Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Eksegetiikka"

Sort by: Order: Results:

  • Hägg, Joni (2017)
    Jeesuksen ihmekertomuksia on tutkittu useasta näkökulmasta Bultmannin Uuden testamentin demytologisaation jälkeen. Nykyisen tutkimuksen mukaan Jeesus toimi rituaalisena parantaja sellaisessa yhteisössä jossa sairaisiin koskemista ei pidetty hyväksyttävänä. Rituaali teorioiden ja etenkin kognitiivisen uskontotieteen kehityksen myötä Jeesuksen rituaaliset parantamistoimet ovat nousseet uudelleen kiinnostaviksi tutkimuskohteiksi. Jeesuksen toiminnassa on useita sellaisia elementtejä joita voidaan löytää myös muilta parantajilta. Yksi Jeesuksen tärkeimmistä parantamismetodeista on sairaiden koskettaminen. Kognitiotieteet ja neuropsykologia ovat kehittäneet kosketusta koskevia teorioita, joilla kyetään selittämään kosketuksen positiivinen voima sosiaalisessa interaktiossa. Kosketus on vahva emotionaalinen vaikuttaja ja sillä on merkittävä rooli myös ihmisen kehityksessä ja kasvussa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kehittää ymmärrystämme näistä Jeesuksen rituaaliseen parantamiseen liittyvistä kulttuurisista, sosiaalisista ja kognitiivisista. Tämä tutkimus tähtää kokonaiskuvan luontiin Jeesuksen parantavan kosketuksen merkityksestä ja vaikutuksesta. Tutkimuksessa käytän hyväksi perinteistä eksegetiikan ja etenkin ihme- ja Jeesus-tutkimuksen kenttää, sekä alati kehittyvää kognitiivisen uskontieteen alaa. Uutena tutkimusmetodina esittelen kognitiivisia ja psykologisia kosketuksen tutkimuksen tuloksia ja teorioita, näistä merkittävimpinä affektiivisen ja sosiaalisen kosketuksen käsitteet. Tämän tutkimuksen aineistona toimii Markuksen evankeliumissa ilmenevät kosketusta sisältävät Jeesuksen parantamisihmeet. Tutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, että fyysisellä kosketuksella oli tärkeä rooli vaikuttavan rituaalin toimituksessa. Magiauskonnolliselle rituaalille kosketus oli sen keskeinen vaikuttava tekijä. Voidaan puhua maagisesta kosketuksesta. Sairaiden koskettaminen oli vaikuttava ele, joka oli vastoin vallitsevia sosiaalisia sekä kognitiivisia odotuksia. Jeesus paransi pitkälti sairaita ja köyhiä, joiden katsottiin kuuluvan yhteisön ulkopuolelle. Sosiaalisen kosketuksen valossa voimme paremmin ymmärtää tämän rituaalisen eleen vaikutuksen. Kosketuksen affektiiviset ominaisuudet synnyttävät positiivisia tunteita, jotka edistävät rituaalisen parantavan kosketuksen merkitystä. Kosketus on yksi ihmisen keskeisimmistä aisteista jolla on tärkeä rooli tunteiden luojana ja välittäjänä ihmisten välisessä interaktiossa. Tämä pitää paikkansa myös rituaalisessa tilanteessa, jonka takia kosketusta voidaan pitää merkittävänä vaikuttajana Jeesuksen parantamiskertomuksissa.
  • Nikki, Anni-Sofia (2020)
    Tutkielmassani tutkin Vanhan testamentin kirjaa Laulujen laulu ja sen naishahmoa. Tutkielmassa perehdyn Laulujen laulun sisältämiin Gileadin vuohiin ja niihin liittyviin metaforiin. Lisäksi tarkastelen, kuinka vuohia on esitetty Lähi-idän ikonografiassa eli esimerkiksi amuleteissa ja kuinka vuohet kuvaavat naisen asemaa ja arvoa. Tutkielmassani tutkin, onko vuohiin viittaaminen naisen kohdalla ylistävää, alistavaa vai molempia. Laulujen laulu on monitulkintainen, ja tämä sama pätee sen sisältämiin metaforiin vuohista. Tämä monitulkintaisuus tuo haastetta metaforien tulkitsemiseen. Lisäksi haastetta tuo kuvien runsaus: vuohiin liittyvää kuvamateriaalia on olemassa runsaasti. Naiseen viitataan Laulujen laulussa kahdesti, ensimmäisen kerran kohdassa 4:1 ja toisen kerran kohdassa 6:5. Näissä kohdissa naisen ulkomuotoon, tarkemmin hiuksiin, viitataan Gileadin vuohilla. Gilead on paikka Vanhassa testamentissa, johon liittyy oma synkkä historiansa. Gileadin vuohien on tulkittu myös tarkoittavan demonivuohia. Vuohi itsessään on kuitenkin myös arvokas ja tärkeä eläin, sillä sitä on käytetty esimerkiksi uhraamisessa. Tutkimuksessa käytän apunani käsitteellisen metaforan teoriaa, naistutkimusta sekä ikonografista eksegeesiä. Ikonografinen eksegeesi on menetelmänä tuore, eikä aiempaa tutkimusta käsittelemästäni aiheesta tällä menetelmällä ole aiemmin tehty. Aineistona käytän kirjallisuutta käsitteellisestä metaforasta, kirjallisuutta sukupuolentutkimuksesta, Lähi-idän ikonografiaa, kirjallisuutta Laulujen laulusta sekä kommentaareja, heprean sanakirjaa sekä suomenkielistä ja hepreankielistä Raamattua. Lisäksi käytän apunani verkosta löytyvää kuvapankkia, joka sisältää Lähi-idän kuvateoksia. Tutkimukseni havaintona on, että vuohiin liittyvää ikonografista materiaalia on runsaasti ja materiaalissa on huomattavissa samankaltaisia yksityiskohtia. Lisäksi vuohi on teema, joka on yleinen Lähi-idän ikonografiassa, joten vuohi on selvästi ollut tärkeä eläin Lähi-idän kuvissa. Osalla amuleteista voi tulkita Laulujen laulun tekstiä, mutta tämä vaatii jatkotutkimusta. Metaforana vuohilla voidaan alistaa tai ylistää naista, riippuen myös näkökulmasta, jonka pohjalta tekstiä tulkitsee. Vuohimetaforat ovat moniulotteisia. Gileadin vuohilla naiseen vertaaminen voi merkitä naisen seksuaalisuuden asettamista ala-arvoiseen asemaan, mutta vuohiviittaus voi myös viitata naisen tärkeyteen ja näin kohottaa naisen asemaa.