Browsing by Subject "Varhaiskasvatus"
Now showing items 21-40 of 157
-
(2019)Tiedekunta - Fakultet - Faculty Educational Sciences Tekijä - Författare - Author Kirsi Suomela-Inkeri Työn nimi - Arbetets titel Kapteeni käskee: ”Kiipeä puuhun!” Varhaiskasvatusta ja lasten leikkejä metsäympäristössä Title Captain says: ”Climb the tree!” Early childhood education and children’s games in a forest environment Oppiaine - Läroämne - Subject Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Master’s Thesis / Kristiina Kumpulainen Tiivistelmä - Referat - Abstract The documents guiding early childhood education were updated a few years ago. In 2016, the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care became work defining instead of being a mere recommendation. The curriculum expands the learning environment to include the neighbourhood as well. Simultaneously, the concern in society regarding children´s decreasing amount of exercise has grown. There is also fear of children becoming disengaged from the natural environment. Motivated by these issues, I wanted to research what kind of games children could play in nature. The framework of this study is Gibson’s Affordance Theory. Affordance describes the possibilities a child has for action. A forest environment provides an abundance of possibilities for play. The objective of my research was to discover what kind of games children play in the forest. I categorised the games according to the play type categorisation of Bob Hughes (2002). This research is a qualitative case study. The case was a specific day care centre with two child groups. Each child group had 14 children, a kindergarten teacher and a nurse. I studied the child groups with participative observations and filmed the groups with a digital video camera. From the research material I transcribed the parts that were interesting from the viewpoint of my original questions and categorised them according to Hughes’ play type categorisation (2002). The analysis of my research was theory-guided: theory and previous international studies guided my research. The games played by the children in the forest were diverse and almost all of Hughes’ (2002) play types were represented in my research. The activities lead by the educators included different games compared to those children played spontaneously. When the children were playing independently, more play types occurred. I categorised almost all games belonging to several play types. The children were enthusiastic about the activities. Unwanted behaviour, such as bullying, occurred rarely. Almost all the playing in the forest included physical activity and the children were often breathless from the physical exercise. The possibilities for play offered by the forest were versatile. In conclusion, the research showed that the forest represents an inspiring environment for play. Avainsanat - Nyckelord Varhaiskasvatus, luonto, affordanssi eli tarjouma, leikkityyppi Keywords Early childhood education and care, nature, affordance, play type Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsinki University Library – Helda / E-thesis (theses) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
-
(2019)Tiedekunta - Fakultet - Faculty Educational Sciences Tekijä - Författare - Author Kirsi Suomela-Inkeri Työn nimi - Arbetets titel Kapteeni käskee: ”Kiipeä puuhun!” Varhaiskasvatusta ja lasten leikkejä metsäympäristössä Title Captain says: ”Climb the tree!” Early childhood education and children’s games in a forest environment Oppiaine - Läroämne - Subject Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Master’s Thesis / Kristiina Kumpulainen Tiivistelmä - Referat - Abstract The documents guiding early childhood education were updated a few years ago. In 2016, the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care became work defining instead of being a mere recommendation. The curriculum expands the learning environment to include the neighbourhood as well. Simultaneously, the concern in society regarding children´s decreasing amount of exercise has grown. There is also fear of children becoming disengaged from the natural environment. Motivated by these issues, I wanted to research what kind of games children could play in nature. The framework of this study is Gibson’s Affordance Theory. Affordance describes the possibilities a child has for action. A forest environment provides an abundance of possibilities for play. The objective of my research was to discover what kind of games children play in the forest. I categorised the games according to the play type categorisation of Bob Hughes (2002). This research is a qualitative case study. The case was a specific day care centre with two child groups. Each child group had 14 children, a kindergarten teacher and a nurse. I studied the child groups with participative observations and filmed the groups with a digital video camera. From the research material I transcribed the parts that were interesting from the viewpoint of my original questions and categorised them according to Hughes’ play type categorisation (2002). The analysis of my research was theory-guided: theory and previous international studies guided my research. The games played by the children in the forest were diverse and almost all of Hughes’ (2002) play types were represented in my research. The activities lead by the educators included different games compared to those children played spontaneously. When the children were playing independently, more play types occurred. I categorised almost all games belonging to several play types. The children were enthusiastic about the activities. Unwanted behaviour, such as bullying, occurred rarely. Almost all the playing in the forest included physical activity and the children were often breathless from the physical exercise. The possibilities for play offered by the forest were versatile. In conclusion, the research showed that the forest represents an inspiring environment for play. Avainsanat - Nyckelord Varhaiskasvatus, luonto, affordanssi eli tarjouma, leikkityyppi Keywords Early childhood education and care, nature, affordance, play type Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsinki University Library – Helda / E-thesis (theses) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information
-
(2022)Varhaiskasvatuksessa työskentelevien eri ammattiryhmien työnkuvat ja työtehtävät ovat olleet pitkään haasteellinen kokonaisuus. Henkilöstön työtehtävistä ja työnkuvista on tehty useita selvityksiä ja niiden perusteella on laadittu suosituksia. Viime vuosina myös alan lainsäädäntöä ja velvoittavia ohjausasiakirjoja on uudistettu. Lapsiryhmissä tiiminä työskentelevien eritaustaisten ammattilaisten käyttöön on myös kehitetty ja laadittu tiimisopimuksia. Näiden sopimusten käytöllä tavoitellaan työtehtävistä ja työnkuvasta sopimisen lisäksi työn yhteisistä arvoista ja käytännöistä sopimista, pedagogista johtamista ja koko tiimin lapsiryhmätyön ohjaamista. Tällaisen sopimuksen oikeudellista luonnetta ja sen sijoittumista työoikeutemme sääntelykentässä ei kuitenkaan varhaiskasvatuksen alalla ole tarkasteltu. Tässä tutkimuksessa tiimisopimus sijoitetaan työoikeuden sääntelyhierarkiaan ja sopimuksissa tyypillisesti sovittuja asioita tarkastellaan kasvatustieteen ja oikeustieteen näkökulmista. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka orientaatio oli narratiivinen. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutkimuksessa toimia apumenetelmän roolissa ja antaa käsiteltävästä aiheesta laaja kuva. Tutkimusaineisto käsitti 18 tutkimusta ja muuta julkaisua. Aineisto kerättiin sekamenetelmänä. Pääosin (15/18) keräys toteutettiin hakukonehakuna, mutta vähäisessä määrin (3/18) myös muilla tavoin. Aineiston analyysi toteutettiin sekä sisällönanalyysinä että oikeudellisena analyysinä. Tutkimuksen perusteella tiimisopimus oli työoikeudellinen työsuhteen ehtoja koskeva ja niitä määrittävä sopimusinstrumentti paikantuen ensisijaisesti kirjallisessa muodossa annetuksi työnjohtokäskyksi. Tutkimus osoitti kuitenkin myös, että tiimisopimusmenettelyihin liittyi oikeudellisia epävarmuustekijöitä. Kasvatustieteen näkökulmasta tutkimustulokset osoittivat, että tiimisopimuksilla ohjataan kasvatustoimintaa muun ohella siksi, että kasvatustoiminnan normiohjaus on kaiken kaikkiaan melko yleisluontoista. Tätä velvoittavan normiohjauksen yleisluontoisuutta pyritäänkin paikkaamaan muun ohella juuri tiimisopimuksilla.
-
(2016)This is a qualitative study, applied with a phenomenographic view, where I observe Worldview Education in Early Childhood Education. The function of the study is to find out, what kind of perceptions do university educated kindergarten teachers have on Worldview Education. My objective was to build a general view on Worldview Education in kindergartens by researching the fundamental cultural and social aspects that effect it and also by researching the documents that regulate Early Childhood Education. In gathering the material, I used a half-structured interview. The results I got from the interviews, I compared in respect of my theoretical framework and on the previous results. My research questions are: 1. How do kindergarten teachers comprehend Early Childhood Education as a Worldview Education concept? 2. What kind of meaning does Worldview Education have on a child’s general growth and development in the opinion of kindergarten teachers? 3. What kind of a role do the kindergarten teachers feel they have as executors of Worldview Education? Based on the answers there formed three categories which proved the problem in the concept of multicultural, as in the kindergarten teachers view, the meaning of the concept was thought to be “others” beside the Christian religion. Conversations with the children were seen significant especially in the aspect of broadening the children’s worldview, foundation of safety and in the aspect of tolerance. The central challenge in the view of Worldview Education arose the uncertainty in respect of execution and the negative attitudes or secular mindsets that teachers encounter in the work environment. Significant result also was the possibility of delegating Worldview Education to employees of the Christian church. The findings of the research revealed the need of additional education for the kindergarten teachers, in cultural and worldview know-how, and the sensitivity in respect of them. On the other hand, the ambiguousness of the documents guiding early childhood education and the freedom concerning kindergartens operating procedure, has presumably had an increasing effect on the vast amount of different policies on worldview education.
-
(2022)Tavoitteet. Lapsella on oikeus kehotunnekasvatukseen. Sen avulla lasta voidaan auttaa kas-vamaan onnelliseksi ja omana itsenään pärjääväksi myös seksuaalisuuden osa-alueella. (Vä-estöliitto 2020). Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, kuinka kehotunnekasvatus näyt-täytyy varhaiskasvatuksen kentällä. Muodostin tästä tehtävästä seuraavat tutkimusongelmat, jotka olivat 1) Miten kehotunnekasvatus toteutuu varhaiskasvatuksessa? sekä 2) Minkälaisia haasteita varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat kokeneet kehotunnekasvatukseen liittyen varhaiskasvatuksessa? Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että jo pienet lapset ilmentävät seksuaalisuuttaan syntymästään lähtien (kts. esim. Kakavoulis 2007,57). Tutkielman teoreet-tinen tausta perustuu lapsen seksuaaliseen kehitykseen seksuaalisuuden portaat-mallia hyö-dyntäen, kehotunnekasvatukseen ja turvataitoihin sekä sukupuolisensitiivisyyden ja kulttuuri-sen moninaisuuden huomioimiseen kehotunnekasvatuksessa. Menetelmät. Tutkielmassa on käytetty laadullisia tutkimusmenetelmiä. Toteutin kyselylomak-keen internetissä, jota jaoin varhaiskasvatuksen sosiaalisen median kanavilla. Se oli tarkoitet-tu kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille, jotka vastasivat vapaaehtoisesti ja anonyymisti kyselyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 18 varhaiskasvatuksen ammattilaista, joiden vastaukset analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan suurin osa vastaajista toteutti kehotunnekasva-tusta päivittäin monipuolisesti huomioiden sen kokonaisvaltaisuuden. Joissakin vastauksissa esiintyi tietämättömyyttä aiheesta sekä kehotunnekasvatus rinnastettiin vain tunnetaitoihin tai käsite ei ollut tuttu. Suurimmalla osalla vastaajista kehotunnekasvatusta ei ollut sisältynyt opintoihin lainkaan ja lisäkoulutuksen tarve aiheesta tunnistettiin. Haasteena kehotunnekas-vatuksen toteutumiselle on erityisesti tietämättömyys aiheesta, joten aiheesta tarvitaan lisä-koulutusta.
-
(2020)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tämä tutkimus käsittelee kehotunnekasvatusta varhaiskasvatuksen kontekstissa, erityisesti varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemuksena. Tutkimuksen taustalla on ollut Väestöliiton vuonna 2017 julkaisema esitys kehotunnekasvatuksen tai seksuaalikasvatuksen lisäämisestä kunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin. Taustaselvityksenä tutkimuksessa on käyty läpi seitsemän suurimman kunnan varhaiskasvatussuunnitelmia, joiden avulla on pyritty selvittämään varhaiskasvatuksen henkilöstön edellytyksiä kehotunnekasvatuksen toteuttamiselle. Aiheesta on hyvin vähän aikaisempaa tutkimusta varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös varhaiskasvatushenkilöstön ymmärrystä kehotunnekasvatuksesta ilmiönä ja siihen liittyvien keskeisten käsitteiden tuntemusta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena varhaiskasvatuksen alalla toimiville eräässä sosiaalisen median kanavassa. Kyselyyn vastasi 60 varhaiskasvatuksen opettajaa ja -lastenhoitajaa. Lomakkeessa kysyttiin ilmiön liittyvien käsitteiden tuntemusta ja sitä miten tärkeänä vastaajat pitivät kyseisen käsitteen opettamista varhaiskasvatuksessa sekä sitä, miten ja millä välineillä kehotunnekasvatusta on toteutettu. Saatua aineistoa analysoitiin sekä induktiivisen aineistoanalyysin että kvantitatiivisin keinoin laadukkaan tuloksen saamiseksi. Tutkimus osoittaa, että kehotunnekasvatus on vielä melko vieras käsite varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Kentällä on ymmärrystä kehotunnekasvatuksen merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle, muta sen toteuttaminen varhaiskasvatuksen arjessa on vielä puutteellista. Tutkimus nosti esiin asian tärkeyden, mutta myös huolen ammattieettisten periaatteiden noudattamisesta.
-
(2022)Tavoitteet. Kestävän kehityksen välttämättömyys elämän kannalta maapallolla ymmärretään koko ajan perusteellisemmin eri tieteenaloilla. Kasvatuksen tehtävä tulevaisuuden rakentajana on laajasti tunnustettu ja sen vuoksi varhaiskasvatuksella voidaan nähdä olevan hyvinkin pitkälle yltävä vaikutusvalta myös kestävyyden suhteen. Sen lisäksi kirjallisuuden sekä itseisarvo että potentiaali välinearvona on tunnustettu myös varhaiskasvatuskonteksteihin sijoittuvassa tutkimuksessa. Varhaiskasvatusta ohjaaviin asiakirjoihinkin sekä kestävä elämäntapa että kirjallisuus ovat jo päätyneet omiin kohtiinsa, mutta tutkimukset osoittavat, että näiden kahden aihepiirin toteutuminen käytännössä varhaiskasvatuksen arjessa on vielä hyvin vaihtelevaa. Lisäksi kirjallisuuden ja kestävän kehityksen yhdistäminen on myös heikosti tutkittu yhdistelmä varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on sen vuoksi kuvailla, analysoida ja tulkita sitä, millä tavoin eri kestävän kehityksen ulottuvuudet ja piirteet ilmenevät valitsemissani kuvakirjoissa. Sen pohjalta on mahdollista arvioida näiden kirjojen soveltuvuutta varhaiskasvatukseen ja etenkin arvioida niiden mahdollisuuksia osana kestävän kehityksen pedagogiikkaa ja laajemminkin kirjallisuuden potentiaalia varhaiskasvatuksessa. Menetelmät. Aineistona tässä tutkimuksessa toimi kaksi viime vuosina ilmestynyttä kuvakirjasarjaa; Koira nimeltään Kissa ja Muru ja minä- trilogia. Tutkimusmenetelmä oli laadultaan kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka apuna käytin myös lähiluvun tekniikkaa. Sosiaalinen konstruktionismi ja sosiokulttuurinen teoria toimivat tutkimuksen viitekehyksinä. Tulokset ja johtopäätökset. Kestävä kehitys ilmeni neljän ulottuvuuden ja kolmentoista piirteen kautta kuvakirjoissa. Eri ulottuvuuksia ja piirteitä ilmeni kaikissa aineistoksi valikoituneissa kuvakirjoissa. Siitä voidaan päätellä, että nämä kirjat soveltuisivat kestävän kehityksen käsittelyyn, mutta kirjojen välillä oli myös paljon eroa siinä, miten kestävyys ilmeni. Sen lisäksi tutkittavana olleista kirjoista löytyi myös muun muassa monitulkintaisuutta. Näiden seikkojen takia onkin olennaista kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen mitä kirjoja otetaan mukaan ja miten niitä käsitellään osana varhaiskasvatusta. Kuvakirjoilla ja muullakin kirjallisuudella voidaan tutkimustulosteni perusteella myös olettaa olevan monia soveltamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa eri aiheiden käsittelyyn ja muuhun toimintaan.
-
(2019)This research is about how sustainable development appears in early childhood education strategy.
-
(2024)Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten lapsen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välinen kiintymyssuhde vaikuttaa lapseen aiemman tutkimuskirjallisuuden valossa. Lisäksi aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta pyritään selvittämään lapsen ja henkilöstön välisen kiintymyssuhteen vaikutuksia lapsen käytökseen sekä kehitykseen. Tutkimuksessa on hyödynnetty keskeisenä viitekehyksenä psykologi John Bowlbyn (1977) kiintymyssuhdeteoriaa. Tutkielman näkökulma on rajattu varhaiskasvatuksessa koettuihin kiintymyssuhteisiin aikaisemman tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta. Näin ollen tutkimusongelmaksi muodostui, kuinka varhaiskasvatuksessa koetut kiintymyssuhteet vaikuttavat lapseen aikaisemman tutkimuskirjallisuuden valossa. Aiemman tutkimuksen mukaan varhaislapsuus on turvallisten kiintymyssuhteiden rakentumisen näkökulmasta kriittisen tärkeä elämänvaihe. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon koottiin aineistoksi artikkeleita, monografioita sekä vertaisarvioitua tutkimuskirjallisuuksia vuosilta 1974–2024. Vaikka aikuisten ja lasten välistä kiintymyssuhdetta on tutkittu laajasti, nimenomaan varhaiskasvatuksen kontekstiin paikantuvaa tutkimuskirjallisuutta on huomattavasti rajallisemmin. Aineiston hankinnassa käytettiin eksplisiittistä valintaa. Aineistoa etsittiin sisäänotto- ja poissulkukriteereiden mukaisesti, jotka olivat: suomen- tai englanninkielinen aineisto viimeisen 50 vuoden ajalta, vertaisarvioituja ja maksuttomia julkaisuja, yleisesti tiedettyjen luotettavien julkaisualustoiden julkaisuja sekä viranomaislähteiden kautta löytyviä aineistoja. Vaikka kiintymyssuhteen tutkimuksella on pitkät perinteet myös Suomessa, varsinaisesti varhaiskasvatuksen kontekstista suomalaisissa tutkimuksissa ei ole käsitelty tätä aihetta. Siksi keräsin aineistoa myös kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta. Tutkimusaineisto analysoitiin teoreettisen sisällönanalyysin menetelmin, joissa analysointia ohjasi kiintymyssuhdeteoria, joka oli tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lapsen välisellä kiintymyssuhteella on aiemman tutkimuksen valossa merkitystä lapsen käyttäytymiseen ja kehitykseen. Turvattoman kiintymyssuhteen todetaan vaikuttavat myös lapsen kielellisten, kognitiivisten sekä sosiaalisten taitojen kehitykseen. Tutkielman johtopäätöksissä esitetään myös kiintymyssuhteiden muodostumista ja merkitystä varhaiskasvatuksen henkilöstön vaihtuvuuden näkökulmasta, joka on ajankohtainen ongelma Suomessa. Henkilöstön vaihtuvuudella voi olla mahdollisia vaikutuksia kiintymyssuhteiden muodostumiselle ja pysyvyydellä varhaiskasvatuksessa.
-
(2019)In my work, I study the child's transition from home to early childhood education. The transition from home care to early childhood education has previously been studied in Finland only little and with different qualitative material. Transitions are turning points in life and are very significant to the individual. Knowledge of the transition to early childhood education is important for professionals in early childhood education so that they can reflect and improve their work practices and thus facilitate the transition of children, especially when the child first comes to early childhood education. My research practice was narrative and it was carried out by analyzing ten blog posts written by parents on the topic of “starting child's early childhood education”, or in more native language “start day care”. Parents' stories were synthesized together and became a model story of the transition to early childhood education. In the model story, the parent was a clear protagonist, a child and an early childhood education staff were sidecharacters. The story began with a description of the parents' feelings and expectations, after which the story moved to describe the place of early childhood education and the reactions of the child to the palce. The story continues with the description of the separation between the child and the parent and coping with the new life situation. At the end, the parent is pleased with the solution to start a child's early childhood education.
-
(2019)In my work, I study the child's transition from home to early childhood education. The transition from home care to early childhood education has previously been studied in Finland only little and with different qualitative material. Transitions are turning points in life and are very significant to the individual. Knowledge of the transition to early childhood education is important for professionals in early childhood education so that they can reflect and improve their work practices and thus facilitate the transition of children, especially when the child first comes to early childhood education. My research practice was narrative and it was carried out by analyzing ten blog posts written by parents on the topic of “starting child's early childhood education”, or in more native language “start day care”. Parents' stories were synthesized together and became a model story of the transition to early childhood education. In the model story, the parent was a clear protagonist, a child and an early childhood education staff were sidecharacters. The story began with a description of the parents' feelings and expectations, after which the story moved to describe the place of early childhood education and the reactions of the child to the palce. The story continues with the description of the separation between the child and the parent and coping with the new life situation. At the end, the parent is pleased with the solution to start a child's early childhood education.
-
(2020)The aim of this study is to collect together the theoretical and pedagogical aspects of bullying and its prevention among early childhood education. The target is to create and see the big picture of the hole phenomenon, based both on the crucial and on the latest research works on the field. In addition, one aim of the study is to collect together the information of existing pedagogical operating models, which can be used to prevent and intervene bullying. The study was carried out by reading and analysing through already existing and published researches, articles, books, e-publications and websites. The work was marked out by two Finnish dissertation researches of bullying among early childhood education (Laaksonen, 2014; Repo, 2015a). Interest was also directed to that material, which has been published after these dissertation researches. The research is a theoretical research. That means that the subject has been studied by using existing research literature. Because bullying is strongly a group phenomenon, the subject was studied by using the sociocultural framework. The complexity of bullying phenomenon appears clearly in this study. To be able to prevent bullying, it is essential to understand the diversity of phenomenon. In early childhood education the work against bullying is based on prevention. That means that it is present strongly in everyday life in the kindergartens. Significant factors in bullying prevention work can be found in the levels of operational culture and socioemotional skills. Significant factors on the operational cultural level are for example the sensitive presence of the adults in the group and utilization of diverse pedagogy. On socioemotional level the significant factors in prevention of bullying are in turn for example interaction- and emotional skills and self regulation skills. When the group is healthy, the risk for bullying in the group decreases.
-
(2019)Bullying is a long term process and its roots begin already in daycare. Bullying has serious impacts on both, the bully him/herself and his/her victim. Impacts can be reflected not only in schooling but also in adulthood, up to working life and later relationships. This is why preventive work against bullying in a child group is important. Social competence, and especially peer skills, have a significant connection with bullying processes. However, in the context of early childhood education, this relationship has been studied relatively little. The purpose of the study is to deepen the knowledge of this connection so that those working with children can better identify the processes of bullying in time and have the tools to prevent and intervene. This qualitative research material was collected by interviewing five early childhood educators. Purpose was to chart their views on bullying in a daycare groups and whether they feel they have enough tools to prevent it. The goal was also to find out who was teasing and who was being bullied and what kind of different ways there is to prevent bullying in child groups. The study also wanted to find out how children experience bullying and how it appears in the peer groups of chil-dren, and what is the significance of the child's social competence in working in relationships. The material from this part of research consists of three dissertations and four scientifically peer-reviewed articles. The material is limited to dealing with social competence, peer relationships or the phenomenon of bullying among children under school age. The mate-rial was published in Finnish and English and were available free of charge. The study concluded that bullying in day care groups is actually happening, however it is rare. A child who teases often has a self-esteem problems or social difficulties and victim of bullying is usually a child with some abnormal feature or a weak child. Prevention of bullying was perceived important and sought, for example, in various emotional education methods and supporting positive behavior. The study also concluded that the emergence of a child's social competence is influenced, among one´s peers, by adults like parents or by a teacher. In addition, it was found that bullying is most often seen in early childhood edu-cation as a peer group rejection. By practicing peer skills, bullying could be much more prevented.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä kiusaamisesta sekä millaisia toimintatapoja he toteuttavat kiusaamisen ehkäisemisessä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää toimintatapoja kiusaamisen ehkäisyyn varhaiskasvatuksessa sekä tutkia varhaiskasvatuksen opettajien omia näkemyksiä ja ajatuksia kiusaamisesta sekä sen ehkäisemisestä. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia ovat varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset kiusaamisesta ja sen ehkäisystä? 2. Millaisia toimintatapoja varhaiskasvatuksen opettajilla on kiusaamisen ehkäisyyn? Menetelmät. Tutkimusmenetelmäni on laadullinen tutkimus ja tutkimusotteeni on fenomenografinen. Päädyin fenomenografiseen tutkimusotteeseen, koska sen avulla pystyin selvittämään haastateltavien varhaiskasvatuksen opettajien henkilökohtaisia näkemyksiä kiusaamisesta ilmiönä. Aineistonkeruumenetelmäni oli puolistrukturoitu yksilöhaastattelu, koska se mahdollisti vuorovaikutteisuuden ja joustavuuden haastateltavan sekä haastattelijan välille. Haastattelin neljää varhaiskasvatuksen opettajaa ja jokainen neljästä haastateltavasta työskenteli varhaiskasvatuksen opettajana lapsiryhmässä, jotka olivat ikäjakaumaltaan 3-6 -vuotiaiden lasten ryhmiä. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksin ja aineiston analyysin toteutin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittavat varhaiskasvatuksen opettajien tietoisuuden kiusaamisen määritelmästä ja opettajat tuovat esille monipuolisia toimintatapoja kiusaamisen ehkäisyyn. Tutkimustulokseni olivat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa (Kirves & Stoor-Grenner, 2011; Repo, 2015). Opettajat korostivat kiusaamisen olevan toistuvaa, tahallista ja pitkäaikaista. He myös tiedostivat kiusaamisen muodot, joita ovat fyysinen, psyykkinen sekä verbaalinen. Kiusaamista tapahtui yleensä leikkitilanteissa sekä tilanteissa, joissa aikuinen ei ole läsnä. Systemaattista ja pitkäaikaista kiusaamista ei kuitenkaan osan haastateltavista mukaan ilmennyt ollenkaan lapsiryhmässä. Tutkimustuloksissa korostuivat tunnetaitojen tukemisen, aikuisen läsnäolon, keskusteluiden ja leikin merkitys. Kiusaamisen ehkäisyn toimintatapoja olivat muun muassa tunnetaitojen tukeminen kuvin, sanallistaen ja draaman keinoin sekä aikuisen läsnäolo ja tuki erityisesti leikkitilanteissa, jotka ehkäisivät konfliktitilanteita sekä kiusaamisen esiintymistä. Lämmin, luottavainen ja sensitiivinen vuorovaikutus sekä ilmapiiri osana laadukasta arjen pedagogiikkaa tukevat kiusaamisen ehkäisyä.
-
(2020)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tulkita ja kuvata, minkälaisia merkityksiä kulttuurikasvatukselle on löydettävissä varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmasta eli Varhaiskasvatuksen perusteet 2018 -asiakirjasta. Tutkimuksessa pyritään tekemään näkyväksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kulttuurikasvatukseen liittyvät käsitykset, linjaukset ja tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuurikasvatus on saanut erilaisia painotuksia varhaiskasvatusta koskevissa asiakirjoissa vuosien varrella. Lisäksi aikaisemmista tutkimuksista on käynyt ilmi, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tulkitsemisessa ja toteuttamisessa on eroavaisuuksia. Tutkimuksen tutkimusaineisto koostui Opetushallituksen laatimasta ja julkaisemasta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 -asiakirjasta, joka ohjaa varhaiskasvatuksen toteuttamista Suomessa. Tutkimuksen teoriatausta muodostui kulttuurikasvatuksen käsitteen avaamisesta ja aikaisemman tutkimuksen esittelystä liittyen kulttuurikasvatukseen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Kulttuurikasvatukseen liittyvää sisältöä voitiin katsoa olevan lähes kaikissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 -asiakirjan osioissa. Aineistosta hahmottui neljä merkityskokonaisuutta, joita tarkastelin omissa osioissaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kulttuurikasvatuksessa korostui kulttuuriperinnön oppiminen ja vaaliminen, kulttuurikasvatuksen itseisarvo, yhteistyö kulttuurikasvatuksen toteuttamisen välineenä sekä eheyttävä opetus kulttuurikasvatuksessa. Tutkimustulokset vahvistivat sitä käsitystä, että varhaiskasvattajan käsityksellä sekä tiedoilla ja taidoilla on suuri merkitys sille, minkälaisia mahdollisuuksia lapsi saa kulttuurikasvatuksesta varhaiskasvatuksessa.
-
(2020)Tavoitteet. Kandidaatin tutkielman tutkimustehtävä on selvittää kunnallisten päiväkotien varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä liittyen jaettuun pedagogiseen johtamiseen sekä sitä tukeviin käsityksiin osallistavasta toimintakulttuurista, moniammatillisuudesta ja oppivasta organisaatiosta omassa työssä ja työyhteisössä. Tutkimus kytkeytyy postmodernin ajattelun ja sosiaalisen konstruktivismin näkökulmiin tiedon subjektiivisuudesta ja kontekstuaalisuudesta sekä sosiaalisen todellisuuden diskursiivisesta rakentumisesta. Postmodernia ajattelua tukevissa johtamisen teorioissa korostetaan muutosta perinteisestä yksilölähtöisestä ja vertikaalisesta johtajuus -käsityksestä verkostomaiseen, ihmisten väliselle vuorovaikutukselle perustuvaan ja toimintaympäristöstä riippuvaan näkökulmaan johtamisesta. Tutkimuksen näkökulman valintaan vaikutti uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) painotukset organisaation toimintakulttuurin jatkuvaan kehittämiseen sekä toisia arvostavan, koko yhteisöä osallistavan ja luottamusta rakentavan dialogin luomiseen työyhteisössä. Kiinnostukseen selvittää näiden periaatteiden toteutumista päiväkodeissa liittyi tutkimuksen tekijän kokemus hyvin erilaisista päiväkotiyhteisöistä ja toimintakulttuureista tutkimuskohteena olevassa kunnassa. Tarkempien tutkimuskysymysten kautta tutkimuksessa pyrittiin selvittämään millä tavoilla jaettu pedagoginen johtaminen toteutuu käytännön toiminnassa, miten käsitykset osallistavasta toimintakulttuurista ja oppivasta organisaatiosta näkyivät arjen käytännöissä sekä oliko Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) tuonut muutoksia työryhmän yhteistyöhön ja työtehtäviin. Menetelmät. Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä sekä teoriaohjaavaa näkökulmaa aineiston analyysiin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli erään eteläsuomalaisen kunnan suomenkielisen varhaiskasvatuksen kunnallisten päiväkotien vakituinen varhaiskasvatukseen osallistuva henkilökunta. Kyselylomake toimitettiin vastaajille sähköpostitse päiväkotien johtajien välityksellä. Tutkimuksessa käytettiin analyysimenetelminä sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia. Kyselylomakkeen strukturoituja kysymyksiä analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, kun taas avointen kysymysten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysin lisäksi myös diskurssianalyysiä. Tutkimusyksikkö oli kyselytutkimuksen kautta hankitun aineiston merkityssisältö. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että päiväkotien henkilöstö toteuttaa jaettua johtajuutta omassa työssään. Jaettu pedagoginen johtaminen näkyi erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien työssä tiimien pedagogisina johtajina. Muutkin ammattiryhmät toteuttivat jaettua johtajuutta ottamalla vastuuta omien sekä tiimin yhteisten työtehtävien laadukkaasta hoitamisesta. Kyselyyn vastaajat kokivat kykenevänsä vaikuttamaan omiin työtehtäviin vähintäänkin kohtuullisesti, mutta oman työn johtamiseen koettiin saaduksi erittäin paljon vastuuta. Kunnallisissa päiväkodeissa osallistava toimintakulttuuri toteutui kyselyaineiston perusteella monin eri tavoin. Työyhteisössä vallitseva ilmapiiri ja keskustelukulttuuri koettiin valtaosaltaan hyväksi sekä henkilöstö koki saavansa tilaa omille näkemyksilleen. Henkilöstön edustajat tunsivat keskeisimmät päiväkodin tavoitteet organisaationa sekä päiväkotien arvot, joihin vastaajat olivat myös sitoutuneita. Yhteisöllisyys muodostui päiväkodeissa työyhteisön toimivuuden, henkilöstön yhteisen vastuun ja yhteistoiminnan, lasten osallistamisen ja koko talon yhteisten toimintojen sekä toimivan tiimityöskentelyn kautta. Tiimityöskentely koettiin tärkeäksi osaksi päiväkotien toimintakulttuuria. Tiimeissä koettiin vallitsevan yleisesti hyvä tai erittäin hyvä yhteenkuuluvuuden tunne ja keskustelukulttuuri. Tiimeissä toteutettiin yhteissuunnittelua sekä kehitettiin toimintatapoja arvioinnin, reflektoivan keskustelun sekä yhteisen sopimisen keinoin. Käsitys oppivasta organisaatiosta toteutui päiväkodeissa henkilöstön omien työntekijänä olemiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisena, johon kuului lasten tarpeista huolehtimisen sekä arjen työhön liittyvien tavoitteiden lisäksi pyrkimys kehittää omaa asiantuntijuutta ja varhaiskasvattajan ammatti-identiteettiä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) koettiin tuoneen muutoksia lisäämällä pedagogista keskustelua, muuttamalla suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistyötä jatkuvaksi toiminnaksi sekä painottamalla yhä suuremmin lapsilähtöisyyttä toiminnassa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että kunnalliset päiväkodit ovat organisaatioita, joiden toimintakulttuurissa ja johtamisessa ilmenee vastuun jakamista henkilöstön kesken. Johtajuus ei päiväkodeissa tapahdu vain ylhäältä alaspäin vaan tiimeille jaetaan vastuuta johtamisesta. Tiimit näyttäytyvät toiminnan suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen sekä toiminnan käytännön toteuttamisen keskuksina. Aineisto tukee näkemystä varhaiskasvatuksen opettajien roolin lisääntymisestä tiimien pedagogisina johtajina ja pedagogiikan suunnittelijoina. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajat kantavat myös vastuuta arjen käytäntöjen pyörittämisestä päiväkodin työyhteisössä. Päiväkodit näyttäytyvät moniammatillisina työyhteisöinä tiimien tasolla. Aineiston perusteella päiväkodeissa tapahtuu muuntumista oppiviksi organisaatioiksi, sillä vastaajat kokevat tärkeäksi oman asiantuntijuuden ja osaamisen kehittämisen. Tutkimuksella saatujen tulosten toivotaan edelleen lisäävän keskustelua jaetun pedagogisen johtamisen soveltamisesta ja sitä tukevien rakenteellisten muutosten toteuttamisesta varhaiskasvatusyksiköissä. Tutkimusta voidaan hyödyntää osana varhaiskasvatusyksiköissä toteutettavia kehitysprosesseja, kun mietitään varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuurien kehittämistä jaetun pedagogisen johtajuuden suuntaan.
-
(2019)Kuoleman kuvaamisella lastenkirjoissa on pitkä historia. Eliniän pidentymisen myötä aiheesta tuli lastenkirjallisuudessa tabu. Kuolema teemana lastenkirjallisuudessa on kuitenkin 2000-luvulla yllättäen yleistynyt ja arkipäiväistynyt lasten suhteen luonnolliseen kuolemaan etäännyttyä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että lastenkirjallisuudessa kuolemaa kuvataan tyypillisesti varovaisesti ja etäännyttäen usein isovanhemman, muun vanhan sukulaisen tai lemmikin kuoleman kautta. Monissa kuolemaa käsittelevissä lastenkirjoissa jopa vältetään kuolema-sanan käyttöä. Lastenkirjojen sisältämiä kuolemakäsityksiä on tutkittu vähän. Söderberg (1995) on jaotellut tutkimuksessaan ruotsalaisten kuvakirjojen tavat kertoa kuolemasta kristilliseen, vaihtoehtoiseen ja ateis-tiseen kuolemakäsitykseen. Kirjat välittävät lapselle arvoja ja antavat asennekasvatusta. Kirjat voivat auttaa menetyksen kohdannutta lasta työstämään vaikeita tunteitaan ja luoda toivoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida, miten kuolemaa kuvataan suomalaisissa leikki-ikäisille suunnatuissa lasten kuvakirjoissa ja selvittää, millaisia kuolemakäsityksiä kirjoista on löydettävissä. Tutkimuksen aineiston muodostavien kirjojen valinnassa käytin neljää kriteeriä: Kirjan tuli olla leikki-ikäisille suunnattu realistinen kuvakirja, suomalainen ja alun perin suomeksi kirjoitettu kirja, ilmestynyt 2000-luvulla sekä käsitellä lapsipäähenkilölle läheisen ihmisen kuolemaa. Valitsin tutkimukseen neljä julkaisuajankohtansa perusteella uusinta löytämääni asettamani kriteerit täyttävää kirjaa. Aineiston analyysissä käytin laadullista teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Aineistossa kuolemaa kuvattiin varovaisesti ja etäännyttäen. Kirjoissa keskiössä oli lapsen oma kuoleman käsittely ja siihen liittyvät ajatukset ja tunteet. Lapsen kuoleman käsittelyä kuvattiin esimerkiksi aikuisen kanssa käytävinä keskusteluina, yhdessä muisteluna ja lasten hautajaisten leikkimisen kautta. Poijulan (2002) laatiman mallin viidestä käsitteistä käsitellyimmät käsitteet kirjoissa olivat kuoleman peruuttamattomuus ja elämänjatkuvuuden periaate, joita kuvattiin kaikissa kirjoissa jollain tapaa. Aineiston kirjoista oli löydettävissä kaikkiin kolmeen Söderbergin laatimaan kuolemakäsitysluokkaan viittavia kohtia. Kaksi aineiston kirjoista sisälsi kaksi kuolemakäsitystä, kun taas kirjoista kahdesta oli löydettävissä vain yksi kuolemakäsitys. Yksin esiintyvät kuolemakäsitykset olivat kristillinen ja vaihtoehtoinen kuolemakäsitys, ateistinen kuolemakäsitys esiintyi vain toisen kuolemakäsityksen rinnalla.
-
(2019)Language is both tool for learning and the object of learning. This makes language learning vital for young learners. Kindergarten teacher is obliged to support children’s development of language learning. There are a lot of different ways to support language development, one of them is graphic support. Studies show that long-lasting and systematic graphic support helps the progress of language skills. This objective of this thesis was to study how kindergarten teachers use graphic material on their job with children with normal language development and with children who might have a language impairment. Thesis analyses also kindergarten teachers’ view and opinion on using graphic materials. Material was gathered by using cooperation network and was executed as theme interview. Results showed that graphic material was mostly used to help with daily routines and help to perceive timeline. Graphic material was used in same situations as with the whole group. Children with possible language impairment were specially considered. Long-termed and systematic use of the images was believed to help children’s language skills and to help the children to use images independently. This is in line with previous information. Some of the kindergarten teachers found that their use of graphic material was too petite, and the use of different images was too difficult. Different graphic materials were seen helpful in pre-planned situations, such as going through program for the day, but difficult in spontaneous moments of everyday life.
-
(2017)In this study the significances of the high-quality early childhood education in the group under of the three-year-old are examined. The objective of the study was to clarify why the high-quality early childhood education is important in the group under of the three-year-old. In the study it is clarified in addition to this which methods the kindergarten teacher guarantees high-quality early childhood education in in the group of the small. The central starting point for the study is the fact that the small child only benefits from the early childhood education when it is of high quality. In the study the kindergarten teachers' views on why the quality of the early childhood education is important for the kindergarten smallest kids. The material was collected with theme interviews as the bottom of which a semi-structured interview body served. The interviewee was altogether three kindergarten teachers who worked in the group under of the three-year-old. The material was analysed on a aineistolähtöinen content analysis. Theme wholenesses which had risen and answered the research problems of the study were collected in the material forth with its help. The research results showed that the kindergarten teachers considered the professional skill of the teacher important. The kindergarten teachers also emphasised the help brought by the education, to act as the team in charge. Every one of the interviewees emphasised that the high-quality early childhood education creates the foundation for the child's future years and for human relations. The kindergarten teachers considered important the fact also that the school year should be whole under three-year-old so that it would support the ability under of the three-year-old to create the permanent human relations and vertaissuhde and the staff's and the children's turnover's minor. The Pienryhmätoiminta was seen important in the high-quality early childhood education under of the three-year-old. This way it was possible for the teachers to observe and to support the children more individually than in the situations of the whole group. Also the cooperation with the parents was seen extremely important. It was stated that the kindergarten teachers were responsible for the maintaining of the interaction so that the confidential cooperation would function between a parent and the varhaiskasvattaja. The study shows that the high-quality early childhood education is important in the group under of the three-year-old. With the help of the quality it is concentrated on the skills of the social and of the an age levels of the children, on the learning and on the individual needs. The kindergarten teachers regarded as to guarantee high-quality early childhood education under of the three-year-old in the group that they need the support of a team, leader and parents for the carrying out of it.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkimustehtävänä on selvittää lapsen kielellisten taitojen tukemista varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi; 1. Millä tavoin lapsen kielelliset taidot otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa? sekä 2. Miten lapsi hyötyy kielellisten taitojen tukemisesta? Tutkimus sai alkunsa, kun kolmiportaisen tuen mallin mukainen toiminta tuli vuonna 2022 myös osaksi varhaiskasvatusta. Kolmiportaisen tuen mallin mukaan toteutetaan lapsen yleistä, tehostettua sekä erityistä tukea. Koska moninaisuus on lisääntynyt varhaiskasvatuksen arjessa, ovat myös monenlaiset tarpeet lisääntyneet. Siksi tarvittava tuki tulee tuoda lapsen omaan varhaiskasvatusryhmään inklusiivisesti. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen kielelliset taidot ovat yhteydessä siihen miten lapsi toimii vuorovaikutuksessa, osallistuu toimintaan sekä oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, johon sisältyy sekä kuvailevan että systemaattisen kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Aineistoksi valikoitui systemaattisen rajauksen myötä kolme suomenkielistä sekä kolme englanninkielistä vertaisarvioitua tutkimusta, jotka käsittelevät kielellisten taitojen tukemista erilaisista näkökulmista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, jossa inkluusio sekä kolmiportaisen tuen erilaiset tuen muodot ohjasivat analysoinnin eri vaiheita. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsen kielellisiä taitoja tuetaan varhaiskasvatuksessa pääosin pedagogisten sekä rakenteellisten tuen muotojen avulla. Pedagogisina tuen muotoina nousi esille yhteistyö perheiden kanssa, vertaisvuorovaikutus sekä erilaisten apuvälineiden käyttö. Nämä näyttäytyivät myös ennaltaehkäisevinä tapoina tukea lasten kielellisiä taitoja. Lisäksi aineistosta nousi varhaiskasvatuksen henkilöstön asenteet tuen antamiseen. Rakenteellisina tuen muotoina esille nousi henkilöstön rakenne, tukipalvelut ja ryhmän koko. Myös resurssi- ja aikapula sekä niiden vaikutus tuen antoon tiedostettiin. Saamastaan inklusiivisesta tuesta lapsen identiteetti koki vahvistumista. Lapsi pystyi toimimaan vuorovaikutuksessa sekä luomaan kaverisuhteita paremmin. Myös osallistuminen toimintaan sekä lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen helpottuivat ja hyvinvointi koheni. Lapselle annettavaa tukea tulee aina suunnitella sekä toteuttaa lapsen tuen tarve edellä. Hyödyntämällä inklusiivisesti erilaisia tuen muotoja lapsiryhmässä, voidaan kaikkien lasten kielellisiä taitoja tukea.
Now showing items 21-40 of 157