Browsing by Subject "asenne"

Goals. In recent decades Finnish society and beliefs of Finnish citizens have undergo a lot of changes. Previous research has even indicated the current model of Religious Education teaching in schools to be inconsistent with the changed needs of the society. Since the Finnish educational system is based on scientific research, there has to be other than purely attitudinal reasons behind this antichange climate of teachers. The goal of this study is to identify those underlying values of class teachers' attitudes and to clarify their general attitudes about the beliefs related to the Religious Education in school. Attitudes are examined through three themes, which are beliefs in school, Religious Education and the current teaching model of Religious Education. Methods. For the study, eight teachers working in Kouvola or Helsinki Metropolitan Area were interviewed. The data was collected in the spring of 2015. The interviews were conducted individually by using qualitative attitudinal research methods. The transcribed material was analysed using content analysis. Results and conclusions. Based on this study, class teachers Religious Education is important for the development of the students' all-round education, answering to fundamental questions of life, to the development of ethical thinking, students' personal growth and to the development of student's worldview. Based on the results strong valuation of Christianity of the Finnish society and significance of the Christian cultural heritage at school can be detected. In the teaching of faiths, the role of the class teachers was emphasized. Therefore in Teacher Education this should take more attention in the future. The current model of Religious Education was seen problematic because the content do not correspond to the needs of the society, the responsibility of preventing the separation of faith is only for teachers and faiths are in an unequal position. It was also found from this study that the teachers strongly dignify the changes in Religious Education. Teachers' opinion is that the most important content of the subjects could be taught in an integrated way and that would be the most relevant in terms of the students' holistic development.

The meaning of this study is to research the development process of self-efficacy in learning mathematics, and to distinguish factors that affect this process. Because of the strong affects regarding it, mathematics is in a disparate position as a school subject. In this study, self-efficacy is conceptualized as a part of the affective area. The interaction between affect and learning outcomes in mathematics has not been researched enough to understand it thoroughly. The research method in this study was literature review, performed by studying literature and articles regarding the topic. Finna search services and Nelli-portaali were used as resources inter alia. The impacts on self-efficacy were divided into physical, psychological and social factors in the learning environment, and to the impacts of individual differences. Self-efficacy is a complex, dynamic belief, which is easily influenced from the outside and the inside. The interaction between self-efficacy and learning outcomes can not be determined unequivocally.

Työn tavoitteena oli tutkia, miten negatiivinen ja positiivinen informaatio vaikuttavat kuluttajan luomuasenteeseen. Samalla pyrittiin selvittämään, vaikuttaako informaatio voimakkaammin tietyissä luomuun liitettävissä asennekomponenteissa. Luomuasenteen komponenteiksi tutkimuksessa valikoituivat luomun tarpeellisuus, terveellisyys, turvallisuus, luotettavuus, maku, ympäristöystävällisyys, asenne luomutuotteiden käyttöä kohtaan sekä koettu eläinten hyvinvointi luomutuotannossa. Tutkimuksen avulla haluttiin myös saada selville, miten informaatio vaikuttaa ennakkoasenteeltaan negatiivisiin, neutraaleihin tai positiivisiin henkilöihin. Kiinnostuneita oltiin myös tutkittavien henkilöiden ennakkotiedoista luomuun liittyen sekä tiedon suhteesta asenteisiin. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat, koska alle 25-vuotiaiden on todettu olevan kriittisimpiä ruoan kuluttajia. Nuoremmilla kuluttajilla on myös todettu olevan positiivisempi asenne luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa kohtaan. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin pääkaupunkiseudun korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen kautta eteenpäin helmikuussa 2015 ja kyselyyn vastasi 1077 opiskelijaa. Luomuasenteita mitattiin asenneväittämien avulla, joista muodostettiin mittari, jonka luotettavuus testattiin tilastollisin menetelmin. Luomuasenne mitattiin kahteen kertaan ja kertojen välissä vastaajille esitettiin joko negatiivista tai positiivista informaatiota luomusta. Pääasiallisina analyysimenetelminä käytettiin t-testiä ja varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulokset tukevat pääosin aiempaa tutkimusta siitä, että negatiivisella informaatiolla on voimakkaampi vaikutus kuluttajan asenteisiin kuin positiivisella informaatiolla. Luomutietämyksellä todettiin olevan merkitsevä vaikutus luomuasenteisiin siinä tapauksessa, että tietoa on vain vähän tai ei lainkaan. Sekä positiivinen että negatiivinen informaatio muuttivat kokonaisasennetta luomua kohtaan keskimäärin kielteisemmäksi – eri asennekomponenttien välillä löydettiin kuitenkin eroja. Eri ennakkoasenteiden osalta positiivinen informaatio vaikutti negatiivisiin ja neutraaleihin asenteisiin tehden niitä keskimäärin myönteisemmiksi. Positiiviset asenteet puolestaan muuttuivat kielteisemmiksi positiivisen informaation vaikutuksesta. Negatiivinen informaatio vaikutti negatiivisiin, neutraaleihin ja positiivisiin asenteisiin muuttaen niitä keskimäärin kielteisemmiksi. Mitä positiivisempia asenteet olivat, sitä kielteisemmiksi ne muuttuivat negatiivisen informaation vaikutuksesta. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää luonnonmukaisia elintarvikkeita myyvien yritysten markkinoinnissa. Tutkimustulosten pohjalta on tehty ehdotuksia, miten yritykset voivat käyttää luomuviestintää hyväkseen.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää peruskoululaisten asenteita ja motivaatiota matematiikan opiskelua kohtaan. Tämän lisäksi pohditaan heidän osaamisen tasoaan ja tutkitaan tyypillisiä virheitä, joita he tekevät eri matematiikan osa-alueilla, jotka opetussuunnitelma on määritellyt keskeisiksi asia sisällöiksi 8. ja 9. luokille. Yläkoulussa matematiikan oppimisvaikeudet johtuvat yhä useammin motivaation puutteesta sekä vääränlaisesta asenteesta matematiikan opiskelua kohtaan. Mistä motivaatio-ongelmat matematiikan opiskelua kohtaan johtuvat? Tutkimus koostuu kahdesta osasta: kyselytutkimuksesta, jonka yhteydessä oppilaat täyttivät matematiikan osaamista mittaavan testin sekä haastattelututkimuksesta. Kyselytutkimukseen osallistui 138 ja haastattelututkimukseen kaksi oppilasta. Tutkimuksessa on käytössä monimenetelmällinen lähestymistapa, jossa analysoidaan aineistoa sekä laadullisesti että numeerisesti. Tämän lisäksi tehtiin havaintoja oppilaiden käytöksestä ja kysymyksistä sekä haastattelun että kyselytutkimuksen aikana. Kysely- ja haastattelututkimuksien perusteella voidaan sanoa, että etenkin yläkoulun matematiikka koetaan turhaksi eikä matematiikka kohtaa nuorten arkimaailmaa. Tästä syystä matematiikka ei motivoi nuoria eikä sen opiskelusta olla kiinnostuneita. Matematiikka koetaan myös vaikeaksi ja liikaa energiaa sekä ajattelua vaativaksi oppiaineeksi. Toisaalta monet oppilaat ajattelivat matematiikan olevan tärkeä oppiaine ja he ajattelevat tarvitsevansa sitä tulevaisuudessa. Matematiikan opetusta tulisikin kehittää entistä enemmän reaalimaailmaan pohjautuvaksi ja sitä pitäisi pyrkiä konkretisoimaan, jotta oppilaat kokisivat sen itselleen läheisemmäksi. Suomessa matematiikan osaamisen taso on hyvä. Tästä kertoo mm. loistava PISA-menestys. Kuitenkin oppimisvaikeuksia diagnosoidaan entistä enemmän. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että peruslaskutoimitukset hallitaan hyvin. Vaikeuksia tuottavat etenkin yhtälönratkaisu sekä sanalliset tehtävät. Yhtälönratkaisun oppilaat kokevat myös epämiellyttäväksi sekä vähiten tarpeelliseksi. Sanallisissa tehtävissä oppilailla on vaikeuksia ymmärtää, mitkä luvut ovat laskun kannalta oleellisia. Hankaluuksia tuottaa myös oikean laskutoimituksen valinta. Pienemmät ryhmäkoot opetuksessa antaisivat oppilaille paremmat mahdollisuudet oppia ja kiinnostua matematiikasta. Tällöin oppilailla olisi myös mahdollisuus saada omaa tasoaan vastaavaa opetusta, joka motivoisi oppilaita enemmän.

The purpose of this study was to find out students' views of themselves and others in the math class. Pupils' views were examined from the drawings they drew. The study also wanted to find out how girls and boys describe girls and boys in math class. The attitude of mathematics influences the success of the subject and in making future career choices. The attitude of mathematics can be viewed from the perspective of the individual or from the perspective of the atmosphere of the whole class. Previous research has shown that students’ attitudes toward math are declining during the school years. The subject of the study was the fourth, fifth and sixth graders of one primary school. Students who participated in the study drew drawings of a math lesson in their class. A total of 172 drawings were collected. The pupils' drawings were used to examine the affections marked on the drawn characters, i.e., the expressions and the texts of the thought and speech bubbles. The findings were collected in a spreadsheet program and the findings were quantified. The study revealed that among the students who participated in the study, fourth graders most often described their own attitude as positive. Older students were more likely to describe their attitudes as negative than fourth graders. In the fourth grade of the whole class, the atmosphere was mostly positive, in the fifth grade ambivalent, and in the sixth grade, the atmosphere was almost equally described as positive and ambivalent. Both girls and boys described boys more positively in math class. In addition, both girls and boys more often described same-sex students as negative in math lessons than the opposite sex.

With the growing popularity of video games, it has been considered how interest and motivation to study science could be increased through games. However, more research is needed on the benefits of learning games to support teaching, especially in grades 1-6. Observation of species and familiarization with their habitats, as well as inquiry-based learning, are essential in science education, but the research is still lacking on learning games on the subject. Information is also needed about game engagement and attitudes toward games, as they have been found to have a connection to learning. The purpose of this study was to examine students’ engagement, learning, and attitudes toward game content in a learning game about ants, their ecology, and research. The aim was to provide information on the use of a learning game using an inquiry-based approach in the context of science education. This mixed methods research used both quantitative and qualitative methods. The study design was a quasi-experimental intervention study. The data were collected through a questionnaire involving 38 fifth graders. The students responded to a pre- and post-questionnaire on learning, engagement, and attitudes, between which an intervention was conducted by playing the Anter learning game. Qualitative data on ant structure (drawings) as well as ecology and research (open-ended questions) were categorized and quantified, after which qualitative and quantitative data were analysed using statistical tests. In addition, thematic design was used in the analysis of qualitative data to investigate research problems. According to the results, the learning game statistically significantly promoted the learning of ant characteristics, ecology, and research. Based on the responses, the engagement to the Anter game was at a fairly high level, although it did not reach the same level of engagement when compared to the students’ favourite games. Engagement in playing a learning game correlates statistically significantly with attitude dimensions, such as interest in ants and their research. Fear of ants is negatively correlated with interest in ants and their research. Girls and boys achieved similar results in learning, but boys were more interested in ants and their research than girls. The fear of ants was stronger in girls than in boys. The results show that a learning game appropriate to their context can bring a useful addition to the teaching of science education, as the game allows students to learn even challenging details, knowledge, and research skills independently.

This thesis focuses on the usage of prestudy materials in EFL teaching in Finnish basic education and the relation between this usage and the learners’ attitudes towards learning English. The research questions are the following: 1) what kinds of attitudes Finnish pupils have towards learning English, 2) what do the pupils and the teacher think about the usage of prestudy materials, and 3) does the usage of prestudy materials relate to the pupils’ attitudes towards learning English and if so, how? The study was conducted as an intervention study. The participants were in the fifth and eighth grade of Finnish basic education. There were 14 participants from each grade. The pupils’ attitudes towards learning English were measured with a questionnaire both before and after the intervention. During the intervention, both grades used prestudy materials as follows: before taking up a new unit in their textbooks in class, the teacher gave the pupils prestudy materials prepared by the researcher to be done as homework. The prestudy materials familiarised the pupils with the theme and vocabulary of the upcoming unit. In addition to measuring the pupils’ attitudes, the post-intervention questionnaire also included a section inquiring about the pupils’ experiences of the prestudy. The teacher was interviewed both before and after the intervention. The results of the study show that the pupils mainly have positive attitudes towards learning English. No clear relation between the usage of prestudy materials and the pupils’ attitudes towards learning English was found. However, the results show that the fifth graders think that the prestudy materials were beneficial. They reported being more active in class and stated that it was easier for them to understand the texts after having done the prestudy exercises. Based on the results it seems that the usage of prestudy materials is more beneficial if the subject is difficult for the learners. In contrast to the fifth graders, the eighth graders’ textbooks already included prestudy exercises, which they did in class. Based on the results, the eighth graders think that these exercises are sufficient and they do not think they need prestudy materials that are done as homework.

Muuntogeenisten (GM) lajikkeiden viljely on maailmassa kasvava trendi. GM -lajikkeiden viljelyyn käytetyn viljelymaan koko kasvaa vuosi vuodelta, ja uusien GM -lajikkeiden ja ominaisuuksien kirjo laajenee. Vuonna 2014 GM -lajikkeita viljeltiin 28 maassa ympäri maailmaa. EU:ssa GM -lajikkeiden viljely on ollut hyvin rajoitettua, ja kaupalliseen viljelyyn on hyväksytty ainoastaan yksi maissilajike. Rehu- ja elintarviketuontiin on kuitenkin hyväksytty useampia lajikkeita. Kuluttajien asenne EU:ssa ja Suomessa on ollut vahvasti geenimuuntelulle vastainen. Kuluttajien asennetta geenimuunteluun on tutkittu paljon, ja viimeisimmän Eurobarometrin mukaan vain 30 % suomalaisista kertoi olevansa sitä mieltä, että muuntogeenisten elintarvikkeiden käyttöä pitäisi lisätä. Koska kuluttajien asenteita geenimuunteluun on tutkittu paljon, tässä tutkielmassa kohderyhmäksi valittiin maanviljelijät. Tutkielmassa haluttiin selvittää, olisivatko suomalaiset maanviljelijät halukkaita viljelemään GM -lajiketta, mikäli se olisi sallittua ja markkinoilla olisi Suomen olosuhteisiin sopiva lajike. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia vaikutuksia viljelijät uskoivat GM -lajikkeiden viljelyllä olevan. Kysely toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Lomake lähetettiin 400 maanviljelijän sähköpostiin keväällä 2014. Vastauksia kyselyyn saatiin 49. Vastaajista 37 % ilmoitti olevansa halukas kokeilemaan GM -lajikkeen viljelyä, ja loput 63 % ilmoitti, ettei olisi halukas viljelemään GM -lajiketta. Kun viljelyyn halukkaiden ja haluttomien viljelijöiden vastauksia vertailtiin toisiinsa, huomattiin, että GM -lajikkeen viljelyyn halukkaat uskovat viljelyyn haluttomia enemmän siihen, että GM -lajikkeet voivat tuoda hyötyjä niin omalle tilalle kuin maailmanlaajuisestikin. He eivät juuri usko lajikkeiden viljelyn negatiivisiin vaikutuksiin. Viljelyyn haluttomat sen sijaan uskovat lajikkeiden viljelyn aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia, kuten geenien leviämistä, terveyshaittoja ja ongelmia naapureiden kanssa. He lisäksi pitävät GM -lajikkeiden viljelyä eettisen tai uskonnollisen vakaumuksensa vastaisena ja luottavat viljelyyn halukkaita vähemmän asiantuntijoihin GM -lajikkeiden turvallisuudessa.

Suomessa metsäneuvonnan kenttä on monimuotoinen jakautuen usean eri metsäammattilaistahon välille. Metsäammattilaiset ovat kohdanneet työkentällään monia suuria muutoksia, kuten uudet lait ja metsänomistajien keskuudessa tapahtuneet muutokset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metsäammattilaisten universaaleja arvoja, asenteita eri metsänhoidollisiin menetelmiin ja mitä metsänhoidollisia toimenpiteitä he ovat tarjonneet metsänomistajille. Lisäksi selvitettiin, miten eri tahojen metsäammattilaisten näkemykset erotavat toisistaan. Tutkimuksessa sovellettiin sosiaalipsykologian teorioita: Schwartzin arvoteoriaa, Allportin asenneteoriaa ja Ajzenin suunnitellun käyttäytymisen mallia. Arvoja mitattiin Schwartzin mittarilla, jossa oli 23 arvo-osiota. Asenteita ja käytäntöjä mitattiin tätä tutkimustavarten kehitetyillä mittareilla. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena e-lomakkeella. Aineisto koottiin valtakunnan tasolla. Kyselyyn vastasi metsäammattilaisia seuraavilta tahoilta: metsäteollisuus, metsäpalveluyritykset, metsänhoitoyhdistykset ja yksityiset metsäpalveluyrittäjät. Otoksen koko oli noin 1410 ja vastauksia saatiin 418. Täten vastausprosentiksi saatiin noin 30. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia tunnuslukuja, t-testiä, faktorianalyysia, summamuuttujia ja varianssianalyysiä. Faktorianalyysilla saatiin tiivistettyä aineisto sekä asenteiden että käyttäytymisaikomuksen osalta viiteen faktoriin. Tärkeimmiksi arvoiksi nousivat hyväntahtoisuus, universalismi ja itseohjautuvuus – vain järjestys vaihteli joidenkin tahojen osalta. Asennoituminen eri menetelmiin oli pääosin neutraalia tai myönteistä. Myönteisintä asennoituminen oli puuntuotannollisia menetelmiä kohtaan. Puuntuotannollisia menetelmiä oli keskimäärin tarjottu eniten ja luonnonhoidollisia menetelmiä vähiten. Asioimistilanne metsäammattilaisen ja metsänomistajan välillä on hyvin monimutkainen ja -ulotteinen ilmiö. Arvot ja asenteet muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa, joten jatkotutkimuksille on tarvetta tulevaisuudessakin.

Organisaatioiden kohtaama työelämän murros on luonut painetta kehittää johtamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä muutos on tuonut työn ja sen vaatimukset lähelle yksilöä, jonka toivotaan hyödyntävän työssään omia henkilökohtaisia resurssejaan ja omaa subjektiuttaan. Uudenlaista työtä kuvaavan subjektivoituneen työn ja sen tekijän johtamiseen on kehitetty erilaisia malleja, joista myös julkisen puolen organisaatiot ammentavat toiminnassaan. Malleissa pyritään johtamaan sisäisesti motivoitunutta, itseohjautuvaa työntekijää, jolloin myös työn ongelmat kohdataan yksilötasolla. Tässä tutkielmassa tutkitaan kyseistä muutosta heijastavaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan uudistettujen palvelujen johtamismallin kolmea ydintekijää, yhteistä työtä, itseohjautuvuutta, sekä sisäistä motivaatiota, mallia toteuttavien kotihoidon hoitajien näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on, miten kotihoidon hoitajat määrittävät ja arvottavat ydintekijöitä, sekä millaiseksi heidän toimijuutensa rakentuu suhteessa mallin ydintekijöiden esittämään toimijaan. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää laadullista lähestymistapaa. Työssä teoreettisena lähtökohtana on relationistinen sosiaalipsykologia, jossa todellisuus ymmärretään sosiaalisesti rakentuvana. Tutkielman avulla voidaan ymmärtää johtamismallin ydintekijöiden hahmottumista kotihoidon hoitajien puheessa, sekä mahdollisia ristiriitoja, jotka tulee käytännössä huomioida mallin implementaatiossa. Tutkimuksen metodologiana on laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa, jossa tarkastellaan sosiaalisena suhdekäsitteenä ymmärrettyä asennetta. Asenteiden ilmaisun funktioiden tulkintaa täydennetään positiointiteorian toimijuuden analyyttisella käsitteellä. Keskeiset analyyttiset käsitteet ovat asenne, sekä toimijuus, jotka ymmärretään tutkielman relationistis-konstruktionistisen metateorian mukaisesti sosiaalisissa prosesseissa rakentuvina, eikä yksilön sisäisinä ominaisuuksina. Tutkimuksen aineisto koostuu 9 kotihoidon työntekijän haastattelusta. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa kaikille haastateltaville esitettiin samat 9 väittämää, joihin pyydettiin haastateltavien kommentteja argumentaatiota sisältävän aineiston tuottamiseksi. Väittämät perustuivat johtamismallin käsikirjaan ja johtamismallin mittaamiseen tarkoitettuun johtamismittariin, joilla kuvataan ja mitataan kolmea ydintekijää. Haastateltavat esittivät väittämiin kannanottoja ja perusteluja, joiden ryhmittelyn perusteella oli tulkittavissa laadullisesti 23 erilaista asennetta. Analyysissä edettiin laadullisen asennetutkimuksen metodologiaa noudattaen luokittelevasta analyysista tulkinnalliseen, jossa asenteiden tulkitsemisen jälkeen niiden funktioita tarkasteltiin toimijuuden käsitteen avulla. Tulokset osoittavat, että kotihoidon hoitajat asennoituvat ydintekijöihin eri tavoin riippuen niiden määritelmästä. Kokoavasti tulkiten ydintekijöitä arvotettiin myönteisesti silloin, kun hoitajat ymmärsivät niiden tarkoittavan esimerkiksi työhön kuuluvia, pakollisena näyttäytyviä asioita, työstään pitämistä sekä muiden osoittamaa arvostusta kotihoidon työtä kohtaan. Sitä vastoin ydintekijät arvottuivat kielteisesti, kun hoitajat ymmärsivät niiden tarkoittavan ylimääräistä aikaa ja jaksamista vaativia asioita, sekä esimerkiksi tarpeetonta muutosta ja ainoastaan asiakkaiden mieltymysten toteuttamista. Verrattuna tutkielman määritelmään kyseisistä tekijöistä, ydintekijät näyttäytyvät varsin erilaisina. Toimijuuden analyysin perusteella hoitajat positioivat itsensä sekä aktiivisiin että rakenteiden vuoksi non-agenttisiin positioihin suhteessa mallin ydintekijöiden tavoittelemaan toimijuuteen. Rakenteiden vuoksi hoitajat positioivat itsensä pakotettuina toimimaan ydintekijöiden mukaisella tavalla. Rakenteet saattoivat myös estää toimimasta sisäisesti motivoituneen, aktiivisen toimijan tavoin, jolloin hoitajat positioivat itsensä estyneeksi mallin ydintekijöiden mukaiseksi toimijaksi. Omia intressejä palvelevaksi toimijaksi positioituessaan hoitajien oli mahdollista rakentaa itselleen ydintekijöiden mukaisen toimijan positio, jolloin toiminnan päämiehenä on yksilö itse. Toisaalta, mallin mukaista toimijuutta myös vastustettiin. Hoitajat positioivat itsensä asiakkaan etua päämiehenään palvelevina toimijoina, minkä kanssa ydintekijöiden mukainen toimija näyttäytyi ristiriitaisena. Lisäksi hoitajat saattoivat positioida itsensä toimijoiksi jollain muulla kuin ydintekijöiden tavoittelemalla tavalla, palvellen päämiehenä itseään ja omia intressejään. Kotihoidon hoitajat ymmärtävät johtamismallin ydintekijät hyvin eri tavoin. Yhteistä työtä tekevän, itseohjautuvan ja sisäisesti motivoituneen työntekijän positio ei näyttäydy täysin ongelmattomana kotihoidon hoitajille, joiden toimijuutta ohjaa erilaiset päämiehet sekä rakenteet. Tutkimus antaakin johtamismallin implementaatioon tärkeän työntekijöiden näkökulman, joka kytkeytyy myös laajempaan kontekstiin muuttuvasta työelämästä.