Browsing by Subject "opetussuunnitelma"

Tutkielma käsittelee englannin kielen roolia kansainvälisenä kommunikaation kielenä, lingua francana (ELF), ja sen ilmenemistä lukion pitkän (A1) englannin oppimateriaaleissa. Englanti on globaali kieli, jota puhutaan enemmän toisena ja vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaat kuulevat myös muiden kuin englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden aksentteja ja heidän välisiään keskusteluja (ELF-tilanteita). Lisäksi englannin kansainvälistä roolia painotetaan vuoden 2015 opetussuunnitelmassa, joten sen tulisi näkyä opetusmateriaaleissa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä aksentteja opetusmateriaalien äänitteillä kuullaan ja millaisissa tilanteissa. Tutkielman aineistona ovat kolmen kurssin oppikirjat kahdesta englannin oppikirjasarjasta, Otavan julkaisemasta Insights-sarjasta sekä Sanoma Pro:n julkaisemasta On Track-sarjasta. Aineistoksi valikoituivat näiden kuuden kirjan tekstit sekä tehtävät ja niiden äänitteet. Tutkimus on luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esitellään oppikirjojen sisältöanalyysi, jossa selvitetään, mitä aksentteja kirjojen äänitteillä voidaan odottaa kuultavan ja millaisissa konteksteissa. Toisessa osassa kuvataan äänitteiden aksenttianalyysi. Analyysissa tunnistettiin ja luokiteltiin äänitteillä kuultavat aksentit ja tilanteet, joissa niitä kuullaan. Aksentit kategorisoitiin Kachrun (1985) englannin käytön piirien mukaan sisä- ulko-, ja laajenevaan piiriin. Kategorisoinnin tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta kontekstit, joissa aksentteja kuullaan analysoidaan kvalitatiivisesti. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että molemmissa sarjoissa sisäpiiriin kuuluvat aksentit ovat selkeässä enemmistössä ulko- ja laajenevaan piiriin kuuluviin aksentteihin nähden. Tämä osoittaa, että molemmat sarjat painottavat englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden aksentteja. ELF-tilanteita on molemmissa sarjoissa erittäin vähän ja kaikissa tilanteissa on sisäpiiriin kuuluva puhuja yhtenä osapuolena. Nämä tulokset osoittavat, että oppikirjat eivät täysin ota huomioon opetussuunnitelman korostamaa englannin kielen kansainvälistä roolia. Tämä lisää opettajien työmäärää, sillä heidän täytyy tuottaa lisämateriaaleja kursseille, mikä vie aikaa muulta opetukselta.

The Finnish National Core Curriculum 2014 sets a demand that schools should create a culture that supports student participation. This is based on, among others, the UN Convention on the Rights of the Child, which guarantees children the right to participate in issues related to their lives. The right to participate, however, does not by itself lead children to actually participate in a meaningful way. Participation skills can and should be learned. Therefore, as these also are significant concepts in the curriculum, we would assume to find them represented in the educational material also. Teaching and learning has been driven by the educational materials such as books and teacher's materials for decades. This study focuses on examining how much and in what ways these educational materials in Finnish and literature include the students' expression of their opinion. More specifically, in this study it is analyzed what kind development of participation skills the examined material is aimed at. The data consisted of the grade 3 and 4 Finnish and literature students' books and teacher's materials for from the two biggest publishers Sanoma Pro and Otava, based on the 2014 core curriculum. The analysis followed standard procedures of qualitative content analysis and contained some quantification of data. As the analytical concepts there were used, among others, the concepts of argumentation skills and agency. The results indicate the educational material examined were very conservative in using tasks and assignments that include the students own opinions. The tasks did contain some autonomy but were most often on a close-ended scope and included trivial topics with respect to the students' lives. As the scope of the topics was controlled, these kinds of tasks were not considered to be optimal in developing skills of participation. Also, the tasks did not guide the students in constructing an argument, even though it was required in many tasks. The results of this study should encourage schools into reflecting on how choosing the right materials could support students building of expressing their opinions, and thus, developing their participation skills. The authors of the materials, as well as the publishers, should also reflect on how to incorporate more tasks designed at building participation skills in various ways, as it is truly a crucial skill in the changing world.

Objectives. The aim of the study was to develop a tool of thinking for Basic Education of history us-ing diary material. The philosophical background of the study is John Dewey’s experiential view of learning together with Dewey’s (1933) model of reflective thinking. To paraphrase a French philoso-pher and literature theorist Jean-Francois Lyotard (1985), the present very complex and global world is associated with the fragmentation of knowledge and truths. The resulting change in pres-sure is highlighted especially through the everyday experiences of growing kids and young. Dew-ey’s philosophy of education emphasizes the connection of knowledge and action together with ex-periential and reflective way of learning. The importance of experience and empathy is also empha-sized in the concept of learning as defined in the 2014 Finnish National Curriculum, which sets the basis to the Basic Education that aims to educate the student to become self-confident and active. The aim of this study was to develop the experiential history teaching that provides the keys to deal with student’s own experiences and thus also to develop one’s thinking. Methods. The tool of thinking developed in the study is based on the qualitative theory-based con-tent analysis of Ernesto Che Guevara’s diary about his youth years called The Motorcycle Diary (1997). The diary has been analyzed by reflective mirroring Dewey’s (1933) model of reflection and developing experiential learning perspective. The purpose of the tool created in this study is to ex-pand and diversify the student’s perspectives on the surrounding world and the phenomena’s affect-ing it. The key of teaching history was to get to know other people’s experiences and to reflect those to one’s own experiences. A more comprehensive interpretation of the phenomena through experientialism was carried out by exploring the experiences of a historically and socially significant person using micro-historical teaching method. Results and conclusions. The study showed that diary material can be used as a tool for the basic historical education combining it with experiential teaching. The tool of thinking developed in the study supports the development of thinking and learning skills described in the 2014 Finland's Na-tional Curriculum which intuitively derives from student’s own experience, not just by deducing. With the help of a more subjective tool that supports the student’s own experiences, it is possible to stand in the position of another person in a more sensitively way than before and review your thoughts again. We cannot understand the world around us unless we understand ourselves first. In the future it is possible to test the tool of thinking in practice in the school context.

The purpose of this thesis was to study the assessment mentioned in Core Curriculum for Pre-Primary Education. Previous studies have shown that it can be seen transitions from comprehensive assessment to individual assessment and documentation of child's development and learning in Finnish early childhood education. The Core Curriculum is an administrative document that guides the local curriculum work. It is also a part of curriculum including pedagogical guidance. The aim of this thesis was to specify how the assessment in National Core Curriculum for Pre-Primary Education is defined and how the core curriculum will guide the assessment. The objective was also to study the changes to the references related to the assessment in core curriculum. The theoretical framework of this study is consisted of research and literature about the assessment in early childhood and pre-primary education and about core curriculum. This thesis was carried out as a qualitative research and the theoretical framework is a social constructionism. The research data and material consisted of Core Curricula for Pre-Primary Education 2000, 2010 and 2014 published on the website of Finnish National Board of Education. The data were analyzed using critical discourse analysis, but also based on an analytic orientation approach and text-oriented. On the grounds of the study results the amount of references related to the assessment has increased and become more exact in Core Curricula for Pre-Primary Education in 2000, 2010 and 2014. Though, only in Core Curriculum 2014 the assessment was defined as a concept. It could be seen the emphases of child's individual assessment. This is the result of practices concerning the support for growth and learning which are added to Core Curriculum for Pre-Primary Education in 2010 and specified in 2014. Based on the study results, these practices have brought individual support needs and early identification and intervention in pre-primary education. These include a thought about child's individual assessment which enables that the support needs can be identificated and can be influenced. Interpretations and classifications made on the basis of the assessment will enable to targeting support as accurately as possible. These involve also features that standardize children and childhood. The analysis indicates that the general principles in the core curriculum emphasize more child's assessment than assessment of pre-primary education operation but the situation is changing. The latest Core Curriculum for Pre-Primary Education 2014 emphasized in assessment increasingly the action of pre-primary education and learning environment. The assessment in pre-primary education, especially the assessment of operation seem to be associated with discourse of quality mentioned in previous studies. How the changes will be seen in practices of the pre-primary education i.e. how the guidance of core curriculum will affect in future, is the subject of future studies. This thesis will provide further information about the assessment in National Core Curriculum for Pre-Primary Education and it will form basis for further discussions.

The Finnish national core curriculum for basic education is currently being renewed at the National Board of Education and the new curriculum will be implemented in August 2016. A curriculum defines the value basis and aims of teaching as well as the core contents to be taught. A curriculum is closely bound to its surrounding society reflecting its prevailing values, customs and traditions. Therefore, in order to renew the curriculum, it is essential to understand the societal changes and values recognized as important in the society. The drafts of the new curriculum were posted for the first time on the website of the National Board of Education for public commentary. This research examined what the feedback of the new curriculum draft was like; what themes did the commentators hold important concerning the curriculum and education in present and in the future? The research data consisted of 963 comments that were posted on the webpage of the National Board of Education regarding the draft of the general part of the new curriculum. The feedback form was open for 17 days in November and December 2012. The qualitative data analysis was done by coding with the help of Atlas.ti software. The comments discussed several issues regarding the Finnish school, its mission and the appreciations of the commentators. As a result, four major themes were found: 1) equality in education; 2) the use of authentic learning environments and multi-professional collaboration with surrounding community; 3) the role of Finnish cultural heritage and religious education and 4) sustainable development and global citizenship. These results reflect the values and topics the commentators held important for the future in terms of developing the Finnish school and society.

In this research I have introduced the theory of design-pedagogy and its suitability to be used as a teaching method. The aim of this research was to highlight the primary school teachers’ thoughts about design-pedagogy as a teaching method in primary school. The interest of this study lays specifically in the teachers own experience in design-pedagogy and how they understand their own role as a teacher when using this method. I also brought up some points that are in favour of design-pedagogy as a teaching method in primary school from the new curriculum that was published in the Autumn of 2016. My research material consisted of semi-structured the interviews from two teachers. The interviews were analysed using thematic approach of content analysis method. Both of the teachers had used design-pedagogy as a method in their classrooms multiple times. The teachers were also acquainted with the theory of the method. The material was collected in May 2016. I classified the material in three different categories. The categories were based on the research questions. Both teachers interviewed saw design-pedagogy as a positive and versatile teaching method. The teachers highlighted that the strength of the method lays specifically in the way it lets the students collaborate and get involved. The teachers described and experienced their own role in design-method diversely with multiple terms of classification. All together the teachers saw design-pedagogy as a way to develop students’ own self-determination and transversal competence. These are points that are brought several times in the new curriculum for Autumn 2016.

Suomen lukion opetussuunnitelma (LOPS 2015) kannustaa digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöön opetuksessa yleisesti sekä vieraiden kielten opetuksessa. Erilaiset sosiaaliset mediat tarjoavat yksinkertaisia ja ilmaisia palveluita, jotka mahdollistavat autenttisten sisältöjen tarkastelemisen, jakamisen sekä kommunikoinnin äidinkielenään saksaa puhuvien kanssa. Aiemmat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sosiaaliset mediat voivat olla hyödyllisiä kielten oppimisessa ja vaikuttaa positiivisesti mm. oppijan motivaatioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen lukioiden saksanopiskelijoiden ja -opettajien kokemuksia ja asenteita liittyen sosiaalisten medioiden käyttöön saksan opetuksessa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös käytännön aspekteja, kuten esim. miten ja mitä sosiaalisia medioita on hyödynnetty saksan opetuksessa kielen ja kulttuurin opiskeluun ja millaisia hyötyjä tai haittoja lukiolaiset ja opettajat näkevät sosiaalisen median opetuskäytössä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 kahtena anonyyminä online-kyselytutkimuksena, joista toiseen osallistui 49 saksaa opiskelevaa lukiolaista kuudesta eri lukiosta ja toiseen 21 saksanopettajaa. Kysely koostui sekä monivalintakysymyksistä että avokysymyksistä. Tutkimusmenetelmänä oli fenomenologinen analyysi. Kvalitatiivista analyysia täydennettiin kvantitatiivisella datalla. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat käyttäneet sosiaalisen median alustoja oppimis- tai opetusvälineenä lukion saksan kursseillaan. Käytetyimpiä alustoja olivat esim. Google Drive, Wikipedia ja YouTube, mutta alustan valinta riippui käyttötarkoituksesta. Suurin osa opiskelijoista ja opettajista ilmaisi kiinnostusta kokeilla erilaisia sosiaalisia medioita saksan oppimisvälineenä. Sosiaalisen median hyötyinä nähtiin mm. ajankohtaiset ja autenttiset sisällöt, vaihteleva kieli (esim. puhekieli), kommunikointimahdollisuus saksaa äidinkielenään puhuvien kanssa sekä vaihtelu ”tavalliseen” opetukseen. Haittoina nähtiin mm. opiskelijoiden keskittymisen herpaantuminen, liiallinen ruutuaika, opettajien puutteelliset taidot käyttää alustoja, virheelliset tai muuten opetukseen sopimattomat sisällöt, sisältöjen rajaamisen vaikeus, sekä liian vähäinen tuntiaika oppikirjojen ulkopuolisille, ylimääräisille sisällöille. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monia suomalaisia saksan lukio-opiskelijoita ja heidän opettajiaan kiinnostaa sosiaalisten medioiden käyttö oppimisvälineenä ja he näkevät siinä erilaisia hyötyjä, mutta siihen liittyy mahdollisesti useitakin käytännön ongelmia, minkä vuoksi sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa uhkaa jäädä vähäiseksi. Kieltenopettajat sekä opettajiksi opiskelevat tarvitsevat lisää koulutusta aiheesta, jotta he pystyisivät hyödyntämään sosiaalisia medioita opetuksessaan tehokkaammin.

Objectives. The aim of this study was to examine class teachers' opinions and experiences of teaching health education in primary school level. The main purpose was to explore what kind of significant experiences do teachers have of teaching health education, in which kinds of situations do they teach contents of health education, and do they appreciate health education as a school subject in primary school. The health of children and youth has gotten worse during the last decades. It provides food for thought about the importance of coherent health education even for young kids. Methods. The study involved six class teachers, men and women, aged between 26 and 55. They worked as class teachers in the metropolitan area or in the North of Finland. They all had taken university degree of education in a Finnish university. Three of them worked as teachers for second graders, three of them taught pupils at 5th or 6th grade. Research material was collected by interviewing the teachers with structured theme-interview in April-May 2016. After interviews the recordings was transcribed and analyzed using the methods of content analysis. Results and conclusions. The results show that the class teachers give health education mainly without consciously considering that as health education. For the most part, the interviewees didn't consider the contents as a health education except for when they taught contents of puberty and sexuality at grades five and six. Overall, health education as a school subject is experienced challenging because of its common essence. The conclusions are that teachers teach health education according to their own values of health and when the topics come up in the daily life. The teachers aren't conscious enough about the contents of curriculum of health education and aren't that sure about the role of health education as a school subject in primary school level.

Tutkielma käsittelee englannin kielen roolia lingua francana, globaalina maailmankielenä, lukion pitkän (A1) englannin On Track -oppikirjasarjassa. Englantia käytetään nykyisin maailmanlaajuisena kommunikoinnin kielenä, jonka lisäksi englantia puhutaan huomattavasti enemmän toisena tai vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Tällä muuttuneella englannin kielen asemalla on myös vaikutuksia englannin opetuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Siinä missä englantia on perinteisesti opiskeltu hyvin vahvasti Brittein ja Pohjois-Amerikan kohdekulttuureihin nojaten, nykykäsityksen mukaan opetuksessa tulisi painottaa enemmän kielen globaalia asemaa. Opetuksessa olisi tärkeää huomioida kansainväliset kommunikointitaidot ja kulttuurienväliset kohtaamiset. Syksyllä 2016 käyttöönotetut uudet opetussuunnitelmat sekä perus- että lukio-opetuksessa painottavatkin aiempaa voimakkaammin englannin asemaa lingua francana ja sen huomioimista opetuksen sisällössä. Tutkielma pyrkii selvittämään miten On Track -oppikirjasarjan tekijät ovat huomioineet englannin aseman lingua francana työssään. Tämä tehdään monimenetelmätutkimuksen keinoin. Tutkimuksen ensimmäinen, laadullinen osa käyttää aineistona tekijöiden haastatteluja, joiden pohjalta tarkastellaan tekijöiden ajatuksia ja mielipiteitä englannista lingua francana sekä sitä, miten uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut tekijöiden työskentelyyn. Tutkimuksen toinen, määrällinen osa tutkii äänitekäsikirjoituksiin pohjautuen kolmen ensimmäisen On Track -kirjan ääninauhojen aksentteja sekä niiden keskinäisiä suhteita. Aksenttien lisäksi äänitekäsikirjoituksista huomioidaan tekijöiden ohjeistukset ääninäyttelijöille aksenttien voimakkuuden suhteen. Yhdistämällä nämä kaksi menetelmää tutkielma pyrkii oppikirjan tekijän näkökulmasta valottamaan englannin roolia lingua francana kirjantekoprosessissa niin kirjan sisällön kuin siihen liittyvien äänitteiden suhteen. Tekijöiden roolia ei ole aiemmissa saman aihepiirin tutkimuksissa juurikaan huomioitu. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että On Track -sarjan tekijät pitävät englantia lingua francana erittäin tärkeänä osana englannin oppikirjojen sisältöä ja kokevat onnistuneensa sen esiintuomisessa. Tekijöiden mukaan globaali näkökulma on keskeinen osa englannin opetusta ja täten sen huomioiminen oppikirjatyössä on heille usein automaattista. Tästä syystä tekijät eivät juurikaan koe uuden opetussuunnitelman vaikuttaneen englannin lingua franca -aseman näkyvyyteen On Track -sarjassa. Aksenttitutkimuksen tulosten perusteella on kuitenkin selvää, että kirjojen ääninauhoilla olevat englannin aksentit noudattavat edelleen pitkälti perinteistä linjaa, ja englantia äidinkielenään puhuvat ovat selkeässä enemmistössä verrattuna muihin puhujiin. Äänitekäsikirjoituksista voidaan myös huomata, että tekijät usein ohjeistavat ääninäyttelijöitä varomaan voimakasta korostusta silloin, kun kyseessä ei ole standardiaksentti.

Tutkielma käsittelee ympäristödiskurssia ja sen muutosta lukion englannin oppikirjoissa vuosien 2003 ja 2015 lukion opetussuunnitelmien perusteiden välillä. Suomessa opetussuunnitelmien perusteet ohjaavat oppikirjojen sisältöjä. Vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteissa ympäristöarvoja painotetaan enemmän kuin vuoden 2003 perusteissa, minkä pitäisi näkyä myös oppikirjoissa. Oppikirjojen sisältö voi vaikuttaa opiskelijan arvomaailmaan ja sen kautta käytökseen. Oppikirjoissa esiintyykin ympäristöön liittyviä implisiittisiä olettamuksia (assumptions), jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden ympäristöarvoihin ja -asenteisiin. Tutkimuksen pohjana on kaksi vastakkaista ympäristöön liittyvää perspektiiviä: pinnallinen ekologia (shallow environmentalism) ja syväekologia (deep ecology). Pinnallisessa ekologiassa puututaan ympäristöongelmien välittömiin syihin, kun taas syväekologiassa pyritään muutokseen yhteiskunnallisella ja kulttuurisella tasolla. Tutkimuksen tarkoitus on paljastaa oppikirjoissa esiintyvät näihin perspektiiveihin liittyvät olettamukset, jotta saadaan tietää, mitä ympäristöön liittyviä arvoja ja asenteita opiskelijoille välittyy oppikirjoista. Tutkielma vertailee SanomaPro:n julkaisemia lukion englannin oppikirjasarjoja ProFiles ja On Track. ProFiles-sarja on vuonna 2003 julkaistun lukion opetussuunnitelman perusteiden mukainen, kun taas On Track on vuoden 2015 perusteiden mukainen. Molemmissa sarjoissa on kahdeksan kirjaa, ja tutkielman aineistoon sisällytettiin molempien sarjojen kaikkien kirjojen päätekstit. Tutkimus on luonteeltaan sekä määrällinen että laadullinen ja siinä hyödynnetään ekolingvistiikan ja kriittisen diskurssianalyysin keinoja. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitetään, onko ympäristödiskurssin määrä muuttunut sarjojen välillä analysoimalla, kuinka monessa päätekstissä esiintyy ympäristöön liittyviä teemoja tai perspektiivejä. Toisessa vaiheessa selvitetään, millaisia ympäristöön liittyviä olettamuksia teksteistä löytyy ja miten ne välittyvät opiskelijalle. Kolmannessa vaiheessa tunnistetut olettamukset kategorisoidaan sen mukaan, edustavatko ne pinnallista ekologiaa vai syväekologiaa, jotta saadaan selville, onko sarjojen välillä tapahtunut muutosta näiden perspektiivien välillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ympäristödiskurssin osuus on yli kaksinkertaistunut oppikirjasarjojen välillä. Tämä muutos mukailee opetussuunnitelmien perusteiden välillä tapahtunutta muutosta. Laadullisessa tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä neljä olettamusta, jotka edustivat pinnallista ekologiaa ja kolme olettamusta, jotka liittyivät syväekologiaan. Olettamuksia välitettiin teksteissä niin kielellisin keinoin kuin kontekstin avulla. Tulokset osoittavat, että pinnallinen ekologia on vallitseva perspektiivi molemmissa sarjoissa, eli muutosta yhdestä perspektiivistä toiseen ei ole tapahtunut sarjojen välillä.