Browsing by Subject "YouTube"

Tarkastelen tässä tutkielmassa kolmen eurooppalaisen vloggaajan Afganistanissa kuvaamia vlogeja ja niissä esiintyviä representaatioita ja teemoja sekä sitä, miten valtasuhteet eurooppalaisten ja afganistanilaisten välillä näkyvät kyseissä representaatioissa. Tutkin lisäksi vaaravyöhyketurismin ilmiötä, jota vloggaajien matkat Afganistaniin edustavat, sillä he matkustavat vapaaehtoisesti poliittisesti epävakaalle alueelle, johon matkustamista ei suositella. Vloggaajat haluavat itse kokea Afganistanin omin silmin ja näyttää sen katsojilleen, sillä he eivät luota massamedia tuottamiin representaatioihin. Tarkastelen vlogeissa esiintyviä teemoja ja representaatioita laadullisen sisällönanalyysin avulla, jonka lisäksi yhdistän analyysiin myös elementtejä audiovisuaalisesta analyysista. Vlogeja on yhteensä kuusi ja ne on julkaistu vuosina 2020-2022 YouTubessa. Tutkimani vloggaajat ovat puolalainen Eva Zu Beck, ruotsalainen Thomas Brag ja brittiläinen Benjamin Rich. Teemat, jotka nousevat vlogeissa esiin, ovat vaara, turvallisuus, yhteinen ihmisyys, naisten oikeudet, toiseuttaminen ja huumori. Afganistania representoidaan vaarallisena paikkana, jossa naisten asema on huono ja jossa vallitsee jatkuva väkivallan uhka, jota yritetään erilaisten turvallisuusjärjestelyjen avulla välttää. Afganistanilaisia ihmisiä representoidaan joko todella pahoina tai uskomattoman ystävällisinä, eikä näille kategorioille esitetä muita vaihtoehtoja. Thomas ja Eva tuottavat Afganistanista positiivisempia representaatioita kuin Benjamin, jonka luoma kuva Afganistanista on lähes yksinomaan negatiivinen. Benjamin käyttää huumoria keinona tuottaa afganistanilaisista negatiivista mielikuvaa vahvistaakseen olemassa olevia valtarakenteita. Benjamin toistaa massamedian negatiivisia representaatioita, kun taas Thomas ja Eva tuottavat uudenlaisia ja positiivisempia representaatioita Afganistanista, vaikkakin he sortuvat osin positiivisten stereotypioiden tuottamiseen. Thomas ja Eva onnistuvat kuitenkin tuottamaan monipuolisemman kuvan Afganistanista, jossa – kuten kaikissa paikoissa – on sekä negatiivisia että positiivisia puolia.

Syftet med denna magistervhandling är att utreda ifall unga finlandssvenskar använder webbsidan Youtube som ett socialt medium eller inte. Samtidigt ska den undersöka ifall rådande definitioner av sociala medier är tillräckliga för att verkligen beskriva den användning av sociala medier och andra webbsidor som förekommer i dag. Avhandlingens huvudfråga lyder: i vilken mån använder unga finlandssvenskar Youtube som ett socialt medium? Tre huvudsakliga definitionspunkter för sociala medier används i avhandlingen; värde måste dras från användargenererat innehåll och användarna måste uppleva att de interagerar med andra användare, eller så ska tjänsten användas för att upprätthålla och eventuellt skapa nya sociala nätverk. Materialet samlades in genom en webbenkät. Frågorna i enkäten var byggda på de tre definitionspunkterna, och tangerade informanternas användning av Youtube på olika sätt. Sammanlagt svarade 165 personer på enkäten. För att analysera materialet användes kvalitativ innehållsanalys, genom att kategorisera de olika svaren baserat på hurdana teman och ämnen de tangerade. Avhandlingens analys tyder på att unga finlandssvenskar inte använder Youtube som ett socialt medium. Youtube användes inte för att upprätthålla sociala nätverk. Informanterna upplevde i viss mån att interaktion uppstod mellan dem och kanalerna som laddade upp videor, men inte mellan sig själva och användare som kommenterade på videor. Gällande det användargenererade innehållet, visade sig definitionen vara otillräcklig. Informanterna såg främst på videor från stora kanaler, och uppskattade i många fall specifikt ett högt produktionsvärde. Frågan om ifall värde fås från användargenererat innehåll eller inte blev därmed oklar, eftersom det är svårt att avgöra ifall dessa Youtube-kanaler kan räknas som användare eller som produktioner. Resultaten tyder på att det finns en avsaknad av gemensamma sätt att kommunicera kring sociala medier, och att sådana måste utvecklas i framtiden. Resultaten visar också att det finns en skillnad mellan definitioner som är baserade på teknik och sådana som är baserade på användning, och ifall vettiga diskussioner ska kunna föras kring sociala medier i framtiden, måste ett gemensamt sätt att kommunicera kring dem utvecklas.

In a global competition for resources, differentiation and visibility are key elements for winning. Even countries are not exempt from the efforts of creating a positive image for themselves. This favorable positioning in comparison to other countries is reached through planned branding efforts This Thesis focuses on studying a city brand of Seoul, the capital of South Korea. The aim is to discover whether the city brand of Seoul presented on YouTube by official place marketers, such as the Seoul Tourism Organization (STO) and the Seoul Metropolitan Government (SMG), differs from the city brand presented through user-generated content (UGC) created by the residents of the city. As a city brand consists of city perceptions of several diverse stakeholder groups, the differences and similarities between the Seoul presented on the promotional materials and the user-generated content have an impact on the city brand of Seoul. The research method used is qualitative video content analysis. The study includes a total of 59 videos, of which 28 are user-generated content on YouTube and the rest are official promotional videos of the Seoul Tourism Organization (STO) and the Seoul Metropolitan Government (SMG). The analysis of these videos is based on six primary categories and 24 subcategories, constructed from existing frameworks created by Beerli and Martin; Aaker; Anholt; and Margolis and Pauwels. As a result, four major differences in the projection of Seoul city brand between UGC and the promotional videos are found: representation of different seasons, nature as a tool, diversity of the city, and shopping and café culture as experiences. Additionally, five minor differences include family-orientation; emphasizing events; the focus of food and cuisine; public amenities, public transportation and getting to places; and prices. Furthermore, six major similarities, as well as two minor similarities are found: connection of nature and urban life, social media-readiness, coexistence of history and modern day, coexistence of people, editorial choices, vitality of the city, overcrowding, and safety. The more commonalities between the place marketer videos and the videos created by the stakeholders, the more cohesive, interesting, unique, and accepted city brand is possibly built. If the UGC and the promotional videos only had differences, the Seoul city brand would likely not be recognized or accepted by the city’s stakeholders and could damage the already existing city brand. The found similarities indicate that the place marketers and internal stakeholders of Seoul share perceptions of Seoul city identity to an extent where a strong city brand can be built. Additionally, the found differences indicate that the place promoters have made decisions on which stakeholder groups they wish to cater to more than the others. This is good, since lack of consistency and an effort to suit all target audiences simultaneously leads to diluting and weakening the brand.

Tutkielman aiheena on YouTuben ASMR-tyttöystäväroolileikkivideoiden digitaalinen intiimiys. Tutkielma sijoittuu feministisen mediatutkimuksen kentälle ja se tuottaa uutta ymmärrystä siitä, miten englanninkielisissä ASMR-tyttöystäväroolileikkivideoissa luodaan sukupuolitettuja, audiovisuaalisia nautintoja ja samalla digitaalista intiimiyttä. ASMR-videot ovat rentoutumistarkoituksiin kuvattuja, hyvää oloa tuottavia videoita, joita ihmiset käyttävät esimerkiksi nukahtamisen avuksi. Lyhenne ASMR (Autonomous Sensory Meridian Response) suomentuu rauhoittaviksi ja rentouttaviksi, autonomisiksi aistielämyksiksi. Tutkittavassa ASMR-videoiden alalajityypissä videoiden tekijä esittää eli leikkii olevansa katsojan tyttöystävä, joka huolehtii katsojasta. Tutkimuksen aineistona olevaa seitsemää YouTuben tyttöystäväroolileikkivideota analysoidaan netnografian ja lähilukemisen keinoin huomioiden sukupuolinormit ja tehden kriittisesti näkyväksi videoiden sukupuolitetut käytänteet. Tarkastelun kohteena on myös seksuaalisuus siinä määrin kun se kietoutuu yhteen sukupuolen kanssa. Tutkimuskysymykset ovat: Millaista digitaalista intiimiyttä YouTuben ASMR-tyttöystäväroolileikkivideoissa rakennetaan ja miten se tehdään? Millaisia kulttuurisia käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta nämä digitaalisen intiimiyden audiovisuaaliset esitykset tuottavat, ylläpitävät, uusintavat tai purkavat? Digitaalinen intiimiys tarkoittaa intiimiyttä tai läheisyyttä, joka välittyy internetin kautta. Tutkielmassa kehitetään digitaalisen intiimiyden käsitettä eteenpäin pohtimalla, mitä se tarkoittaa tyttöystäväroolileikkivideoiden kontekstissa. Käsitteen kehittelyssä hyödynnetään eri teoriaperinteitä: feministisen elokuvatutkimuksen katsojuusteorioita sekä affektiteoriaa. Tutkitut mediasisällöt ymmärretään Teresa de Lauretisin jalanjäljissä sukupuoliteknologiana. Tutkielmassa tutkittavat audiovisuaaliset esitykset ovat osaltaan mukana tuottamassa kulttuurisia käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. ASMR-tyttöystävävideoiden kutkuttavassa affektiivisuudessa on mukana ruumiillinen ulottuvuus, joka tarjoaa vaihtoehdon kasvokkaiselle, samassa paikassa ja ajassa tapahtuvalle vuorovaikutukselle. Tutkimuksen perusteella videoissa rakennetaan digitaalista intiimiyttä monitasoisesti henkilökohtaisen huomion, affektiivisen puheen, aistikokemusten ja tarinankerronnan audiovisuaalisena kudelmana. Tyttöystävävideoiden digitaalinen intiimiys on aisteja hellivää leikkiä, joka vaatii mielikuvitusta ja keskittyy huolenpitoon. Samalla näiden videoiden digitaalinen intiimiys kyseenalaistaa ihminen–kone-, yksityinen–julkinen- ja todellinen–keinotekoinen-jaotteluja. Aineiston videot ovat sukupuolituotantoa, jossa sukupuoli on rakennettu toistoteoilla. Videoissa ylläpidetään perinteisiä käsityksiä sukupuolesta liittämällä naiseus tiiviisti hoivaan ja hellyyteen ja korostamalla ulkonäkökeskeisyyttä. Vaikka roolileikit olisivat mahdollinen paikka leikkiä sukupuolella, näissä videoissa pikemminkin uusinnetaan perinteisiä sukupuolirooleja sen sijaan, että niitä pyrittäisiin horjuttamaan. Lisäksi videoissa manifestoituu heteroseksuaalinen merkistö. Näiden videoiden intiimiys on sisällöltään normatiivista ja tuotantotavaltaan epänormatiivista. ASMR-videoissa katsomisen mielihyvä rakentuu Laura Mulveyn miehisen katseen teoriaa monimutkaisemmin, kun videoissa esiintyvät naiset nousevat aktiivisiksi tekijöiksi. Videoiden katsojat puolestaan – sukupuolesta riippumatta – jäävät siinä mielessä passiiviseen rooliin, että vaikka he voivat nauttia esiintyjän tarjoamasta spektaakkelista, käsikirjoitus etenee tekijän ehdoilla. Laadukkaiden ASMR-videoiden tekeminen vaatii ainakin luovuutta, mielikuvitusta, esiintymistaitoa, heittäytymiskykyä, tietoteknistä osaamista, näkemystä ja omistautumista. Digitaalisella intiimiydellä voi olla tulevaisuudessakin paljon annettavaa, etenkin jos etäalustoille siirtymisen oletetaan jatkuvan.

Objectives. The objective of this Bachelor’s Thesis is to discover how self-motivated use of YouTube can exercise the large-scale skills presented in the curriculum of 2014. YouTube is a social video service, where anyone can post their own video and watch others’ videos at all times. YouTube has increased its popularity among children and youth, as they increasingly use the service. Jenkins (2009) has presented the idea of participatory cultures, of which YouTube is a well-known example. The participatory cultures have emerged, as internet has become a part of our everyday life. Studies have shown that in YouTube and other participatory cultures self-motivated usage one can acquire a large scale of skills. In this study there is a focus on the large-scale skills that are presented in grades 3-6 in the curriculum of 2014 and how they can be learned in YouTube. Methods. The study was realized as a descriptive literature review. First the literature and the concepts about YouTube were studied in educational, cultural and technological viewpoints. Then the curriculum of 2014 was studied and the large-scale skills objectives were chosen. The large-scale skills area that was chosen was information and communications technology (L5). The area was chosen because it suited YouTube best due to its technological nature. The area had four sub-objectives, which were all analysed comparing them to YouTube’s functions and the literature reviewed. Results and discussion. The self-motivated use of YouTube can exercise quite many of the learning objectives presented in the curriculum. Technological skills, interaction and networking are skills that one can very well exercise when using YouTube. However, responsible and safe actions in YouTube are not skills that one can acquire when using the service self-motivated. The studies suggest, that acquiring these skills there is a need of systematic media education.