Browsing by Subject "opettaja"

Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia kirjallisuuskatsauksen menetelmin opettajien tietämystä, käsityksiä ja kokemuksia ADHD:sta kouluympäristössä. Lisäksi tarkasteltiin opettajien kokemuksia ADHD:n tukemisesta, sillä tukemisen teema tulee usein esille puhuttaessa ADHD:sta ja sen tuomista oppimisen haasteista. Valitsin tutkielman aiheeksi ADHD:n ja näkökulmaksi opettajat omien kokemuksieni perusteella. ADHD:n herättämät tuntemukset ja sen tukeminen on ollut ajoittain kuormittava tekijä minulle opettajan työssä. Aiheesta on tehty tutkimusta jonkin verran ja suurin osa tutkimuksista oli haastattelututkimuksia. Tämä tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa aineistona toimivat suomalaiset tutkimukset ja ulkomaalaiset tutkimukset, joita on haettu Google Scholarista ja Googlesta. Aiheeseen liittyviä tutkimuksia löytyi enemmän ulkomailta, mutta myös muutama suomalainen tutkimus käsitteli ADHD:n ilmenemistä opettajan näkökulmasta. Tutkielmassa keskityttiin opettajien kokemuksiin ADHD:sta sekä sen tukemisesta. Monet opettajat kokivat ADHD-oppilaiden tukemisen haastaviksi, vaikka useat hyödynsivät erilaisia tukitoimia oppilaidensa kanssa. Esille nousivat myös hieman negatiiviset käsitykset ADHD:sta ja opettajien kokema kuormitus, jota ADHD-oppilaat aiheuttivat. Opettajien käsityksiin ja kokemuksiin vaikuttivat koulutustaso, kokemus, tietämys ja käytännön tukitoimet. Opettajien tarve saada lisää tietoa ja taitoa tuen toteuttamiseen korostuu ADHD-ilmiön kasvaessa. Viime aikoina ADHD on teemana noussut otsikoihin ja keskustelu on käynyt vilkkaana sosiaalisessa mediassa. Tutkimustuloksista ilmeni, että opettajien tietämys ADHD:sta vaihteli, moni kuitenkin koki tietämyksensä liian vähäiseksi. Koulutuksen ja tietämyksen puute saattoi vaikuttaa opettajien suhtautumiseen ADHD-oppilaita kohtaan ja heidän tukemiseensa. Tietämys on kuitenkin lisääntynyt, jonka todettiin lisäävän oppilaiden hyvinvointia sekä opettajan kykyä tukea ADHD:n omaavia lapsia. Koulutuksen ja tietämyksen lisääminen voisi parantaa ADHD-oireisten oppilaiden tukea koulumaailmassa.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on ongelmanratkaisun opettamisesta ja kuinka paljon ongelmanratkaisua opetetaan. Ongelmanratkaisua pidetään julkisessa keskustelussa tärkeänä taitona tulevaisuuden työelämän kannalta. Kuitenkaan suomalaisessa peruskoulussa ongelmanratkaisu ei ole yleistynyt keskeiseksi osaksi matematiikan opetusta, vaikka ongelmanratkaisu onkin ollut opetussuunnitelmassa yli kolmekymmentä vuotta. Opettajan toimintatapoja ohjaa opetussuunnitelmaakin voimakkaammin opettajan käsitykset ja uskomukset. Tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on ongelmanratkaisun opettamisesta, mitkä tekijät vaikuttavat ongelmanratkaisun opettamisen määrään sekä miten opettajien käsitykset vaikuttavat ongelmanratkaisun opettamisessa koettuihin vaikeuksiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä kyselytutkimuksena. Aineistona käytetiin 160 suomalaisen alakoulun opettajan vastauksia kyselyyn, joka toteutettiin osana suomalaissaksalaista tutkimusprojektia. Aineistoa analysoitiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin, tarkoituksena kuvata opettajien käsityksiä ongelmanratkaisun opettamisesta, ja toisaalta myös selittää eroja opettajien käsitysten välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Puolet opettajista kertoi käsittelevänsä ongelmanratkaisua opetuksessaan ainakin kerran viikossa. Opettajan taustatekijöillä ei ollut vaikutusta ongelmanratkaisun opetuksen määrään. Tutkimuksen aineiston perusteella osa opettajista pitää sanallisia rutiinitehtäviä ongelmatehtävinä. Siksi tutkimuksen perusteella ei voida päätellä, kuinka paljon ongelmanratkaisua todellisuudessa opetetaan alakouluissa. Opettajat kokivat erityisesti ajan ja tehtävien puutteen vaikeuttavan ongelmanratkaisun opetusta. Noin viisi kuudesta opettajasta koki ongelmanratkaisun opetukseen liittyvän runsaasti erilaisia vaatimuksia niin oppilaiden kuin opettajan asenteeseen ja osaamiseen.

Inkluusioon pyrkiminen peruskoulussa on vahvasti kansallisten asiakirjojen ohjaamaa, jotka määrittelevät koulun kaikille yhteiseksi. Inkluusion toteuttamisessa on kuitenkin opettajien puolelta negatiivista asennoitumista etenkin SEN-oppilaiden vastaanottamisessa luokilleen. Opettajien negatiivisten asenteiden takana nähdään olevan heikkoa minäpystyvyyttä sekä osaamista toteuttaa inklusiivista opetusta. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää opettajien valmiuden kokemuksia inklusiivista opetusta kohtaan, miten toteuttaa inklusiivista opetusta sekä miten kohdata ja tukea SEN-oppilaita yleisopetuksessa. Tutkielmassa kartoitettiin opettajien valmiuksia asenteiden, minäpystyvyyden sekä kokemuksien kautta. Opettajankoulutuksen koetaan olevan merkittävässä roolissa vaikuttamassa opettajien vahvempiin kokemuksiin omista valmiuksistaan. Tarkastelin siis myös, millaisia valmiuksia koulutuksen koetaan antavan tuleville opettajille. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valittiin yhdeksän vertaisarvioitua tutkimusartikkelia sekä yksi väitöskirja. Tutkielman aineiston kohderyhmänä olivat opettajat. Tutkielman analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkielman tuloksista selviää, että opettajien kokemat valmiudet olivat yleisesti heikkoja. Etenkin tietojen ja taitojen koettiin olevan riittämättömiä. Opettajat kokivat, että ainoastaan erityisopettajilla oli riittävä osaaminen kohdata, tukea ja opettaa SEN-oppilaita. Minäpystyvyydellä koettiin olevan vaikuttava merkitys opettajien valmiuden kokemuksiin, sillä vahvemmalla minäpystyvyydellä opettajat uskoivat omaan osaamiseensa. Opettajankoulutuksen perusteltiin olevan merkittävänä vaikuttajana opettajien valmiuden kokemuksiin. Opettajat kokivat, että heillä oli hyvin vähäinen tai olematon erityispedagoginen osaaminen, jota he työssään olisivat tarvinneet. Opettajankoulutuksen kehittäminen sekä erityispedagogisen osaamisen lisääminen sai tutkimuksissa vastaajilta kannatusta.

The purpose of this study was to explore how the work community and the interaction between the school staff are connected with the school climate. The study explores teachers’ perceptions of the quality of the school’s work community and the relationship of these perceptions with the quality of school climate. Previous study has shown that school climate is connected with students’ well-being and academic achievement. Studies also show that principals are in an important role to influence and define the school climate. The study was conducted as integrative literature review. The research material consisted of three international and peer-reviewed articles, one dissertation and one master’s thesis. The review synthesized these five different studies to form an inclusive view of the topic. Results of this study show that the work community in school, the interaction between the staff members and the relationships between principals and teachers are a meaningful aspect for school climate. Particularly important is equal and fair treatment of all members. Teachers that saw the interactions between the staff as negative and disrespectful also experienced the school climate as negative and tense. Important factors for teachers’ wellbeing are open communication, possibilities to participation, equality and fairness and reciprocal appreciation. Teachers also want to get support and feedback. Good interaction seems to be connected with teacher’s work attitudes, commitment, professionalism, trust and willingness to development.

Tämä kandidaatintutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten tutkimuskirjallisuudessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana käsitelty opettajien työhyvinvointia. Sen lisäksi selvitän tutkielmassani opettajan työn erityispiirteitä eli niitä asioita, jotka ovat ominaisia nimenomaan opettajuudelle. Tutkimuskysymykseni ovat 1. Mitkä ovat opettajan työn erityispiirteet? ja 2. Miten työhyvinvointi näyttäytyy opettajan työssä?. Aihe on viime aikoina ollut pinnalla monissa keskusteluissa ja media on kirjoittanut siitä paljon negatiiviseen sävyyn. Tässä tutkielmassa pyrin tuomaan esiin opettajien työhyvinvoinnineri näkökulmia. Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Pyrin muodostamaan kokonaiskuvan kolmestatoista opettajan työhyvinvointiin keskittyneistä tutkimusartikkeleista, jotka on julkaistu vuosien 2011 ja 2018 välillä eri maissa. Suuri osa opettajista kokee työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi. Samaan aikaan opettajien uupumus ja loppuun palaminen (burnout) on kuitenkin merkittävä ongelma ja loppuun palamista onkin opettajien keskuudessa enemmän kuin muissa akateemisissa ammateissa, joissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Opettajan työstä tekee erityisen sen monipuolinen, toisinaan ristiriitainenkin työnkuva ja vaihtelevat työympäristöt, joilla viitataan muihinkin kuin fyysisiin ympäristöihin. Työhyvinvointiin vaikuttavat positiivisesti voimavarat ja negatiivisesti vaatimukset tai stressitekijät. Merkittävimmät voimavarat liittyvät henkilökohtaisiin voimavaroihin, sosiaalisiin suhteisiin sekä kouluun organisaationa ja vaatimukset työn kuormittavuuteen, kouluyhteisöön ja oppilaisiin.

Teachers’ well-being at work is an important factor for both teachers themselves and school community. This Master’s Thesis focuses on teachers’ well-being at work in a certain elementary school in Helsinki Metropolitan Area during one school year. Aim of the research was to find out 1) level of teachers’ well-being at work during one school year, 2) which factors teachers find decreasing their well-being at work, 3) which factors teachers find supporting their well-being at work. The level of well-being at work is measured by five different factors: stress, strain caused by teaching and guiding, burnout, work engagement and meaningfulness of the work. The research is a mixed methods case study. The level of teachers’ well-being at work was studied through quantitative data and both decreasing and supporting factors of well-being at work was studied through qualitative data. The quantitative data was analysed by studying statistics and averages and the qualitative data was analysed by tools of data-driven and theory-driven content analysis. Research material consists of answers of questionnaires which measure teachers’ well-being at work. The material was collected as a part of ”KILO Työhyvinvointia / KILO Well-being at work” -project during school year 2022–2023. The project was funded by OAJ’s Occupational Wellbeing Fund (Trade Union of Education, Työhyvinvointirahasto), Finnish Basic Education Unit of city of Espoo and Elementary School of Kilo. Findings of the research show that teachers’ well-being at work was on relatively good level during the whole school year. Amount of stress, strain caused by teaching and guiding and burnout remained at reasonable level and at the same time experiences of work engagement and meaningfulness of the work were strong. Factors that especially decreased teacher’ well-being at work were different demands towards the work of a teacher and pressure as well as pupils and teaching group. Most often mentioned demands towards the work of a teacher were tasks outside of teaching work, amount of the work and lack of time. Among factors that put a strain on teachers and were connected to pupils and teaching group were mentioned behaviour of pupils and pupils that need support, and tasks related to this supportive work. The study shows that the most important factors that increased teachers’ well-being at work were delimitation of the work, work community and support it can offer, as well as focusing and investing in both physical and mental well-being. Results of the research indicate that it is important to focus on teachers’ well-being at work also in the future. This Master’s Thesis produces important information about factors that cause stress and strain in teachers’ work, and which should be taken into account. In addition to this, research points out factors that teachers can use, in order to support their well-being at work.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää mitä työuupumus on, miten se kehittyy ja miten se ilmenee. Lisäksi tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät johtavat opettajien työ-uupumukseen. Tutkielmani tutkimuskysymykset syntyivät aiheen ajankohtaisuudesta, sillä opettajien työssä jaksaminen ja työuupumus ovat suosittuja aiheita yhteiskunnallisessa kes-kustelussa. Aihetta on tutkittu paljon, mutta merkittäviä tuloksia opettajien työhyvinvoinnin li-sääntymisestä ei ole saatu. Tämä tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi löytyi pääosin suomalaista kirjallisuutta, sekä tutkimuksia, mutta myös ulkomaalaisia tutkimuksia on mukana katsauksessa. Hain aineistoni hyödyntäen Helka- kirjaston hakupalvelua, Googlea, sekä Google Scholaria. Tutkielmani tulosten mukaan työuupumukselle ei ole olemassa virallista, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Useissa määritelmissä nousee kuitenkin esille kolme keskeistä oiretta: uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Lisäksi tutkielmani osoitti, että työuupumuksen kehityksestä on olemassa useita eri malleja. Näissä malleissa uupumuksen taustalla nähdään olevan useita eri lähtökohtia ja syitä. Eroja mallien välillä aiheutti myös se, että tyypillisten oireiden nähtiin ilmenevän eri järjestyksessä. Tutkielmani osoitti myös, että opettajat joutuvat kohtaaman työssään useita erilaisia kuormitustekijöitä, joiden voidaan nähdä olevan vaikuttamassa työuupumuksen kehittymiseen. Kirjallisuudessa nousi esiin erityisesti opettajien työolojen ja työympäristön kuormittavuus, sekä vuorovaikutuksen kuormittavuus. Lisäksi opettajan työn muutos aiheutti kuormitusta.

Objectives. The purpose of this study is to identify the factors that enhance or hinder meeting of the objectives, which are in this case learning in a classroom environment. In addition, we observe methods on how achieving abovementioned goals can be supported. These observations will hopefully lead to discovering a functional system for supporting students' learning. The study's theoretical section focuses on the theory of learning and executive functions. Previous studies have shown, that there is a correlation between executive functions and learning methods (e.g Gathercole, Pickering, Knight & Stegmann, 2004). Hence in this study there is an emphasis on supporting learning from an executive functions point of view. Methods. This study is a qualitative case study, with elements of action research. Action research is used through intervention, where the objective was to alter the students' actions more beneficial for learning. Data was acquired through observing and participation in the first grade primary school class. Participants consisted of 23 students and one teacher. The target of observation was the actions of these participants in the class room. Data was gathered over a span of three weeks a total of 52 hours. The material was analysed by using qualitative content analysis. Results and conclusions. The study showed that executive functions is closely tied to learning, as an enhancing and hindering factor. Guidance of the student's attention, active participating, self-direction, spontaneity, co-operation and peer support resulted in learning enhancement. The students' lack of concentration, unnecessary noise from students, inconsiderate behaviour, the lack of shifting, restlessness and students becoming passive hindered learning in the classroom. In addition, it was found that the teacher's choices of teaching methods and upbringing were important factors in promoting students' goal-oriented activity. The study shows that student executive functions, and thus learning can be influenced by the environment in which the student works in. The study's model of intervention can be applied to the teachers' practical work, either as such or, depending on the student's needs.

Goals. In recent years discussion on religious education and its implementation in Finnish schools has increased. One of the reasons is Finland becoming more diverse and multicultural. Current separated model of religious education organised according to pupils' own religion hasn't seen respond to changed needs of the society. There have seen need for encountering and dialogue between different worldviews. Few Finnish schools have recently begun to develop integrative worldview education. The aim of this thesis is to investigate teacher's opinions in one of the comprehensive school which has initiated the partly integrative worldview education. Partly integrative worldview education consists both separate and common studying groups. Teacher's views about the partly integrative model examines with the strengths and challenges teachers named about it. Methods. The data of this study consist of semi-structured interviews of ten teachers. These teachers taught in one of the comprehensive schools in Helsinki metropolitan area. The data was analysed by data-based content analysis. Results and conclusions. Based on this study the teachers were mainly positive towards partly integrative worldview education. The strengths teachers name were the possibility to enhance students equal treatment and diversify knowledge of different worldviews. In addition to learn more about different worldviews it was significant to get opportunity learn them more deeply students meeting different worldviews concrete in classroom compared the current separated worldview education model. Teachers also named the opportunities to dialogue and increasing understanding as the strengths of new teaching model. Part of the teachers emphasized the role of student's own religion and opportunity to study also about own religion. In teacher's opinions the challenges about a new teaching model were a concern about the state of minority religions, possible of negative feedback and teacher's increasing amount of work.

Suomalaiset oppilaat ovat kulttuurisesti yhä moninaisempia. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat heikompia, kuin kantasuomalaisten. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja oppilaiden kiinnostusta sekä kunnioitusta muita kulttuureita kohtaan halutaan tukea. Jotta kaikkien oppiminen olisi riittävällä tasolla ja POPS:n (2014) tavoitteisiin päästäisiin, on hyvä tuntea kulttuurisesti moninaisen koulun erityispiirteitä. Sen pohjalta voidaan kehittää koulutusjärjestelmää. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää peruskoulun opettajien käsityksiä etnisestä kulttuurisesta moninaisuudesta koulun oppimisympäristössä. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Hain suomalaisia ja kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleita tieteellisistä tietokannoista vuodesta 2010 alkaen. Hakusanoina käytin: opettaja, käsitys, kulttuurinen moninaisuus, koulu; teacher, belief, understanding, multicultural, diverse, class. Tutkielmani aineistoksi valikoituivat lopulta viisi soveltuvaa julkaisua, joista kolme on suomalaisia ja kaksi kansainvälisiä tutkimuksia. Teemoittelin aineistosta opettajien käsitykset oppimisympäristön neljään ulottuvuuteen: fyysinen, sosiaalinen, psykologinen ja pedagoginen. Opettajat raportoivat käsityksiään kulttuurisesta moninaisuudesta koulun oppimisympäristössä laajasti ja kaikista oppimisympäristön ulottuvuuksista. Muutama näkemys nousi painottuen esiin. Opettajat kokivat pulaa ajasta kulttuurisesti moninaisessa koulussa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden puutteellinen opetuskielen taito koettiin isoimmaksi oppimisen ja opetuksen haasteeksi ja heidän heikoista oppimistuloksistaan raportoitiin. Opettajien kokemus puutteellisesta koulutuksesta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen oli vahvasti esillä. Pedagogiikka, jota opettajat kuvailivat kulttuurisen moninaisuuden kohtaamiseen, vaikutti olevan monelta osin kokeilevaa ja epäjohdonmukaista. Tilanne on huolestuttava, eikä se haastateltujen opettajien kertomaan perustuen ole menossa parempaan päin. Tarvitaan lisää tutkimusta, jotta opettajankoulutusta voidaan kehittää ja saadaan parempia opetustoimia kulttuurisen moninaisuuden kohtaamiseen kouluissa.