Browsing by Subject "Israel"

Jo vuosikymmenten ajan Suomen ja lähes kaikkien muiden rikkaiden maiden syntyvyys on ollut vahvassa alamäessä. Tämän kehityksen on pystynyt välttämään vain muutama valtio ja niistä voi ottaa oppia väestökadon torjunnassa. Tutkimukseni pääpointti onkin avata niitä tekijöitä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa esitellyn kolmen maan kokemuksiin. Nämä maat ovat Israel, Färsaaret (saaristoa käsitellään tutkimuksessa tilan säästämiseksi itsenäisenä valtiona, vaikka onkin Tanskan osa) ja Kazakstan. Tutkielmassa pyrin avaamaan näitä tekijöitä analysoimalla aiempaa kirjallisuutta väestön vähenemisestä ja vertaamalla niitä kohdemaiden politiikkaan ja niiden implikaatioihin. Pyrin analysoimaan, onko näiden kolmen maan politiikoilla mitään yhteistä aiheeseen liittyen ja voidaanko niistä vetää johtopäätöksiä laajemmin. Suurimmat aiheeni ovat naisten ja erityisesti äitien asema, lapsilisät sekä kulttuuri ja näitä aiheita käsitellään joka valtion kohdalla erikseen. Tarkoitukseni ei ole vetää lopullisia johtopäätöksiä tai väittää, että löytäisin vastauksen kaikkiin kysymyksiin. Pyrkimykseni on pikemminkin löytää vihjeitä, jotka voisivat viedä keskustelua väestöpolitiikasta parempaan suuntaan. Tulokseni ovat jokseenkin yllättävät ja joissain osa-alueilla löysinkin yhtäläisyyksiä kaikkien kolmen maan kesken. Esimerkiksi jokaisessa maassa vanhempainvapaat ovat pidemmät kuin Suomessa ja vanhemmilla on myös parempi suoja työhönpaluun suhteen. Samaten näissä maissa tuntuu olevan vahva perhekeskeinen kulttuuri, jossa lapset nähdään elämän integraalisena osana pikemminkin kuin vaihtoehtona. Sen sijaan lapsilisillä ei näyttänyt olevan paljoakaan tekemistä syntyvyyden suhteen, sillä Israelissa ne ovat varsin vaatimattomat. Loppujen lopuksi voidaan todeta, että kulttuuri tuntuu olevan tärkein syntyvyyteen vaikuttava tekijä. Suomen kannalta tämä lopputulos on hiukan ongelmallinen, sillä kulttuurin muokkaaminen on vaikeaa eikä sen onnistuminen ole läheskään varmaa. Färsaaret on Suomea kulttuurillisesti lähin tutkituista maista, mikä osoittaa ettei vakaa väestö ole mahdottomuus Pohjoismaissa. Tutkielmani tärkein ja merkittävin johtopäätös on muistutus siitä, ettei laskeva väestö ole välttämätön osa maamme tulevaisuutta, vaan tätä ilmiötä vastaan on mahdollista taistella kuten Israel, Färsaaret ja Kazakstan ovat osoittaneet.

Tiivistelmä Referat Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa haasteita, jotka liittyvät uskonnon harjoittamisen tunnistamiseen arkeologisten jäänteiden perusteella kolmessa rautakautisessa, Megiddon rauniokummulla Israelissa sijaitsevassa esimerkkikohteessa. 1900-luvun alkupuolella esiin kaivetut kohteet, rakennus 338 kerrostumassa IVA ja lokus 2081 kerrostumassa VA–IVB, ovat herättäneet tutkijoiden keskuudessa runsaasti keskustelua siitä, onko tiloissa ylipäätään harjoitettu uskontoa, ja jos on, millaisiksi kulttipaikoiksi ne voitaisiin tulkita. Kolmas esimerkkitapaukseni on 2010-luvulla kaivettu, kerrostuman Q-5 rakennus 12/Q/99, joka on määritelty temppeliksi, mutta jonka tulkintaan niin ikään liittyy useita haasteellisia kysymyksiä. Syventymällä kohteista raportoituun aineistoon sekä vertailemalla aineistosta tehtyjä erilaisia tulkintoja selvitän, millaiset tekijät mahdollistavat tiloista tehdyt, toisistaan poikkeavat tulkinnat. Olennainen teema tutkielmassani liittyy myös eräisiin teoreettisiin malleihin, joita arkeologiassa on kehitetty kultin tunnistamiseksi ja joita jotkut tutkijat hyödyntävät myös esimerkkikohteitteni tulkinnassa. Tavoitteenani on selvittää, onko malleista hyötyä tulkinnan muodostamisessa. Päätteeksi esitän myös oman näkemykseni siitä, voitaisiinko esimerkkikohteeni tulkita tiloiksi, joissa on harjoitettu uskontoa. Käsittelemiini teoreettisiin malleihin kuuluvat Colin Renfrew’n kultin harjoittamisen indikaattorit sekä näiden pohjalta muodostetut Ziony Zevitin korrelaatit Israel-Palestiinan rautakautista arkeologiaa varten. Näiden lisäksi analysoin Michael Cooganin kehittämiä kriteereitä, jotka edellisten ohella sopivat erityisesti kultin harjoitukselle omistettujen pyhäkkökontekstien tunnistamiseen. Koska kulttilöydöt usein limittyvät esimerkiksi arkiaskareisiin liittyviin jäänteisiin, syvennyn myös Garth Gilmourin malliin, jossa arvioidaan kultin harjoittamisen todennäköisyyttä eri konteksteissa sekä Rüdiger Schmittin luokitukseen uskonnon harjoittamiseen liitetyistä esinetyypeistä. Lopuksi esittelen Michael Pressin ajatuksia monipuolisten menetelmien soveltamisesta kultin arkeologisessa tutkimuksessa. Johtopäätöksissä erottelen 3 keskeistä tekijää, jotka aiheuttavat tulkintojen hajontaa. Näitä ovat kaivausmenetelmiin ja löytöjen raportointiin liittyvät ongelmat varsinkin viime vuosisadan alkupuolella kaivettujen rakennusten osalta. Esiin nousee myös eräiden keskeisten, yksittäisten elementtien tulkinnallinen vaihtelu. Tällaisia ovat esim. pystykivet, joiden tulkinnat vaihtelevat masseboista rakenteellisiksi pylväiksi, sekä rakennusten pohjakaavat, joiden osalta temppeleiden erottaminen hallinnollisista tai eliitin asuinrakennuksista tuottaa vaikeuksia. Merkittävän ongelman muodostavat myös kontekstin rajaamiseen liittyvät kysymykset, eli se, millaiseen aineistoon ja kuinka laajalle alueelle tulkinta voidaan ulottaa. Esimerkkikohteitteni valossa kulttitulkinta laajenee herkästi koskemaan läheltä tehtyjä löytöjä, kuten ympäristöstä löydettyjä astioita tai rakennelmia. Käsittelemäni teoreettiset mallit eivät poista näitä tulkinnan kannalta keskeisiä ongelmia. Esimerkkikohteitteni tulkintoja on joka tapauksessa perusteltu malleissa esiintyvien teemojen, kuten jumaluuden symbolien, rinnakkaisaineiston ja kontekstin kokonaisvaltaisen tutkimuksen kautta, vaikka teorioita ei tutkimuksissa käytettäisikään. Mallit voivat kuitenkin lisätä argumentointiin selkeyttä, sillä ne tekevät näkyväksi tutkijan oletukset muinaisessa yhteiskunnassa harjoitetun uskonnon luonteesta, kultin harjoittamisen tavoista sekä siitä, kuinka nämä piirteet arkeologisessa aineistossa mahdollisesti heijastuvat. Monipuoliset menetelmät ovat joka tapauksessa tarpeen, kun analysoimme esimerkkikohteitteni kaltaisia löytöjä, joiden aineisto on hajanaista ja olennaisin osin moniselitteistä. Tässä mielessä jokainen käsittelemäni malli tarjoaa hyödyllisiä välineitä aineiston analyysiin. Huolellisesti toteutetut kaivaukset, yksityiskohtainen raportointi ja seikkaperäisesti perustellut tulkinnat luovat perustan, jonka puitteissa keskustelua eri näkemysten todennäköisyydestä on mielekästä käydä. Päädyn itse suhtautumaan epäilevästi siihen, että voisimme esimerkkikohteistani osoittaa tilan, jossa uskontoa on todennäköisesti harjoitettu. In situ löydetyistä kulttiesineistä huolimatta lokus 2081 voidaan määritellä eliitin asuinalueella sijainneeksi varastotilaksi. Myös hallinnolliseksi palatsiksi tulkitsemani rakennuksen 338 ja suuren julkisen rakennuksen 12/Q/99 osalta päädyn siihen tulokseen, ettei tilojen käytöstä kultin harjoittamiseen ole riittävästi todisteita niiden tuntumasta löydetyistä, kulttiin liittyvistä esineistä huolimatta.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan israelilaisten poliittisten toimijoiden käymää keskustelua Israelin juutalaisten ja palestiinalaisten muodostamista sekapareista 2010-luvulla. Lisäksi tutkin sitä, miten nämä puhetavat kytkeytyvät sukupuoleen israelilaiseen nationalismiin peilaten. Parisuhteet Israelin juutalaisten ja palestiinalaisten kansalaisten välillä on marginaalinen ilmiö, johon kohdistuu kuitenkin paljon huomiota. Israel on syvästi jakautunut yhteiskunta, jonka lisäksi vuosikymmeniä kestänyt Israelin ja palestiinalaisten konflikti on aiheuttanut molemminpuolista epäluuloisuutta näiden ryhmien välille. Israelissa suhtaudutaan lähtökohtaisesti negatiivisesti ajatukseen avioitumisesta kahden eri uskontokunnan edustajan välillä. Tämän lisäksi avioituminen on Israelissa mahdollista vain sellaisille pariskunnille, joiden molemmat osapuolet kuuluvat samaan uskontokuntaan. Tutkielman taustana toimii Israelin ja palestiinalaisten konfliktin peruspiirteiden kertaaminen, Israelin valtiollisen luonteen arvioiminen sekä sen poliittisen järjestelmän ja ilmapiirin sekä israelilaisen perheoikeuden taustojen esittely. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa menetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkielman aineisto koostuu 27 israelilaisesta internetsanomalehtiartikkelista. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat kiinnittyvät sukupuolen ja nationalismin suhdetta käsitteleviin Floya Anthiaksen ja Nira Yuval-Davisin teoksiin, Gershon Shafirin ja Yoav Peledin hahmottelemiin kansalaisuusdiskursseihin Israelissa sekä sionismiin liittyviin näkökulmiin naisia ja väestöpolitiikkaa koskien. Analyysiosuuteni perustuu aineistosta esille nostamiini analyysiyksiköihin, joita analyysin ensimmäisessä vaiheessa ovat tapahtumat, joihin israelilaisten poliittisten toimijoiden kommentit ovat kohdistuneet. Ensimmäisen analyysivaiheen jälkeen aineisto on koodattu ja teemoiteltu tarkemmin aihekokonaisuuksiksi. Analyysissa esille nouseva ja toistuva teema poliitikkojen puhevuoroissa on kysymys juutalaisen kansakansakunnan tulevaisuudesta. Tähän teemaan liittyy myös huoli seka-avioliitoista ja assimilaatiosta, joiden nähdään uhkaavan juutalaisen kansakunnan tulevaisuutta. Koska naiset nähdään samanaikaisesti biologisina, kulttuurisina ja uskonnollisina uusintajina sekä kansakunnan tulevaisuuden kannattelijoina, heihin kohdistuu erityistä kontrollia suhteessa heidän kollektiivinsa jäsenyyteen. Aineistosta nousee esille erilaisten diskurssien yhteentörmäys, jossa osa näkee sekaparien liitot osana pluralistista, tasa-arvoistuvaa ja demokratisoituvaa Israelia ja osa taas näkee tapahtuvan assimilaation uhkaavan juutalaisvaltiota. Yksittäisistä poliittisista toimijoista aineistostani nousi esiin erityisesti äärioikeistolainen assimilaatiota vastustava Lehava-järjestö, jonka toimijat olivat aiheen aktiivisia kommentoijia ja toisaalta myös yksi keskustelun keskiöön noussut aihe itsekin. Johtopäätöksenä nousee esille se, että poliittisten toimijoiden käymä keskustelu sekapareista on pääasiallisesti kaksinapaista heijastaen israelilaisen yhteiskunnan jakautuneisuutta. Etnonationalistiseen kansalaisuusdiskurssiin kiinnittyneet kommentoijat ovat huolissaan juutalaisen kansakunnan jatkuvuudesta, jota sekaparien ja assimilaation nähdään uhkaavan, ja nämä kommentoijat suhtautuvat ilmiöön negatiivisesti. Liberaali kansalaisuusdiskurssi painottaa demokraattisia arvoja, kuten pluralismia, tasa-arvoa ja valinnanvapautta, ja siihen kiinnittyneet kommentoijat suhtautuvat sekapareihin suopeammin.

Tutkielmani aihe on messiaaninen juutalaisuus, jota tarkastelen Israelin valtion kontekstissa. Tarkastelun kohteena ovat israelilaisten sanomalehtien messiaanisista juutalaisista luomat representaatiot ja niissä tapahtuneet muutokset aikavälillä 1977–2020. Aineistoni koostuu 282 israelilaisissa sanomalehdissä julkaistusta artikkelista. Toteuttamani media-analyysi on kolmivaiheinen kehysanalyysi. Aluksi kategorisoin aineiston, minkä jälkeen tein suppean tilastollisen analyysin. Analyysin edellisten vaiheiden ohjaamana tein lopuksi kvalitatiivisen kehysanalyysin. Tutkielman tulosten mukaan messiaaniset juutalaiset on esitetty Israelin valtakunnallisissa sanomalehdissä toisinaan joukkona, joka uhkaa yhteiskunnan rauhaa ja juutalaisen kansan yhtenäisyyttä ja toisinaan hyväntahtoisena ja elämäntavoiltaan esimerkillisenä uskonnollisena vähemmistönä. Heistä on kerrottu ylivoimaisesti eniten heidän kohtaamansa vastustuksen ja ongelmien kautta. Tapausten joukossa on konkreettisten hyökkäyksien lisäksi syrjintään, lähetystyön vastustamiseen ja maahanmuuton haasteisiin liittyviä aiheita. Uutisoinnissa on korostettu vastakkainasettelua, tilanteiden jännittyneisyyttä ja kristinuskon ja juutalaisuuden välisiä negatiivisia historiallisia assosiaatioita. Toisaalta messiaanisia juutalaisia vastustavia osapuolia on myös kritisoitu, ja toimittajat ovat painottaneet suvaitsevaisuutta ja arvostelleet Israelin uskonnonvapaustilannetta. Monet messiaaniset juutalaiset yksilöt ovat saaneet äänensä sanomalehdissä kuuluville, mutta heitä on myös kuvattu lokeroivilla, stereotyyppisillä ja epäluuloisilla määritelmillä. Lisäksi sanomalehdissä on kerrottu Israelin lainsäädännön ja muiden israelilaisten toiminnan vaikutuksista messiaanisten juutalaisten valintoihin ja elämäntapoihin. Aineistossa näkyy joitakin muutoksia messiaanisten juutalaisten representaatioissa noin 40 vuoden aikana. Aineiston jälkipuoliskolla sanomalehdissä on oltu aiempaa kiinnostuneempia messiaanisista juutalaisista yhteisöistä ja yksilöistä sekä messiaanisesta juutalaisuudesta ilmiönä. Israelissa voimakkaasti vastustettavaa lähetystyötä ei toisaalta ole yhdistetty messiaanisiin juutalaisiin yhtä vahvasti kuin aiemmin. Messiaanisten juutalaisten määrällisen lisääntymisen myötä israelilaiset sanomalehdet ovat alkaneet aiempaa useammin esittää heidät osana Israelin juutalaista kansaa, mutta ei uskonnoltaan juutalaisina.

Tiedekunta – Fakultet – Faculty Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelma Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track Afrikan ja Lähi-idän opintosuunta Tekijä – Författare – Author Anna-Mari Luntinen Työn nimi – Arbetets titel – Title Suomen Keren Kajemet Leisrael 100 vuotta Työn laji – Arbetets art – Level pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year elokuu 2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 94 + 2 liitettä Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan Juutalaisen kansallisrahaston eli Keren Kajemet Leisraelin (KKL) Suomen-haaran sadan vuoden historiaa yhdistyksen perustamisesta vuonna 1918 vuoteen 2018. Tutkielman pääosan muodostaa KKL:n Suomen-yhdistyksen (KKF ry) Helsingin yliopistolta tilaaman historiikin käsikirjoitus. Työn lähtökohtana on laatia historiikinkirjoittamisen periaatteita noudattaen tilaajayhteisön odotuksia vastaava, heidän kokemuksiaan kuvaava kertomus yhdistyksen sadan vuoden taipaleesta. Historiikin aineistona ovat KKF ry:tä koskevat lähteet Kansallisarkistossa, Jerusalemin Sionistisessa keskusarkistossa sekä yhdistyksen omassa hallussa. Aineisto koostuu sähkeistä, kirjeistä, esitteistä, pöytäkirjoista ynnä muista lyhyistä teksteistä. Lisäksi haastatellaan kolmea yhdistyksen veteraania sekä sen nykyistä puheenjohtajaa Työssä tarkastellaan yhdistyksen toiminnan tavoitteita ja työtapoja – varainkeruuta ja tiedotustoimintaa Israelin maan hyväksi – sen osallistuessa juutalaisvaltion perustamiseen sekä sittemmin edelleen ympäristönmuokkaukseen Israelin valtion synnyttyä. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miten ajan kulku ja historiallinen konteksti vaikuttivat yhdistyksen toimintaan. Yhdistys toimi sadan vuoden ajan johdonmukaisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi, mutta sodilla ja taloudellisilla taantumakausilla oli sen toimintaan jonkin verran vaikutusta. Erityisen paljon työmuotojen muuttumiseen vaikutti sadan vuoden aikana tapahtunut tekniikan kehitys. Tutkielmasta selviää, miten vahva Suomen-yhdistyksen ja koko järjestön sionistinen aatemaailma on ja miten saumattomasti se liittyy järjestön toimintaan ympäristöjärjestönä. Palestiinalaisten historia ja asema puuttuvat historiikin historiallisesta kontekstista ja sen lähteistä lähes kokonaan. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Juutalainen kansallisrahasto – Keren Kajemet Leisrael, juutalaisvaltio, ympäristöjärjestö, sionismi, Israel, Palestiina Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Kulttuurien osasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information

Pro gradu -tutkielmassa analysoidaan kuutta Israelin boikotointiin kannustavaa nettisivua. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia ryhmiä nettisivuilla esiintyy ja millaisia toimijuuksia näille ryhmille annetaan. Tutkielmassa hyödynnetään kriittisen diskurssianalyysin teoriaa. Analyysin työkaluna on M.A.K. Hallidayn transitiivisuusanalyysi, jonka avulla teksteissä esiintyvät verbit jaotellaan neljään eri ryhmään. Tutkielma selvittää, mikä verbiryhmä on kunkin nettisivuilla esitetyn ryhmän yleisin, ja tällä tavalla tuottaa tietoa siitä, kuvataanko ryhmät olevina, puhuvina, ajattelevina ja tuntevina vai tekevinä yksikköinä. Tämä taas auttaa hahmottamaan sitä, miten ryhmiä kuvataan toimijoina. Nettisivuilta nousee esiin neljä eri ryhmää, joiden toimia nettisivuilla kuvataan. Ensimmäinen ryhmä koostuu Israelin valtiosta, hallituksesta, poliitikoista, armeijasta ja kansalaisista sekä Israelin tukijoista. Toinen ryhmä pitää sisällään nettisivujen kirjoittajat, aktivistit ja protestoijat, jotka ajavat taloudellisia ja poliittisia sanktioita Israelille. Tähän ryhmään kuuluvat myös erinäiset ihmisryhmät ja yksilöt, joiden koettiin sivustoilla tukevan nettisivujen kirjoittajien agendaa tai muutoin osoittavan solidaarisuutta palestiinalaisia kohtaan. Kolmannessa ryhmässä ovat palestiinalaiset ja Palestiinalaisalueet sekä Palestiinan poliittiset ryhmittymät. Neljäs ryhmä on lukija, jota puhutellaan nettisivuilla. Tutkimuksesta selviää, että nettisivujen teksteissä lukijaa pyydetään mukaan toimintaan ja häntä kehotetaan tutustumaan Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin taustoihin, osoittamaan solidaarisuutta ja seisomaan, kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti, boikotteja ajavien ryhmittymien joukossa. Tutkimus erittelee näin nettisivujen kirjoittajien erilaisia keinoja mobilisoida nettisivuja lukeva yksilö osaksi boikotointiliikettä myös internetin ulkopuolella. Tutkimus osoittaa, että boikotteihin kehottavien nettisivujen tekijöinä esiintyy pääasiallisesti kaksi ryhmää. Toinen tekijäryhmä on Israel ja siihen liitetyt henkilöt ja yritykset, ja sen vastavoimana esiintyvät nettisivujen kirjoittajat sekä heidän tukijansa. Verbiprosessien subjektien analysointi paljasti, että tekijät olivat harvoin yksilöitä ja useimmiten valtioita, yrityksiä ja nimeämättömiä liikkeitä tai ihmismassoja. Tutkimus osoittaa myös nettisivujen kirjoittajien monimutkaisen suhteen israelilaisiin tukijoihinsa sekä palestiinalaiseen Hamas-järjestöön. Tutkimuksesta käy ilmi, että nettisivujen tarkoitus on esitellä boikotointiliikkeen toimintaa ja houkutella lukija osallistumaan boikotointiin erilaisin keinoin. Tutkimus osoittaa myös, että nettisivut pyrkivät tarjoamaan väkivallattoman vaihtoehdon Palestiinan ja Israelin välisen konfliktin ratkaisuun.

This is a qualitative case study that contributes to the discussion of political ecology of water in the region where the water resources are scarce. Empirically, the thesis focuses on the meaning of water scarcity around the region of the Sea of Galilee in Israel. To discuss water scarcity around the Sea of Galilee, this thesis examines the concepts of governance, politics of scale, dimensions of water and environmental justice that are part of wider academic discussion of political ecology. This study collects the experiences and perceptions of local farmers from the Sea of Galilee and reflects these with the relevant aspects in current political ecology discussion. The data of the study consist of individual experiences and narratives of water scarcity in the agricultural sector, collected from Israeli farmers. The ethnographic research consisted of 10 interviews, participant observation and document analysis of news articles, NGO-report, Israeli national water plan and OECD-report of Israeli agriculture. The data was analyzed using qualitative thematic analysis tools, against the theoretical framework of political ecology of water. The findings of this study demonstrate that water scarcity is a multi-scalar phenomenon that is both natural and human-made. Water scarcity needs to be examined from various perspectives that are interconnected as well as overlapping. Through analysis, the thesis demonstrates that the role of agriculture had and still has an important meaning for nation-building in Israel. The thesis also demonstrates that water governance is a complex process that includes several actors and where the power structures create dynamic imbalances. Water governance in Israel is shaped by institutions and legal framework, cultural values, historical development, technologies and physical access to water. The result of the thesis adds understanding to the challenges of water scarcity in contemporary world where power asymmetries are constantly present. Conflicts over water and water scarcity are already seen in globalized world and therefore the findings of this thesis opens further dimensions to study water-related challenges in areas where water scarcity is witnessed.