Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p24107"

Sort by: Order: Results:

  • Rönnberg, Inkeri (2018)
    Tämä Pro gradu –tutkielma tarkastelee sukupuolisensitiivistä nuorisotyötilaa, joka on tutkielmassa nimetty Nuorisotaloksi. Tutkielma tarkastelee sitä, miten Nuorisotalo rakentuu suhteessa sukupuoleen ja aineellisuuteen sukupuolisensitiivisen nuorisotyön ja tyttöjen tilan käytön ja tilan kokemuksen interaktiossa. Tutkielman tavoite on tuottaa tietoa siitä, miten tilat rakentuvat sosiaalisesti ja miten ne myös tuottavat sosiaalisuutta. Tutkielman aineisto on kerätty etnografisilla menetelmillä. Tutkielman pääasiallinen aineisto koostuu kuukauden kestäneen kenttäjakson aikana tuotetuista osallistuvan havainnoinnin kenttämuistiinpanoista ja havainnointipäiväkirjasta sekä Nuorisotalossa oleskelevien tyttöjen ryhmä- ja yksilöteemahaastatteluista. Tutkielman pääasiallisen aineiston analyysimenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi teoriasidonnaisilla vaikutteilla. Näiden lisäksi aineistoa ja analyysiä on täydennetty tilasta otetuilla valokuvilla, Nuorisotalon kotisivuilla ja sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä käsittelevillä teksteillä. Tutkielma osallistuu tutkimuskeskusteluihin nuorisotyötiloista osana tyttöjen vapaa-ajan tilan käyttöä. Tutkielma nojaa feministisiin teoreettisiin keskusteluihin tiloista ja paikoista. Tutkielman keskeisen teorian muodostaa Henri Lefebvren tilan tuotannon trialektiikka, jonka kautta tutkielmassa tarkastellaan Nuorisotalon tilallista rakentumista. Tutkielman johtopäätös on, että Nuorisotalon tila rakentuu sukupuolisensitiivisen nuorisotyön ja tyttöjen tilan käytön ja tilan kokemuksen jatkuvassa interaktiossa, joka ilmenee kahdella eri tavalla. Ensimmäiseksi tämä interaktio ilmenee tyttöjen ruumiiden ja tilan aineellisuuden kohtaamisissa. Toiseksi, se ilmenee tilan sisäisissä diskursseissa, jotka rakentavat Nuorisotalosta tietynlaista tilaa ja samalla myös tuottavat tietynlaista feminiinistä, ruumiillista ja heteroseksuaalista tyttöyttä. Siten, nuorisotalon voi nähdä samaan aikaan olevan sukupuolittunut tila ja samalla tuottavan tietynlaista diskursiivista tyttöyttä. Tutkielman tulokset osoittavat tilojen, aineellisuuden ja sukupuolen tuottavan toisiaan jatkuvassa interaktiossa. Tutkielma osoittaa sukupuolen olevan merkittävä osa tyttöjen vapaa-ajan tilojen määrittelyä ja tilan kokemusta. Tämän lisäksi tutkielmasta ilmenee implisiittisesti, että tyttöjen vapaa-ajan tilat ovat rajalliset. Tämän takia myös Nuorisotalo on saanut merkittävän sijainnin talossa käyvien tyttöjen elämissä.
  • Holopainen, Essi (2020)
    Tämä pro gradu -työ tarkastelee täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevien nuorten naisten toimintaa deittisovellus Tinderissä sosiaalisaatioprosessien ja sosiaalisen pääoman kertymisen näkökulmista. Aiempien tutkimusten mukaan nuoret suuntaavat aikuisuuteen ja opettelevat aikuisuudessa tarvittavia taitoja teknologian yhä vahvemmin värittämässä arjessa. Myös nuorten keskinäiset sosiaaliset suhteet tulevat uudella tavalla neuvoteltaviksi toisiinsa kietoutuneissa kasvokkaisissa ja virtuaalisissa konteksteissa. Nuorten yksityinen tila on laajentunut sovellusten avulla aiempaa voimakkaammin online-maailmaan, joka tarjoaa puitteet osallisuudelle, toimijuuden vahvistamiselle, sosiaalisen pääoman keräämiselle ja aikuisuuden käytäntöjen opettelulle omaan tahtiin ja yhdessä lähimpien ystävien kanssa. Nuorten osallisuutta ja toimijuutta online-ympäristöissä kuitenkin rajoitetaan ulkoapäin erilaisin ikärajoin, jotka perustuvat usein sukupuolittuneille ja normatiivisille käsityksille nuorille haitallisesta toiminnasta sekä toimintaan kohdistuvista riskeistä. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, millä tavalla Tinderin käyttö nivoutuu osaksi nuorten naisten aikuistumisprosesseja. Näitä prosesseja tarkastellaan suhteessa nuorten toimijuutta vahvistaviin ja rajoittaviin tekijöihin, kuten iän ja sukupuolen konstruktioihin. Aineiston analysoinnin avulla selvitetään, millä tavoin nuoret naiset kerryttävät sosiaalista pääomaa sovelluksen fasilitoimassa sosiaalisessa arjessa, sekä miten julkinen ja yksityinen toiminta limittyvät osaksi heidän itse- ja vertaissosialisaatioprosessejaan. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä 18–21-vuotiaan nuoren naisen teemahaastattelusta, jotka on toteutettu kevään 2018 aikana. Kaikki haastateltavat ovat kirjautuneet alle 18-vuotiailta nuorilta kiellettyyn Tinderiin alaikäisinä ja käyttäneet sovellusta myös ollessaan täysi-ikäisiä. Haastateltavien rekrytoinnissa hyödynnettiin Tinder-sovellusta, jonne luotiin tätä työtä varten erillinen tutkimusprofiili. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina nuorten anonymiteetin suojelemiseksi. Aineiston luokittelussa ja analysoinnissa on käytetty sekä teoriaohjaavaa että aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineiston analysointiprosessi on linkittynyt kiinteästi teoreettisen viitekehyksen muotoutumiseen ja tuottanut havaintoja, joita työssä peilataan sosiologiseen, nuorisotutkimukselliseen ja sosiaalipsykologiseen tutkimuskirjallisuuteen. Aineistoa tarkastellaan haastateltavien tuottamina esityksinä ja tulkintoina menneestä toiminnasta. Aiempien tutkimusten mukaan etenkin alaikäisten nuorten naisten seksuaaliseen toimijuuteen kohdistuu ulkoapäin rajoittavia normatiivisia odotuksia. Tässä tutkimuksessa Tinderiä tarkastellaan digitaalisena sosiaalisena maailmana, joka heijastelee sukupuolittuneita sosiokulttuurisia normeja. Samalla se kuitenkin tarjoaa kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta irrotetun toimintakontekstin, joka tuo nuorille naisille yksityisyyttä harjoitella deittailua. Yksityisyys vahvistaa nuorten toimijuutta, sillä he voivat tutustua omaan seksuaalisuuteensa ja lähestyä kiinnostavia ihmisiä sosiaalisten verkostojensa ulkopuolelta ja seksuaalista mainettaan uhkaamatta. Sovelluskonteksti vahvistaa nuorten naisten toimijuutta myös siten, että he voivat säätää hakukriteereitään, käyttää sosiaalisen median alustoja tiedonetsintätyökaluina, arvioida toisten käyttäjien luotettavuutta jo viestittelyvaiheessa sekä halutessaan poistaa epäilyttäviksi koetut kumppanit kontakteista. Tämän tutkimuksen perusteella Tinderin käyttö on keskeisessä roolissa nuorten naisten sosiaalisessa arjessa. Sovelluksen yksityinen käyttö nivoutuu kiinteästi osaksi nuorten naisten keskinäisiä ystävyyssuhteita, joiden puitteissa he reflektoivat toimintaansa, odotuksiaan, motiivejaan, arvojaan ja preferenssejään kollektiivisesti. Ystävyyssuhteet toimivat myös tukiverkkona nuorten pyrkiessä suunnistamaan anonyymissä online-ympäristössä tavoitteellisesti ja riskejä välttäen. Yhdessä oppiminen, vastavuoroinen jakaminen ja kokemusten kollektiivinen reflektointi toimivat prosesseina, jotka sosiaalistavat nuoria vertaisryhmässään jaettuihin normeihin ja muodostavat nuorille kollektiivisesti jaettua sosiaalista pääomaa. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevien nuorten naisten Tinderin käyttö näyttäytyy tämän tutkimuksen perusteella kollektiivisena projektina, jossa nuoret naiset pyrkivät tukemaan ja suojelemaan toisiaan toimiessaan anonyymissä online-ympäristössä riskien ja luottamuksen välisellä jatkumolla.
  • Holopainen, Essi (2020)
    Tämä pro gradu -työ tarkastelee täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevien nuorten naisten toimintaa deittisovellus Tinderissä sosiaalisaatioprosessien ja sosiaalisen pääoman kertymisen näkökulmista. Aiempien tutkimusten mukaan nuoret suuntaavat aikuisuuteen ja opettelevat aikuisuudessa tarvittavia taitoja teknologian yhä vahvemmin värittämässä arjessa. Myös nuorten keskinäiset sosiaaliset suhteet tulevat uudella tavalla neuvoteltaviksi toisiinsa kietoutuneissa kasvokkaisissa ja virtuaalisissa konteksteissa. Nuorten yksityinen tila on laajentunut sovellusten avulla aiempaa voimakkaammin online-maailmaan, joka tarjoaa puitteet osallisuudelle, toimijuuden vahvistamiselle, sosiaalisen pääoman keräämiselle ja aikuisuuden käytäntöjen opettelulle omaan tahtiin ja yhdessä lähimpien ystävien kanssa. Nuorten osallisuutta ja toimijuutta online-ympäristöissä kuitenkin rajoitetaan ulkoapäin erilaisin ikärajoin, jotka perustuvat usein sukupuolittuneille ja normatiivisille käsityksille nuorille haitallisesta toiminnasta sekä toimintaan kohdistuvista riskeistä. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, millä tavalla Tinderin käyttö nivoutuu osaksi nuorten naisten aikuistumisprosesseja. Näitä prosesseja tarkastellaan suhteessa nuorten toimijuutta vahvistaviin ja rajoittaviin tekijöihin, kuten iän ja sukupuolen konstruktioihin. Aineiston analysoinnin avulla selvitetään, millä tavoin nuoret naiset kerryttävät sosiaalista pääomaa sovelluksen fasilitoimassa sosiaalisessa arjessa, sekä miten julkinen ja yksityinen toiminta limittyvät osaksi heidän itse- ja vertaissosialisaatioprosessejaan. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä 18–21-vuotiaan nuoren naisen teemahaastattelusta, jotka on toteutettu kevään 2018 aikana. Kaikki haastateltavat ovat kirjautuneet alle 18-vuotiailta nuorilta kiellettyyn Tinderiin alaikäisinä ja käyttäneet sovellusta myös ollessaan täysi-ikäisiä. Haastateltavien rekrytoinnissa hyödynnettiin Tinder-sovellusta, jonne luotiin tätä työtä varten erillinen tutkimusprofiili. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina nuorten anonymiteetin suojelemiseksi. Aineiston luokittelussa ja analysoinnissa on käytetty sekä teoriaohjaavaa että aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Aineiston analysointiprosessi on linkittynyt kiinteästi teoreettisen viitekehyksen muotoutumiseen ja tuottanut havaintoja, joita työssä peilataan sosiologiseen, nuorisotutkimukselliseen ja sosiaalipsykologiseen tutkimuskirjallisuuteen. Aineistoa tarkastellaan haastateltavien tuottamina esityksinä ja tulkintoina menneestä toiminnasta. Aiempien tutkimusten mukaan etenkin alaikäisten nuorten naisten seksuaaliseen toimijuuteen kohdistuu ulkoapäin rajoittavia normatiivisia odotuksia. Tässä tutkimuksessa Tinderiä tarkastellaan digitaalisena sosiaalisena maailmana, joka heijastelee sukupuolittuneita sosiokulttuurisia normeja. Samalla se kuitenkin tarjoaa kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta irrotetun toimintakontekstin, joka tuo nuorille naisille yksityisyyttä harjoitella deittailua. Yksityisyys vahvistaa nuorten toimijuutta, sillä he voivat tutustua omaan seksuaalisuuteensa ja lähestyä kiinnostavia ihmisiä sosiaalisten verkostojensa ulkopuolelta ja seksuaalista mainettaan uhkaamatta. Sovelluskonteksti vahvistaa nuorten naisten toimijuutta myös siten, että he voivat säätää hakukriteereitään, käyttää sosiaalisen median alustoja tiedonetsintätyökaluina, arvioida toisten käyttäjien luotettavuutta jo viestittelyvaiheessa sekä halutessaan poistaa epäilyttäviksi koetut kumppanit kontakteista. Tämän tutkimuksen perusteella Tinderin käyttö on keskeisessä roolissa nuorten naisten sosiaalisessa arjessa. Sovelluksen yksityinen käyttö nivoutuu kiinteästi osaksi nuorten naisten keskinäisiä ystävyyssuhteita, joiden puitteissa he reflektoivat toimintaansa, odotuksiaan, motiivejaan, arvojaan ja preferenssejään kollektiivisesti. Ystävyyssuhteet toimivat myös tukiverkkona nuorten pyrkiessä suunnistamaan anonyymissä online-ympäristössä tavoitteellisesti ja riskejä välttäen. Yhdessä oppiminen, vastavuoroinen jakaminen ja kokemusten kollektiivinen reflektointi toimivat prosesseina, jotka sosiaalistavat nuoria vertaisryhmässään jaettuihin normeihin ja muodostavat nuorille kollektiivisesti jaettua sosiaalista pääomaa. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevien nuorten naisten Tinderin käyttö näyttäytyy tämän tutkimuksen perusteella kollektiivisena projektina, jossa nuoret naiset pyrkivät tukemaan ja suojelemaan toisiaan toimiessaan anonyymissä online-ympäristössä riskien ja luottamuksen välisellä jatkumolla.
  • Pahkala, Annaliina (2023)
    Youth climate activism has accelerated on an unprecedented scale since 2018 and of the rising popularity of international activist movements Fridays For Future and Extinction Rebellion. Gender and age affect all social positions, but the meaning of girlhood is scarcely studied in the context of youth climate activism. This thesis aims to address this gap and offer valuable perspectives on girls’ experiences of agency and girlhood in climate activism, which is a powerful way to practice active citizenship. This thesis delves into girls’ gendered and age-specific positions in the youth climate movement and explores the boundaries activist girls experience due to their girlhood. The material consists of interviews with 13 girls from Finland, Sweden, and Denmark who are active on climate matters. For the purpose of the analysis, the participants are categorised as climate activists and climate agents, depending on their self-perceived position and forms of action. I study the positions of power and their connection to different cultural positionings by using an intersectional approach in the analysis. I present the ways climate activism is practiced by the participants, both in the public and private spheres. The participants are in different parts of their activist journey and have different experiences of age-related boundaries. Being a girl also produces boundaries for agency both in social and public arenas. The boundaries are often set by adults, but the participants experience their parents being a great support, even when the boundaries for activists are negotiated. Critical voices towards activism usually come from adults outside the movement or in a school environment. School climate/environment groups are also important arenas for young people to get engaged in climate activism. The strong involvement of girls is normalised in the movement, which the participants reflect on resulting from girls’ socialisation to care about other people and the environment. Regardless of the emphasised inclusiveness of the movement, some gendered boundaries and obstacles, such as the cultural notions of girls as individual heroes and experiences of not being safe, remain and need to be overcome to act.
  • Pahkala, Annaliina (2023)
    Youth climate activism has accelerated on an unprecedented scale since 2018 and of the rising popularity of international activist movements Fridays For Future and Extinction Rebellion. Gender and age affect all social positions, but the meaning of girlhood is scarcely studied in the context of youth climate activism. This thesis aims to address this gap and offer valuable perspectives on girls’ experiences of agency and girlhood in climate activism, which is a powerful way to practice active citizenship. This thesis delves into girls’ gendered and age-specific positions in the youth climate movement and explores the boundaries activist girls experience due to their girlhood. The material consists of interviews with 13 girls from Finland, Sweden, and Denmark who are active on climate matters. For the purpose of the analysis, the participants are categorised as climate activists and climate agents, depending on their self-perceived position and forms of action. I study the positions of power and their connection to different cultural positionings by using an intersectional approach in the analysis. I present the ways climate activism is practiced by the participants, both in the public and private spheres. The participants are in different parts of their activist journey and have different experiences of age-related boundaries. Being a girl also produces boundaries for agency both in social and public arenas. The boundaries are often set by adults, but the participants experience their parents being a great support, even when the boundaries for activists are negotiated. Critical voices towards activism usually come from adults outside the movement or in a school environment. School climate/environment groups are also important arenas for young people to get engaged in climate activism. The strong involvement of girls is normalised in the movement, which the participants reflect on resulting from girls’ socialisation to care about other people and the environment. Regardless of the emphasised inclusiveness of the movement, some gendered boundaries and obstacles, such as the cultural notions of girls as individual heroes and experiences of not being safe, remain and need to be overcome to act.