Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p21431"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Brasilia-uutisointia Helsingin Sanomien ja Ylen verkkojulkaisujen artikkeleissa vuonna 2017. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia representaatioita ja diskursseja Brasiliaa käsittelevistä verkkoartikkeleista löytyy, ja millainen kuva Brasiliasta muodostuu verkkojulkaisujen uutisoinnissa. Tutkielma sijoittuu osaksi ulkomaan uutisten ja verkkojournalismin tutkimusta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi ja jälkikoloniaalinen teoria. Keskeisiä käsitteitä tutkielmassa ovat representaatio, länsi, toiseus ja diskurssi. Tutkimusmenetelmänä toimii diskurssianalyysi. Aineisto on kerätty Helsingin Sanomien ja Ylen verkkojulkaisujen 1.1.-31.12.2017 julkaistuista artikkeleista. Määrällisellä osiolla on kartoitettu otsikoissa useimmin esiintyviä sanoja ja uutisten vallitsevia teemoja. Teemoittelun kautta analyysin fokukseen on valikoitu vallitsevia teemoja edustavat artikkelit. Tutkimuksessa nimetään Brasilian representaatioiksi Etelä-Amerikan jättiläinen, moniongelmainen ja koeteltu maa ja presidenttijohtoinen maa. Brasilian presidentit ovat aineistossa vahvasti esillä. Brasilia esitetään aineistossa vahvasti osana Etelä-Amerikkaa ja Latinalaista Amerikkaa maantieteellisenä ja kulttuurisena alueena. Brasilian identiteetiksi muodostuu aineiston perusteella Latinalaisen Amerikan veturi ja vastuunkantaja. Diskursseina nousevat esiin suuruus, maan tapa, uhka, maine ja skandaali sekä globalisaatio. Diskurssien todetaan kietoutuvan yhteen. Suuruuden diskurssi korostaa asioiden suuren mittakaavan luomaa merkityksellisyyttä. Vahva ja hegemoninen maan tapa-diskurssi painottaa ongelmien pitkää historiaa sekä kulttuurisia ja rakenteellisia juuria. Uhan diskurssissa korostuu väkivalta ja rikollisuus. Maineen ja skandaalin diskurssissa korostetaan maan maineen merkittävyyttä ja skandaalien yleistymistä. Globalisaation diskurssi osoittaa Brasiliaa koskevia asioita pidettävän kansainvälisesti merkittävinä. Johtopäätöksenä todetaan uutisoinnin aiheiden olevan melko yksipuolisia ja negatiivisesti painottuneita. Brasilia-uutisoinnissa korruptio ja yhteiskunnallinen sekä poliittinen levottomuus todetaan yleisiksi stereotypioiksi. Uutisoinnissa korostuu talouden ja globalisaation merkitys. Uutisointi todetaan paikoitellen sävyltään myös positiiviseksi ja myönteisiä muutoksia huomioivaksi. Suomen todetaan asemoivan itseään uutisoinnin kautta osaksi lännen yhteisöä ja rakentavan omaa identiteettiään. Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten Brasiliasta uutisoidaan vuoden 2016 Rio de Janeiron olympialaisten jälkeen. Suomalaisen median todetaan kaipaavan monipuolisempia aiheita brasilialaisesta arjesta, tieteestä ja kulttuurista. Jatkotutkimusehdotuksina esitetään laajemman aineiston tutkimista määrällisellä menetelmällä, printtilehtien tutkimusta ja vertailevaa tutkimusta uutisoinnin muutoksista eri vuosikymmenillä. Brasiliaa käsitteleviä uutisia olisi mahdollista tutkia myös suhteessa muihin Latinalaisen Amerikan maihin ja BRICS-maihin.

Den 8 november 2016 valdes affärsmannen Donald Trump till USA:s 45:e president. Det amerikanska presidentvalet 2016 var ett unikt val på många sätt och uppmärksammades frenetiskt av medier i hela världen. I valet, ställda mot varandra, stod demokraternas kandidat, politikern Hillary Clinton och republikanernas kandidat, Donald Trump. Det var ett skandalfyllt och kontroversiellt val mellan två kandidater som enligt opinionsundersökningar var de två mest ogillade presidentkandidaterna på över trettio år. Valet avslutades med att Clinton vann befolkningens röster medan Trump och republikanerna tog hem vinsten på grund av elektorsrösterna. Syftet med denna undersökning är att granska två stora amerikanska mediers bevakning av presidentvalet 2012. Jag ville veta om amerikanska medier varit partiska i sin rapportering kring kandidaterna Hillary Clinton och Donald Trump. Var deras rapportering överväldigande positiv eller negativ mot någon av kandidaterna? Hur håller sig medier till sina egna, journalistiska regler och följder de normativ medieteori? Enligt normativ medieteori ska medierna rapportera rättvist och korrekt och presentera alla sidor av argumentet så att publiken får tillräckligt med information för att utveckla egna åsikter. För att få svar använde jag mig av kvantitativ innehållsanalys och samlade in artiklar från bolaget CNN och Washington Post. För att analysera partiskheten i texterna använde jag mig av den svenska medieforskaren Kent Asps aktörsbehandlingsindex. AB-indexet visar om rapporteringen kring någon av kandidaterna varit så negativ att den kan ha missgynnat någon av dem eller så positiv att den kan ha gynnat någon av dem. Resultaten i undersökningen visar att medierna rapporterade mycket negativt om både Hillary Clinton och Donald Trump. Det var ändå Donald Trump som fick mycket mer negativ uppmärksamhet av både CNN och Washington Post. Studien diskuterar också vad som kan ha bidragit till Trumps vinst trots den överväldigande mängden negativ rapportering kring honom. Resultaten i studien visar att medierna i det amerikanska presidentvalet 2016 var partiska.