö ja 5) kuinka paljon puheenomaisuutta halutaan säilyttää käännöksessä.
Now showing items 1-2 of 2