Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/yso/p6653"

Sort by: Order: Results:

  • Coaching from an adult learning perspective 
    Stenvall, Kim (2020)
    The aim of this study is to examine coaching from an adult learning perspective and to form an understanding what kind of adult learning processes are involved in coaching. In addition, the purpose is also to form an understanding of potential elements that contribute to learning and elements that can slow down, or even hinder learning. Related to this is the exploration of methods and tools used by coaches to facilitate the learning experience. The research data for this qualitative research was collected by interviewing seven ICF coach practitioners. Theory-guided content analysis was used to analyse the interview mate-rial. Andragogy, experiential learning and transformative learning were used as reference theories that could possible explain the findings from the research material. The findings show that the adult learning processes that are at play in coaching are related to reflective activity, which create awareness that then trigger action. An action with successful outcome, a tested hypothesis proves effective, creates a durable and concrete change, or transformation, in the way of thinking and or acting in the person. All three adult learning theories, that provided the framework for this study, were found to be relevant in one way or the other. None of the theories could alone explain the learning processes that happen in coaching. Andragogy provides a good framework for the overall practical process steps in coaching. Experiential learning provides a good framework in explaining the process of reflective thought, hypothesis testing and action. Transformative learning, on the other hand, provide an understanding of the processes that happen when the testing of hypothesis succeed and transformation occurs in the learner. The fundamentals elements contributing to a positive coaching experience were found to be several. Client’s aptitude for coaching, coach's professionality, a good dyadic relation based on trust and external support from manager and organization were among the important contributing factors.
  • Kuljetuspalvelun onnistumiseen vaikuttavat tekijät Helsingin Matkapalvelussa 
    Päivinen, Lauri Tuomas (2015)
    Helsingin Matkapalvelu toteuttaa vaikeavammaisten ja vanhusten kuljetuspalvelua. Helsingin Matkapalvelun asiakastyytyväisyyttä on tutkittu vuosina 2003, 2005, 2007, 2008 ja 2011. Kuljetuspalvelut ovat osa vammaisille ja ikäihmisille järjestettyjä sosiaalipalveluja. Kuljetuspalveluilla toteutetaan liikkumisen parusoikeutta ja mahdollistetaan eräiden muiden perusoikeuksien toteutuminen. Kuljetuspalveluilla järjestetään liikkuminen niille henkilöille, jotka eivät voi ilman kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkista joukkoliikennettä. Tutkimuksessa selvitettiin kuljetuspalvelutapahtuman onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusasetelman jäsennyksen viitekehyksenä toimii Yhdistyneiden kansakuntien alaisen kansainvälinen terveysjärjestön kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen jaottelu toimintakyvyin yksilö- ja ympäristötekjöihin. Tutkimuksessa selvitettiin ennustuvatko kuljetuspalvelujärjestelmään liittyvät ympäristötekijät tai ikään ja myöntämisperusteeseen liittyvät yksilötekijät kuljetuspalvelutapahtuman onnistumista. Aineistona toimi vuonna 2010-2011 kerätty kyselyaineisto. Aineiston tuloksia tarkasteltiin tilastollisia analyysimenetelmiä käyttäen. Kyselyyn vastasi 935 henkilöä 2 000 henkilön otoksesta. Vastausprosentti oli 47 %. Tutkimusmenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, faktorianalyysiä, χ2-testiä, korrelaatiokerrointa, regressioanalyysiä, logistista regressioanalyysiä ja varianssianalyysiä. Työn teoreettinen tausta on vammaistutkimuksessa. Onnistuminen, epäonnistuminen ja selittävät tekijät määriteltiin asiakkaiden kokemuksen perusteella. Tilaamiseen, kuljettajaan ja auton varusteluun liittyvät tekijät ennustavat kuljetuspalvelutapahtuman onnistumista. Iäkkäimmät asiakkaat kokevat kuljetusten onnistuvan todennäköisemmin kuin nuoremmat asiakkaat. Työikäiset ja nuoret vammaiset henkilöt epäonnistuivat kuljetuksissa useammin kuin iäkkäät. Eri asiakasryhmien välillä eroja löytyi liikuntavammaisten ja mielenterveydenhäiriöistä kärsivien osalta. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi kuljetuspalvelu saaneiden asiakkaiden kohdalla matkat epäonnistuivat harvemmin. Liikuntavammaiset asiakkaat olivat muita useammin yhteydessä matkapalvelukeskukseen auton myöhästymisen tai saapumattomuuden takia. Liikuntavammaiset henkilöt ovat hyvin riippuvaisia kuljetuspalvelusta. Suurin merkitys kuljetuspalvelutapahtuman onnistumisessa on ympäristötekijöillä. Tilausjärjestelmän sujuvuuteen, kuljettajaan ja autoon liittyvät tekijät vaikuttavat merkittävästi palvelun onnistumiseen. Erityisesti tilaaminen ja kuljettaja ovat tärkeässä roolissa. Matkan onnistumisen takaamiseksi järjestelmän tulee olla riittävän joustava, jotta se voi toteuttaa erilaisten asiakkaiden tarpeita. Erityisesti nuorten ja työikäisten vammaisten ihmisten kuljetusten toteuttamiseen tulee kiinnittää huomiota.
  • Osallistuminen, tyytyväisyys ja elämänlaatu : toisiaan täydentävät tavoitteet kuntoutumiselle aivovamman jälkeen 
    Hiltunen, Henna (2015)
    Aims. Participation after a traumatic brain injury (TBI), e.g. return to work and social roles, is regarded to be the ultimate goal of rehabilitation. At the same time patient's perception of quality of life (QoL) and a subjective satisfaction have become important perspectives in the outcome assessment after TBI. Research shows evidence of relation between participation and QoL, but little is known about the association of the activity specific participation and QoL. In addition correlations between participation activities and subjective appraisals of them are inconsistent. The aim of this study was to explore activity specific participation after TBI and investigate relations between activities and patients' satisfaction with these activities and health-related quality of life (HRQoL). Additionally, less studied effects of elements like sociodemographic factors, injury severity, functional outcome and mood disorders in the association to these were explored. Methods. The study group consisted of a total of 157 adults with brain injury, aged 20–63 years, 101 (64 %) of them being men. The patients participated in an assessment of HRQoL, mood, functional outcome, general health and participation. ICF was the framework used for defining participation. Results. In this study activity specific participation was at best moderately but consistently associated with persons' satisfaction with these activities and HRQoL. Activity specific participation accounted for 3–27 % of the variance in satisfaction and 6–23 % of the variance in total QOLIBRI score. Sociodemographic factors of the patient had no influence on the results, but functional outcome, injury severity and mood disorders changed associations with work status and independence in household finance and satisfaction and HRQoL. The number of regular hobbies and close friendships predicted greater HRQoL. In turn, additional health problems, help needed in daily activities and mood disorders predicted lower HRQoL. Together these variables accounted for 54 % of the variance in the total QOLIBRI score. Results implicate that according to the level of participation directional assumptions of satisfaction of participation and HRQoL can be made. Yet functional outcome, injury severity, mood and personal preferences have influence. Objective information of the participation and the subjective satisfaction and experience of HRQoL reflect different dimensions of a goal attainment and an outcome assessment of rehabilitation after TBI. Therefore both should be taken into account in a rehabilitation phase.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO