Browsing by Subject "S2"

The purpose of this study is to describe, analyze and interpret the experiences of Finnish as a second language students about interaction situations in Finnish. As multiculturalism increases, so does the need to research and develop the teaching of Finnish as a second language. This study has sought to address this need by mapping the interaction situations experienced by adult students with peer, native adults, and native children. Previous research has shown that different interaction situations are an important part of language learning, and language learning is increasingly being explored as a process that happens through interaction. The research questions in this study are as follows: 1. What kind of Finnish-language interaction situations does a Finnish as a second language student encounter in his or her daily life? 2. How does a Finnish as a second language student experience speaking Finnish in different interaction situations? A total of 14 people were interviewed for the study, and the interviews were conducted mainly in pairs. The interviewees were adult practical nurse students who completed their degrees using Finnish as a second language students. The interviews were semi-structured thematic interviews. The data were categorized and analyzed by using the method of qualitative content analysis. Three main themes were found from the data, as a result of classification in interaction situations. These three themes were 1) interaction with a peer, 2) interaction with a native adult, and 3) interaction with a native child. Most of the interaction situations that took place in Finnish happened with a peer. The main result was that the interviewees had almost no native friends or acquaintances, and almost all interaction situations with the native Finnish speakers were occasional encounters, for example when shopping at the checkout. Interactions with native children also emerged from the data, as the adult students interviewed were practical nurse students that worked with children. Interaction situations with children were found to be mainly challenging. Most of the language learning took place in interaction with peers and native adults, and the interaction situations with peers were perceived as having a relaxed atmosphere, and thus also the best for language learning.

Tämä maisterintutkielma käsittelee perusopetusta suorittavien aikuisten maahanmuuttajien visuaalista lukutaitoa ja kirjoitustaitoa. Perusopetuksessa on huomattava määrä aikuisia maahanmuuttajia, joiden kirjoitustaito ja tietoviestinnälliset taidot eivät riitä yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä toimimiseen. Tutkielman tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kykyä kirjoittaa akateemisia tekstilajeja sekä selvittää taustasyitä sille, miksi opiskelijan taidot eivät kehity aikuisten perusopetuksessa odotusten mukaisesti. Tutkielman aineisto koostuu 28:sta aikuisten perusopetuksen päättövaiheen opiskelijan mainosanalyysista. Päättövaiheella tarkoitetaan yläkoulun sisältöjä. Tutkielman teossa on hyödynnetty Hartmut Stöcklin (2011) mainosanalyysiteoriaa sekä hitaasti oppivien aikuisten visuaalisen lukutaidon, suullisen kulttuurin ja akateemisten ja kognitiivisten taitojen tutkimusta. Tutkimuksessa todettiin, että osa aikuisten perusopetuksen päättövaiheen opiskelijoista otetaan sisään niin heikoilla taidoilla, että he eivät kykene muodostamaan koherenttia tekstiä koulutuksen puoleen väliin mennessä. Haasteita on sekä kieli- ja kirjoitustaidossa että kognitiivisten ja akateemisten taitojen kehityksessä, mikä vaikeuttaa etenkin tulkintojen, pitkien ajatusketjujen ja perusteluiden kirjoittamista. Mainosanalyysien kirjoittajissa oli erotettavissa kaksi heikkojen kirjoittajien ryhmää, alkeistason kirjoittajat ja semilukutaitoiset eli Suomessa kirjoittamaan oppineet. Alkeistason kirjoittajat olisivat tarvinneet kielitaitonsa vahvistamista ennen päättövaiheen alkua. Semilukutaitoiset olisivat tarvinneet heille kohdennettua, erityisesti kirjoitustaitoa ja kognitiivisia taitoja edistävää opetusta. Tutkimuksessa todettiin, että alkuvaiheen sisällöt eivät päättövaiheen kurssisisältöjen kannalta tue riittävästi kognitiivisten ja visuaalisten taitojen kehitystä. Toisaalta taas päättövaihe ei huomioi sitä, että heikosti lukevien aikuisten taidot eivät automatisoidu yhtä nopeasti kuin nuorten. Päättövaiheen osalta opetussuunnitelma odottaa liikaa opiskelijoiden pohjatiedoilta ja -taidoilta. Perusopetuksessa tulisi tehdä tietoinen päätös siitä, onko koulutuksen ensisijaisena tarkoituksena edistää opiskelijan kognitiivisia ja akateemisia vai kommunikatiivisia taitoja. Jos tavoitteena on opettaa akateemisia taitoja, alkuvaiheeseen olisi hyvä lisätä visuaalista lukutaitoa ja kognitiivisia taitoja kehittävää opetusta.

Suomi toisena kielenä -oppijoiden vuorovaikutuksen tutkimuksen alaan kuuluvan tutkielman tavoitteena on selvittää strategioita, joilla ruokaa laittavat suomenoppijat selvittävät ymmärtämisen ongelmia kolmannen osapuolen, ohjeita antavan tietokoneen kanssa. Tutkielman menetelmä on pääosin laadullinen. Tutkimuskysymykseen vastataan esimerkkien keskustelunanalyyttisen erittelyn kautta. Laadullisen tutkimuksen myötä tutkielmassa saadaan myös kvantitatiivista tietoa aineistossa käytetyistä selvittämisstrategioista. Aineisto on osa EU:n rahoittamaa European Digital Kitchen (EDK) -projektia eli LanCook-projektia (Learning languages, cultures and cuisines in digital interactive kitchens), jossa kieltä opitaan ruoan laittamisen ohella. Aineistossa kielenoppijat laittavat ruokaa pareittain tietokoneohjelman antamien suomenkielisten ohjeiden avulla. Tilanteet on videoitu ja sittemmin litteroitu. Tämän tutkielman aineistona ovat olleet sekä videotallenteet että litteraatit. Informantteja on 12, ja heillä on yhteensä kahdeksan eri äidinkieltä. Tutkielman aineistosta keskusteluanalyysin myötä esiin nousevat ymmärtämisongelmien selvittämisstrategiat jakautuvat neljään eri luokkaan. Yleisimmin käytetyt strategiat ovat leksikaalisia, ennen kaikkea koodinvaihtoa ja parafraaseja. Toiseksi eniten ymmärtämisongelmia yritetään selvittää tukeutumalla ulkopuoliseen tukeen eli tietokoneeseen tai ohjaajiin. Kolmanneksi eniten hyödynnetään nonverbaalisia keinoja kuten osoittamista ja muita eleitä. Vähiten käytettyjä, aineistossa kuitenkin esiintyviä strategioita ovat arvaukset ja päättelyt joko kontekstista tai kielestä. Monessa esimerkissä käytetään useita eri selvittämisstrategioita. Tutkielmassa todetaan, että selvittämisstrategioiden käyttöön vaikuttavat roolit, jotka informanteille muotoutuvat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tutkimuskysymykseen vastaamisen lisäksi tutkielmassa havaitaan, että kielenoppijoiden välinen yhteistyö on yksi keskeisistä apuvälineistä silloin, kun kone aiheuttaa ymmärtämisongelman. Merkityksistä neuvotellaan yhdessä, jos kumpikaan ei ymmärrä, mitä kone tarkoittaa. Toisaalta tarvittaessa paremmin ymmärtävä voi jakaa kielellistä resurssiaan toiselle ja näin auttaa tätä ylittämään yksilöllisen suoriutumisen rajansa. Tutkielma poikkeaa aikaisemmasta tutkimuksesta, sillä siinä tarkastellaan kolmannen osapuolen, koneen, aiheuttamaa ymmärtämisen ongelmaa ja strategioita, joilla kaksi kielenoppijaa selvittää tällaisia ongelmia pareittain. Koneiden rooli toisen kielen oppimisessa on tänä päivänä suuri, ja jatkossa luultavasti nykyistäkin suurempi. Siksi tutkielma avaa kiinnostavan jatkotutkimusmahdollisuuden koneavusteisesta toisen kielen oppimisesta ja toisaalta niistä vuorovaikutuksen keinoista, joilla kielenoppijat auttavat toisiaan pärjäämään koneen kanssa.