Browsing by Subject "Internet"

Pro gradu -työssä tutkitaan Twitterin käyttöä yhteiskunnallisten mielipiteiden ilmaisukanavana. Internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet ihmisille mahdollisuuden tuottaa sisältöä monille julkisille alustoille. Tässä muutoksessa on nähty suurta potentiaalia kansalaisten poliittisen osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Internet on muuttanut myös yhteiskunnallisten valtasuhteiden kenttää. Se on muuttanut julkisen sfäärin olemusta ja johtanut monitasoisten osajulkisuuksien syntymiseen. Muutokset heijastuvat yhteiskunnalliseen vallanjakoon, rooleihin ja siihen, kuka asettaa poliittisen agendan. Akateeminen maailma on kuitenkin jakaantunut kahtia sen suhteen, miten internetin katsotaan tosiasiassa parantaneen yhteiskunnan demokraattisia käytäntöjä. Tutkimus tarkastelee medioiden ja julkisuuden muutosta osana laajempaa kulttuurista muutosta, konvergenssikulttuuria. Se merkitsee ajattelutapaa, jossa kyseenalaistetaan vanhat raja-aidat niin tuottajan ja kuluttajan, ammattilaisen ja amatöörin kuin politiikan ja kulttuurinkin välillä. Ajattelutavassa kulttuuriset käytännöt nähdään väylinä myös poliittisten päämäärien tavoittelemiseen. Tutkittavana tapauksena on katsojia osallistava ja useita medioita hyödyntävä Docventures-ajankohtaisohjelma. Aineistona käytetään sen ohessa syntynyttä Twitter-keskustelua. Deliberatiivista demokratiateoriaa käytetään usein viitekehyksenä internetin keskustelualustojen tutkimisessa. Se korostaa vastavuoroiseen keskusteluun ja harkintaan perustuvaa päätöksentekoa sekä kansalaisten osallistumista. Suuntaus on kriitikoiden mukaan ollut normatiivinen ja ohjannut tutkimusta liiaksi kansalaisten ja poliittisen eliitin väliseen vuorovaikutukseen. Tässä tutkimuksessa esitetään vaihtoehtoisia tapoja tutkia verkossa tapahtuvaa keskustelua sekä käyttää deliberaatioteorian viitekehystä osallistuvan kulttuurin kontekstissa. Aineiston pohjalta havaitaan, että keskustelijat käyttivät Twitteriä yhteiskunnallisten näkemystensä esittämiseen sekä deliberointiin. Mielipiteiden perusteella muodostuu kuitenkin kuva hyvin samanlaiset arvot keskenään jakavasta keskusteluryhmästä. Tutkimus ehdottaa, että oikealla tavalla toteutettu konteksti innostaa poliittiseen osallistumiseen ja mielipiteenvaihtoon sosiaalisessa mediassa. Uudenlaisia keskustelufoorumeita tutkimalla on mahdollista saada tietoa päätöksenteon tueksi. Se vaatii kuitenkin useiden eettisyyteen ja edustavuuteen liittyvien seikkojen huomioon ottamista.

The study of social phenomena in the World Wide Web has been rather fragmentary, and there is no coherent, research-based theory about sense of community in Web environment. Sense of community means part of one's self-concept that has to do with perceiving oneself belonging to, and feeling affinity to a certain social grouping. The present study aimed to find evidence for sense of community in Web environment, and specifically find out what the most critical psychological factors of sense of community would be. Based on known characteristics of real life communities and sense of community, and few occasional studies of Web-communities, it was hypothesized that the following factors would be the most critical ones and that they could be grouped as prerequisites, facilitators and consequences of sense of community: awareness and social presence (prerequisites), criteria for membership and borders, common purpose, social interaction and reciprocity, norms and conformity, common history (facilitators), trust and accountability (consequences). In addition to critical factors, the present study aimed to find out if this kind of grouping would be valid. Furthermore, the effect of Web-community members' background variables to sense of community was of interest. In order to answer the questions, an online-questionnaire was created and tested. It included propositions that reflect factors that precede, facilitate and follow the sense of community in Web environment. A factor analysis was calculated to find out the critical factors and analyses of variance were calculated to see if the grouping to prerequisites, facilitators and consequences was right and how the background variables would affect the sense of community in Web environment. The results indicated that the psychological structure of sense of community in Web environment could not be presented with critical variables grouped as prerequisites, facilitators and consequences. Most factors did facilitate the sense of community, but based on this data it could not be argued that some of the factors chronologically precedesense of community and some follow it. Instead, the factor analysis revealed that the most critical factors in sense of community in Web environment are 1) reciprocal involvement, 2) basic trust for others, 3) similarity and common purpose of members, and 4) shared history of members. The most influencing background variables were the member's own participation activity (indicated with reading and writing messages) and the phase in membership lifecycle (from visitor to leader). The more the member participated and the further in membership life cycle he was, the more he felt sense of community. There are many descriptions of sense of community, but the present study was one of the first to actually measure the phenomenon in Web environment, and that gained well documented, valid results based on large data, proving that sense of community in Web environment is possible, and clarifying its psychological structure, thus enhancing the understanding of sense of community in Web environment.

The purpose of this research was to investigate the role of electronic word of mouth (eWOM) in shaping consumer attitudes towards various products and services with concentration on the consumer attitude change. eWOM has long been proven to play an important role in influencing consumer attitudes and has been researched from a variety of perspectives. This study attempts to look deeper into the process of consumer attitude change by applying as the central theory of the study the Elaboration Likelihood Model of Persuasion by Petty and Cacioppo. In the processes of examining the background academic and empirical research the Internet and Web 2.0 are closely depicted in order to understand how throughout the past centuries technology allowed the rise of various mediums where consumers can not only share their opinions online about products and services but also communicate with other consumers. Manuel Castel’s Internet Galaxy, Gildin’s, Carl and Noland’s, Hennig-Thurau, Gwinner, Walsh and Gremler’s researches on eWOM are the central works that helped to shape both the theoretical and empirical parts of this study. The mixed method approach was chosen as a research method for this study. An online survey was conducted via the Surveymonkey.com platform and eight qualitative in-depth interviews were conducted. The results of the study show that central route queues as text quality and text argumentativeness are more prominent among the research subjects and the peripheral route queues: source credibility and source expertise did not show considerable significance. Also more experience and participation consumers have with user-rating websites and applications more inclined they are to elaborate on the central route cues and are more likely to search for opinions that they consider rational and credible. Also these respondents are less inclined to search for ratings that confirm their existing beliefs about products or services. Less experience/participation they have about eWOM more likely they are to search for reviews confirmatory to their own.

Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee verkkovälitteisen sosiaalisen vuorovaikutuksen samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia suhteessa kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Tarkastelun pohjana käytetään sosiaalisen pääoman teoriaperheeseen kuuluvaa käsitteistöä sekä verkkovälitteisestä vuorovaikutuksesta tehtyjä julkaisuja. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia informaatioteknologian mukanaan tuomilla uusilla kommunikaatiotavoilla on ihmisten sosiaalisuuteen. Aineistona toimii haastatteluaineisto, joka on toteutettu teemahaastattelun keinoin. Tutkielmaa varten haastateltiin erään pienen, noin 30-henkisen ei-julkisen verkon keskustelufoorumin jäseniä, jotka ovat noin 30-vuotiaita, verkkovälitteisiä kommunikaatiokeinoja paljon käyttäviä ihmisiä. Foorumin jäsenet olivat käytännössä yksimielisiä siitä, että kyseinen foorumi on poikkeuksellisen hedelmällinen paikka käydä keskustelua ja vaihtaa mielipiteitä. Aineiston analyysin tuloksena kävi ilmi, että verkkovälitteisessä vuorovaikutuksessa vertaisarviointi on hyvin keskeinen kysymys. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tässä kykyä arvioida toisten ihmisten luotettavuutta ja kykyä edistää yhteisiä päämääriä esimerkiksi kommunikaatiossa. Tietyt tekniset ratkaisut, kuten arvostelutyyppiset vertaisarviointikeinot, voivat auttaa vertaisarvioinnin toteuttamisessa verkossa, mutta aineistosta kävi ilmi, että yksi erittäin tehokas tapa rakentaa kestäviä verkkovälitteisiä yhteisöjä on pohjustaa ne kasvokkaisen vuorovaikutuksen varaan. Kyseisen foorumin jäsenistä miltei kaikki tuntevat toisensa myös verkon ulkopuolella ja haastatteluissa kävi ilmi, että tämä koetaan keskeiseksi tekijäksi siinä, että kyseisen foorumin keskustelu on rakentavaa, syvällistä ja koetaan mielekkääksi. Pikemminkin kuin keskittyä kommunikaatiovälineeseen, oleellista verkkovälitteisen vuorovaikutusteknologian käyttäjille on eritellä eri kommunikaatiokeinoja niiden toteuttaman funktion mukaan. Verkossa esiintyvä keskustelu jakautuu usein kasvokkaista monin tavoin muistuttavaan, chat-muotoiseen keskusteluun sekä hiukan kirjeenvaihtoa muistuttavaan foorumikeskusteluun. Olennaista näissä teknisissä toteutuksissa on synkronisuuden aste, eli se, kuinka nopeasti vastaanottajalle saapuvaan viestiin tulee vastata. Verkkovälitteinen vuorovaikutus ei tämän tutkielman perusteella ole oleellisesti vähempiarvoista kuin kasvokkainen vuorovaikutus tai sosiaalista pääomaa rapauttavaa. Haastatellut arvostivat niin kasvokkaista kuin verkkovuorovaikutustakin, nähden kummallekin sovellutuksia sen mukaan, millaista sosiaalista funktiota niillä pyritään käyttämään. Kasvokkainen vuorovaikutus on edelleen verraton kommunikaatiokeino erityisesti syvällisiin keskusteluihin siinä välitetyn information – eleet, ilmeet – vuoksi, mutta verkkovuorovaikutuksella on tietyt toiminnot, joihin se soveltuu erittäin hyvin; joskus paremmin kuin kasvokkainen vuorovaikutus. Tarvitaan lisää tutkimusta esimerkiksi siitä, miten teknologiset ratkaisut vaikuttavat verkkovälitteisen vuorovaikutuksen kulkuun ja lopputulokseen.