Browsing by Subject "Instagram"

Sosiaalinen media nähdään yhdeksi tärkeimmäksi kanavaksi, josta kuluttaja voi hyötyä etsiessä informaatiota ostopäätöstä varten. Sosiaalisen median kanavista Instagram on nostanut suosiotaan yhä enemmän erityisesti nuorten naisten keskuudessa ja kanava tarjoaakin monipuolisia tapoja informaation etsinnän toteuttamiselle. Jotta markkinointibudjetteja osataan allokoida oikeisiin kanaviin, on myös tärkeä ymmärtää kanavan informaation etsinnän käyttöön motivoivia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Instagramissa tapahtuvaa informaation etsintää, miksi kuluttajat käyttävät Instagramia informaation etsintään ja johtaako Instagramin käyttö ostotapahtumaan. Tutkimuksessa keskitytään Instagramin suurimpaan yksittäiseen käyttäjäryhmään eli nuoriin naisiin. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto tutkimukseen kerättiin kahdeksalla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut litteroitiin ja analysointiin teorialähtöisesti käyttämällä analysoinnissa teemoittelua. Tutkimuksen mukaan nuoret naiset käyttävät Instagramia informaation etsintään sisäistä tyydytystä, tuote- ja palvelutietoisuuden lisäämistä ja ostopäätöstä varten. Instagram toimii tärkeänä tekijänä ostopäätöksiä tehtäessä. Instagramin käyttö johtaa nuorilla naisilla harkittuun tai impulsiiviseen ostamiseen toteutettavan informaationetsinnän tyypin mukaan. Impulsiiviset ostot liittyivät tuotteisiin, kun taas harkitut ostot palveluihin. Nuoret naiset käyttävät Instagramia informaation etsintään pääosin kanavan ominaisuuksien eli kanavan tuoman uniikin visuaalisen tiedon ja käyttäjien luoman sisällön sekä kanavan sopivuuden eli informaation etsinnän nopeuden ja helppouden takia.

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan Instagramissa toimivien vaikuttajien roolia nuorten kuluttajien henkilökohtaisessa ostopäätösprosessissa. Tavoitteena on selvittää, kuinka nuoret käyttävät Instagramin vaikuttajia käydessään läpi ostopäätösprosessin vaiheita. Tutkimuksessa perehdytään vaiheisiin yksitellen selkeän kokonaiskuvan saamiseksi. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, joka perustuu viitekehykseen. Tutkimuksen viitekehys rakennettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Tutkimukseen osallistui kuusi (6) Y- ja Z-sukupolveen kuuluvaa nuorta kuluttajaa, jotka käyttävät päivittäin Instagramia ja ovat tietoisia sovelluksessa toimivista vaikuttajista. Haastattelujen perusteella muodostunut aineisto analysoitiin sisältöanalyysillä ja teemoittelulla. Tutkimustulosten perusteella Instagram-vaikuttajien merkitys nuorten ostopäätösprosessissa vaihteli. Instagram-vaikuttajien merkittävyys korostui ostopäätösprosessin tarpeen tunnistus-, ostopäätös- ja oston jälkeisen arvioinnin -vaiheessa. Muut prosessin kuuluvat vaiheet toteutettiin pääsääntöisesti muualla kuin Instagramissa. Tulosten perusteella kuluttajat kokivat, että vaikuttajien käyttö omassa ostopäätöksessään oli tuoteriippuvaista. Kuluttajat totesivat, että luottamus, läpinäkyvyys ja samaistuttavuus vaikuttaa positiivisesti vaikuttajien viestin vastaanottamiseen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Instagram-vaikuttajien rooli ostopäätöksessä riippuu tuotteesta ja prosessin vaiheesta. Tiedostamalla kuluttajien käyttäytyminen ostoprosessissa, yritykset ja vaikuttajat voivat tuottaa sisältöä, jolla saadaan maksimoitua oston todennäköisyyttä. Vaikuttajien ja yrityksien on muodostettava kampanjoita, jotka välittävät luottamusta, läpinäkyvyyttä ja sopivat kohdeyleisöön.

Tämä tutkimus käsittelee Instagramia, joka on Facebookin omistamaa sosiaalisen median sovellus. Vuoden 2014 aikana useat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat liittyneet käyttämään Instagramia. Esitän tutkimuksessa kaksi tutkimuskysymystä: ”Millaisia kuvia kirkosta, kristinuskosta ja elämästä seurakunnat viestivät Instagramissa?” ja ”Minkälaisia kuvia seurakunnat jakavat uudessa viestintäkanavassa käytön alkuvaiheessa vuonna 2014?” Tutkimuksen aineistona olivat kymmenen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnan Instagram-tilit ja niiden kuvat kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta. Seurakunnat olivat Haapavesi, Hamina, Kuopio, Kymi, Lieto, Mynämäki, Helsingin Paavali, Rovaniemi ja YläSavo. Kuvia kertyi yhteensä 262. Luvussa neljä tapahtuvaan syvempään analyysiin valittiin seitsemän seurakuntaa ja kultakin seurakunnalta enintään kahdeksan ensimmäistä kuvaa. Valitut seurakunnat ovat Haapavesi, Hamina, Kuopio, Lieto, Helsingin Paavali, Rovaniemi ja Ylä-Savo. Aineisto kerättiin 25.5.2015 ja tässä tutkimuksessa aineistoa käsiteltiin sellaisena kuin se kyseisenä päivänä oli katsojille näkyvissä. Tutkimusmenetelmänä käytin Janne Seppäsen laadullista mediakuvien analyysimenetelmää. Menetelmässä kuvissa keskeisesti näkyvät havaintoyksiköt luokiteltiin koodausyksiköiksi. Tässä tutkimuksessa yhdellä kuvalla oli vähintään yksi ja enintään neljä koodausyksikköä. Aineistosta löytyi vastauksia molempiin kysymyksiin. Aineistosta rakentui kuva eloisasta ja nuorekkaasta kirkosta, joka on ensisijaisesti nuorten ihmisten muodostama yhteisö. Toiseksi kuvissa esiintyi paljon rakennuksia ja luontoa sekä jonkin verran kristillisiä symboleja. Alkuvaiheessa kuvissa ei juurikaan näkynyt huumoria, vaikka kuvien tunnelma olikin pääasiassa hyvin positiivinen. Seurakunnat näyttivät käyttävän Instagramia yhtenäisyyden luomiseen, tiedottamiseen ja oman toimintansa mainostamiseen.

Tutkielma käsittelee kehopositiivisuus-käsitteen määrittelyä ja sen merkityksestä neuvottelua Instagram-julkaisuiden kuvateksteissä. Tutkielmassa on tavoitteena tutkia, millaisilla kielellisillä keinoilla kehopositiivisuus-käsitettä määritellään, millainen merkitys sille aineistossa rakentuu ja millaista kehopositiivisuuteen liittyvä merkitysneuvottelu on Instagramissa. Tutkielman teoreettis-metodologisena taustana toimivat diskurssintutkimus, systeemis-funktionaalinen kieliteoria sekä fennistinen kielioppiperinne. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat suhdelause, diskursiiviset käytänteet, diskurssit, konteksti ja ekvatiivilause. Tutkimusaineistona on kymmenen julkista Instagram-julkaisun kuvatekstiä vuosilta 2019–2021. Aineisto on rajattu tutkimusaiheen perusteella pieneksi, ja aineiston kuvateks-teissä määritellään kehopositiivisuus-käsitettä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kehopositiivisuus-käsitettä määritellään useimmiten suhdelausein. Suurin osa aineistoni suhdelauseista on lausetyypiltään ekvatiivilauseita. Määritelmää rajattaessa keskeisiä keinoja ovat kieltomuodon käyttö sekä kohderyhmän tarkentaminen. Aineistostani hahmottuvan määritelmän mukaan kehopositiivisuus on ihmisoikeusliike, joka tähtää kaikenlaisten kehojen ihmisoikeuksien toteutumiseen. Määritelmän ulkopuolelle on rajattu itsensä rakastamisen näkökulma. Keskeisinä kehopositiivisuus-käsitteen määrittelyä kehystävinä piirteinä voidaan pitää julkaisuiden aihetunnisteita ja emojeja, intertekstuaalisia genrepiirteitä, julkaisuissa määriteltyjä kehopositiivisuudesta puhumisen ehtoja sekä vahvoilla olevaa terveyden toissijaisuus -diskurssia. Kehopositiivisuudesta puhumisen ehdot liittävät julkaisut muihin kehopositiivisuusaiheisiin teksteihin, joissa samankaltaisia ehtoja on asetettu. Etenkin aihetunnisteiden ja terveyden toissijaisuus -diskurssin osalta merkitysneuvottelu kytkeytyy osaksi lihavuusaktivismia, mutta siinä on intertekstuaalisten genrepiirteiden tarkastelun pohjalta havaittavissa myös ihmisoikeusjulistusten kaltaista intertekstuaalista kaikua.

Tutkielmassa tarkastellaan kehumistilanteita ja erityisesti kehumisen vastaanottoa sosiaalisen median palvelussa, Instagramissa. Tarkoituksena on selvittää, mitä havaintoja juuri tämän kaltaisessa vuorovaikutusympäristössä tapahtuvista kehumistilanteista ja kehumisen vastaanoton tavoista voi tehdä, sekä kuinka suuri osa aineiston keskustelunaloituksista on kehuja. Tutkielman kvalitatiivisen osion metodina käytetään keskustelunanalyysia. Aineisto koostuu sadan eri Instagram-käyttäjän julkaisujen kommenttikentistä. Käyttäjien tilit olivat ainakin aineistonkeruuhetkellä eli aikavälillä 22.3.2020–27.3.2020 julkisia, eli julkaisut sekä kommenttikentät olivat kaikille avoimia tarkasteltavaksi. Sata käyttäjää valikoitui satunnaisesti, mutta siten, että ryhmiä tuli neljä: sekä mies- että naisoletettujen alle 35-vuotiaiden sekä yli 35-vuotiaiden ryhmät. Kaikista ryhmistä kerättiin 25 käyttäjän ryhmä. Kvantitatiiviseen osioon valittiin jokaiselta yksi sellainen kommenttikenttä, johon on tullut vähintään yksi kehuva kommentti. Kvalitatiivisessa osiossa on voitu tarkastella samalta käyttäjältä useampaa tapausta, ja aineisto muodostui tapausten kiinnostavuuden ja niiden keskinäisen erilaisuuden perusteella mahdollisimman laajan kuvan saamiseksi. Sekä kvantitatiiviseen että kvalitatiiviseen tarkasteluun valitut julkaisut olivat mahdollisimman uusia, kuitenkin enintään kaksi vuotta vanhoja. Tutkimus osoittaa, että suurin osa eli 67 % aineiston kommenttikenttien keskustelunaloituksista on kehuja. Kehuja otettiin vastaan hyväksyen, kursaillen sekä torjuen. Vastaanottoon liittyi lisäksi esimerkiksi vastakehut, lisätiedon antaminen kehuttavasta asiasta sekä erilaiset itsekehut. Itsekehut liittyivät positiiviseen itseilmaisuun, kehuskeluun sekä huumoriin. Vastaanoton muodot vaihtelivat multimodaalisista tykkäyksistä sekä emojeista kielellisiin vastauksiin. Aineiston pohjalta joitakin tendenssejä voidaan todeta siitä, että merkkimäärältään tai muulla tavoin pienimuotoisemmat kehut tapaavat saada pienimuotoisempia vastauksia kuin runsasmuotoisemmat tai esimerkiksi luovemmat kehut. Osa kehuista jää myös täysin vaille kehun vastaanottajan ilmaisemaa reaktiota. Kiinnostava yksittäinen havainto oli, että kehumisen konventioilla leikitellään Instagramissa mitä moninaisimmilla tavoilla. Huumori on usein läsnä kehumistilanteissa. Lisäksi vastaanotossa käytettiin melko paljon esimerkiksi etunimipuhuttelua muun muassa affektin osoituksen keinona. Tutkimuksen mukaan kehuminen on Instagramissa yleistä, mahdollisesti jopa odotuksenmukaista. Yhtymäkohtia puhutun aineiston aiempaan suomalaiseen kehututkimukseen löytyy monin paikoin, mutta myös eroja ja uusia piirteitä on havaittavissa. Vaikuttaa siltä, että suomalainen kehumiskulttuuri voi olla murroksessa kansainvälisen digitaalisen verkkovuorovaikutusmuodon sekä erilaisten sosiaalisen median palvelujen myötä.

Tutkielman tavoitteena on selvittää saksalaisen klassisen musiikin kaupallisen radiokanavan, Klassik Radion, toimintaa sosiaalisen median mobiilisovellus Instagramissa. Toimintaa tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: ensiksi Klassik Radion, toiseksi radiokanavan Instagram-sisällön ja kolmanneksi Klassik Radion 18–34-vuotiaiden Instagram-seuraajien näkökulmasta. Laajemmin tutkielma pyrkii selvittämään sosiaalisen median mahdollisuuksia siinä, miten nuoria voitaisiin saada klassisen musiikin ja sitä tarjoavien radiokanavien kuulijoiksi. Tutkielma hyödyntää ns. ”Mixed Methods”, eli sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Analyysin pohjana käytetään sisältöanalyysiä ja tavallisimpia tilastoanalyysin käsitteitä. Tutkittavaa dataa on neljänlaista: Klassik Radion CCO:n (Chief Content Officer) asiantuntijahaastattelu, Klassik Radion sosiaalisen median yleisohjeet (Social Media Guidelines), 50 peräkkäin julkaistua Instagram-postausta aikavälillä 21.5.–9.7.2020 sekä Klassik Radion 18–34-vuotiaille Instagram-seuraajille kohdennetun kyselytutkimuksen vastaukset. Tutkielman tulokset osoittivat, että 18–34-vuotiaiden keskuudessa on kiinnostusta klassista musiikkia kohtaan. Niiden instituutioiden, jotka tarjoavat kuulijoille klassista musiikkia, tulisi osata vastata tähän tarpeeseen. Klassik Radio ei tutkimuksen perusteella tavoitteellisesti pyri laajentamaan kohderyhmäänsä tähän ikäryhmään kuuluviin henkilöihin. Heidän Instagram-tilinsä toimii tunnettuuden lisäämisen välineenä ja yhteytenä kuulijoihin. Instagram-postausten sisältötutkimuksessa selvisi, että Klassik Radio julkaisee tilillään pääsääntöisesti mainontaa ohjelmatarjontaansa liittyen. Kyselytutkimuksen tulokset näyttivät, että 18–34-vuotiaat pitävät Klassik Radion Instagram-sisältöä mielenkiintoisena ja toivovat radiokanavalta lisää tietoa klassisesta musiikista sekä informatiivisessa että hauskassa muodossa.

Objectives. The task of this research is to describe, analyze and interpret how school crafts is represented on the image sharing and social network service Instagram. The representation of crafts is studied from two perspectives. In the first part of the study, the representation of crafts is investigated from a constructive point of view, i.e. what kind of reality Instagram posts build about crafts. In the second part of the study, the representation of crafts is investigated from an intentional point of view, i.e. what the publishers want to tell about crafts through their publishing activities. In addition to this, the study examines how Instagram is used to represent the multi-materiality of school crafts and the holistic craft process. Methods. The research materials are 266 Instagram posts about the school crafts and the theme interview materials of six publishers. Publication materials are analyzed using the methods of data-driven quantitative content analysis, and theme interview materials are analyzed using the methods of data-driven qualitative content analysis. Results and Conclusions. School subject crafts is communicated through Instagram accounts that are mainly focused on either textile or technical work taught in school. Crafts is represented on Instagram, as in its history, as two separate contents. The multi-materiality of crafts is commonly taught in basic education by focusing on teaching various techniques separately, meaning that students usually learn technical and textile work contents periodically, according to the materials studied. Only a little attention is given to craft activities that combines techniques of technical and textile work. Based on the Instagram content, versatile handicrafts are created at schools using the methods of holistic craft process. Despite this, the holistic craft process, including ideation, designing, production, and evaluation, are mainly visible through finished products. Instagram has been given the role as a virtual exhibition space for crafts, where a diverse production is presented to different target groups. Publishers named current students, prospective students, parents, the teacher itself, and other handicraft teachers across the country as their target groups. Publishers wanted to present school crafts to the target groups from slightly different perspectives, but the ways of communicating about crafts varied very little. More than 70% of Instagram posts about school crafts focus on finished products. Some publishers had made a decision to communicate about crafts through finished products only, especially for students' privacy reasons. Some publishers wanted to show more of the functional nature of crafts and the intermediate stages of the craft process, but these goals were often not achieved due to the hectic nature of teaching. Therefore, also they often ended up present-ing crafts through finished products. Regardless of the publisher's target group and purpose for Instagram communication, the functional nature of crafts on Instagram was generally reduced to merely showcasing products.

Tutkielmassa selvitetään, millainen on kustantamoiden Instagramissa julkaisemien lastenkirjaesittelyiden tekstilaji. Tekstilaji on verrattain uusi, ja sen syntyyn on vaikuttanut muutos kirja-alan kentällä ja sosiaalisen median käytön lisääntyminen markkinointikanavana. Tekstilaji on muotoutunut täyttämään kustantamoiden tarvetta uudelle markkinointitavalle. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen on tekstilajin funktionaalinen rakenne: millaisia funktionaalisia jaksoja tekstilajiin kuuluu, miten ne toteutuvat tekstissä, mitkä niistä ovat pakollisia tai valinnaisia ja missä järjestyksessä ne tyypillisesti sijaitsevat. Tutkimus asettuu tekstilajitutkimuksen kenttään. Siinä tarkastellaan tekstilajia sen funktionaalisen rakenteen kautta ja hyödynnetään Bhatian, Swalesin ja Hasanin ajatuksia tekstilajin funktionaalisista jaksoista, askeleista ja rakennepotentiaalista. Tarkastelun kohteena ovat Otavan ja WSOY:n lastenkirjoja esittelevien Instagram-tilien julkaisut. Tutkimuksen aineistona on 34 Instagram-julkaisua, jotka Otava ja WSOY ovat julkaisseet lastenkirjoja esittelevillä Instagram-tileillään elo- ja syyskuun 2020 aikana. Julkaisuissa esitellään kirjoja, joita Otava ja WSOY myyvät, eli julkaisuilla on promotionaalinen funktio. Analyysin perusteella tekstilaji rakentuu seuraavista funktionaalisista jaksoista: huomion kiinnittäminen, sisällön esitteleminen, kiinnostuksen herättäminen, positiivinen arvioiminen, lukemaan kehottaminen, tekijöiden huomioiminen ja kohderyhmän ilmoittaminen. Jaksot esiintyvät tyypillisesti tekstissä tässä järjestyksessä. Ainoa pakollinen jakso tekstilajissa on sisällön esitteleminen. Instagram tekstien alustana tuo tekstilajiin omat piirteensä, joiden tarkempi analyysi jää jatkotutkimuksen aiheeksi. Instagramille ominaisia piirteitä tekstilajissa ovat kuvat, emojit ja aihetunnisteet. Tutkielmasta selviää, että tekstilajin vakiintuneisuudessa on havaittavissa pieniä eroja kustantamoiden välillä. Tekstilaji tulee todennäköisesti vielä kehittymään tulevaisuudessa yhteiskunnan ja alustansa muuttuessa. Tutkielma ei kerro, millainen lastenkirjan markkinointiteksti on hyvä tarkoituksessaan, vaan selvittää, millaisia tekstit ovat sellaisina kuin ne julkaistaan. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia esimerkiksi tekstien tehokkuutta Instagramin statistiikan valossa tai verrata lastenkirjojen esittelytekstejä aikuisten kirjojen esittelyteksteihin Instagramissa.

Tutkielma tarkastelee suomalaisten Instagram-käyttäjien kielivalintoja englannin ja suomen välillä Helsingin Senaatintorilta kerätyssä aineistossa. Tutkielma selvittää, miten erilaiset tekijät kuten julkaisuajankohta ja viestin sisältö vaikuttavat käyttäjien kielivalintoihin. Tutkielman aineisto koostuu lähes 120 000 Instagram-julkaisusta. Julkaisut on ladattu palveluun ja paikkaleimattu Senaatintorin lähistölle vuosina 2013-2018. Käyttäjille määriteltiin todennäköisin kotimaa sen perusteella, missä he olivat olleet pisimpään aktiivisia Instagram-julkaisujen perusteella. Päivitysten kieli määriteltiin automaattisen kielentunnistuksen avulla. Koska tavoitteena oli tutkia suomalaisten käyttäjien kielivalintoja englannin ja suomen välillä, lopulliseen aineistoon sisältyivät ainoastaan suomalaisten käyttäjien tekemät päivitykset, joiden kieli oli joko englanti tai suomi. Lopullisen aineiston koko oli 16 987 päivitystä. Tutkimuksen pääasiallinen menetelmä on logistinen regressio, joka on määrällinen tilastollinen metodi, jolla voidaan mallintaa kaksiarvoisen muuttujan todennäköisyyksiä usean riippumattoman muuttujan avulla. Regressioanalyysin tulokset ilmaistaan ns. riskeinä (engl. ‘odds’). Tässä tutkimuksessa riippuva, kaksiarvoinen muuttuja oli valinta englannin ja suomen välillä. Riippumattomat muuttujat, joiden avulla riskit määriteltiin, liittyivät päivitysten julkaisuajankohtaan ja siihen, sisältyikö päivitykseen maininta sijainnista tai tietyistä tapahtumista. Logistinen regressio toteutettiin Python-ohjelmointikielen avulla. Tieto jokaisen päivityksen julkaisuajankohdasta oli valmiiksi kirjattuna aineistoon, ja aikaan liittyvät muuttujat luotiin näiden tietojen perusteella. Päivitysten sisältöön liittyvät muuttujat taas määriteltiin sisältöanalyysin avulla. Analysoin ensin AntConc-sovelluksen avulla aineistossa useimmin esiintyviä sanoja. Seuraavaksi otin aineistosta kaksi satunnaisotosta ja analysoin näiden otosten sisältöä laadullisesti. Analyysi paljasti kaksi aineistossa usein toistuvaa aihetta: julkaisun sijainti (Senaatintori, Helsinki tai Suomi) sekä Senaatintorilla järjestettävät tapahtumat ja juhlat (esim. Lux Helsinki ja joulu). Näistä teemoista tehtiin muuttujia tarkistamalla, esiintyykö julkaisuissa tiettyjä näihin aiheisiin liittyviä avainsanoja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen mainitseminen Instagram-julkaisussa kasvattaa riskiä valita kieleksi englanti huomattavasti. Yksi selitys tälle yllättävälle tulokselle saattaa olla se, että kansainväliselle yleisölle suunnatussa julkaisussa tarvitaan todennäköisemmin erillinen maininta Suomesta. Myös Helsingin mainitseminen kasvattaa riskiä valita englanti jonkin verran. Sen sijaan tapahtumien tai juhlien mainitseminen kasvattaa riskiä valita suomi. Nämä tapahtumat saatetaan kokea erityisen paikallisina tai suomalaisina. Julkaisuajankohdalla sen sijaan ei näyttäisi olevan mitään vaikutusta kielivalintaan. Hypoteesini oli, että englantia käytetään enemmän iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin, mutta tulokset eivät tue tätä. Vaihtoehtoinen regressiomalli, joka ei sisältänyt ajallisia muuttujia, ei muuttanut sisältöön liittyvien muuttujien tuloksia. Tulos tukee sitä, että julkaisuajankohta ei vaikuta kielivalintaan. Tutkielma osoittaa, että logistisen regression kaltaiset tilastolliset menetelmät soveltuvat erinomaisesti kielivalintojen tutkimiseen. Regressioanalyysin ja laadullisten menetelmien yhdistelmä tuo uusia näkökulmia kielivalintoihin vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimassani aineistossa viestin sisältö vaikuttaa kielivalintoihin huomattavasti enemmän kuin julkaisuajankohta. Tuloksia tulkitessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että aineisto sijoittuu maantieteellisesti tarkasti rajatulle alueelle, joten tuloksia ei välttämättä voi yleistää. Tarvitaan siis lisää vastaavanlaisia tutkimuksia muista aineistoista selvittämään, pätevätkö tutkimuksen tulokset yleisesti.

Utvecklingen av teknologi och sociala medier har skapat nya möjligheter för identitetsskapande och -uttryck och en stor del av vårt sociala liv finns numera också på nätet. Berömda personer och artister använder till exempel sociala plattformar för att nå ut till sin publik på nya sätt, vilket har lett till att de på ett sätt blivit mänskliga produkter och varumärken. Forskning visar också att kvinnor, särskilt icke-vita, regelbundet diskriminerats från medier och inom musikvärlden. Syftet med denna avhandling var att ur ett socialpsykologiskt, socialkonstruktionistiskt perspektiv, med grund i intersektionalitet, analysera hur den svarta hiphopartisten Lizzo positionerar sig på Instagram och samtidigt ge utrymme för och agentskap till röster som konsekvent tystats i historien. Materialet bestod av 44 inlägg ur Lizzos Instagramprofil från tidpunkten september till oktober 2019. Inläggen analyserades med hjälp av en multimodal analysmetod som bestod av kritisk diskursiv psykologi (CDP) och semiotisk analys. Fyra positioneringar kunde urskiljas ur materialet: 1) den aktiva förkämpen, 2) den äkta, 3) den tillgängliga och 4) den passionerade. Lizzos positionering kan potentiellt leda till större förståelse för marginaliserade gruppers situation i samhället, till större representation i musikvärlden och i medier samt till Instagramanvändare som förhoppningsvis kan förhålla sig mer kritiskt till Instagrams filter och redigerade skönhetsideal.