Browsing by Subject "ammatti-identiteetti"

Ruuanvalmistus on kotikontekstissa yleisesti naisiin liitetty työtehtävä, mutta ammattimaisella keittämisellä on miehinen historia. Suomalaisissa ravintoloissa on ollut aina naisia töissä, mutta keittiömestari on perinteisesti ollut miesten ammatti. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen keittiömestarin työtä naisnäkökulmasta. Tutkimustehtävänäni on selvittää, millaisia kokemuksia naispuolisilla keittiömestareilla on ammatissa toimisesta, ja miten he rakentavat kokemuksiensa kautta suhdetta ammatti-identiteettiin. Lisäksi aineistoa tarkastelemalla selvitän, miten naiskeittiömestarit ovat kokeneet ammattiinsa kuuluvat työtehtävät ja työyhteisönsä. Tutkin myös, miten naiseus on vaikuttanut kokemuksiin keittiömestarina työskentelystä. Aineisto koostuu haastatteluista. Laatimani kysymysrungon avulla haastattelin kahdeksaa naista, jotka ovat tai olivat työskennelleet keittiömestareina. Koska haastattelut käsittelevät keittiömestareiden uraa ja niihin liittyy vahva työtematiikka, kutsun niitä työelämäkerroiksi. Kaksi haastateltavista vastasi kirjallisesti samoihin haastattelukysymyksiin. Äänitetyt haastattelut kestivät noin tunnista kolmeen tuntiin ja kirjalliset vastaukset ovat laajuudeltaan 3-14 sivua. Aineisto on tallennettu Hotelli- ja ravintolamuseon arkistoon. Lähestyin haastatteluja lähilukemalla niiden litteraatteja useita kertoja ja analysoin aineistoa kokemuskerrontaan keskittyen. Kokemuskertomukset ovat tarinoita kertojasta ja hänen kokemista tapahtumista, joissa keskeiseksi nousee kertojan oma tulkinta tapahtuneesta. Lisäksi tiedonintressini pohjautuu fenomenologiaan, minkä avulla tarkastelen keittiömestaruuden suurempia rakenteita. Tutkin naiskeittiömestareiden kokemuksia kolmessa eri aihepiirissä. Ensimmäiseksi tarkastelen, miten haastateltavat kokevat ruoanvalmistuksen, luovuuden ja talouden työtehtävät. Toisessa kappaleessa analysoin kokemuksia työyhteisöistä ja niiden johtamisesta keittiömestarin näkökulmasta. Viimeisessä analyysikappaleessa käsittelen haastateltavien näkemyksiä naiseuden vaikutuksesta työn kokemuksiin. Keittiömestarin ammatti-identiteettiin samaistutaan luovuuteen, talouteen ja henkilöstöjohtamiseen liittyvien työtehtävien hallinnan kautta. Aineistosta ilmeni kokemuksia, joissa oma osaaminen ja työn vaatimukset eivät kohdanneet perinteisenä pidettyä keittiömestaruutta. Näiden kokemuksien ristiriitaisuus kertoo ammatti-identiteetin päättymättömästä muutoksesta. Haastateltavat pitävät työyhteisöjä tärkeinä ja useimmiten yhtenä työn parhaimpana puolena. Esimieheys toi mukanaan rajoitteita ja velvoitteita, jotka asettivat keittiömestarit erilaiseen asemaan työyhteisössä. Näiden erontekojen kautta rakennetaan ammatti-identiteettiä suhteessa työyhteisöön. Haastatteluiden perusteella perinteinen kuva keittiömestaruudesta on muuttumassa. Ammattitaidon katsotaan olevan ratkaisevin tekijä keittiömestaruudessa ja haastateltavat näkivät, ettei naissukupuoli ollut ammatti-identiteetin vastainen. Naiskeittiömestarit kokivat kuitenkin sukupuolensa aiheuttaneen kitkaa työyhteisöissä, mikä kertoo ammatin miehisen kuvan elävän vielä keittiömestaruuden kulttuurisissa rakenteissa.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The purpose of the study was to examine primary school teachers' sense of professional agency in relation to the new Finnish curriculum reform (POPS 2014) and what kind of resources or challenges teachers faced in relation to professional identity and work practices. The study also examined the changes in the new curriculum taken into account by teachers and future scenarios during the first year of the introduction of the curriculum in 2016–2017. The new curriculum differs from previous reforms for example in the emphasis on continuous assessment and learning to learn skills. The role of the teacher is to increasingly act as a guide and evaluator of the student's learning process. The aim of the study is to produce new information about the sense of teachers' professional agency in the face of the challenges and changes of the new curriculum. In this study, professional agency has been seen through a subject-centered sociocultural approach and is defined and understood as teachers perceptions of the ability to influence their sociocultural environment. Professional agency then manifests itself in the interaction of social conditions, such as cultural and material resources, as well as the professional identities and competencies of individuals. Professional agency is seen as intentions to influence and bring change. The study was carried out as a qualitative study. The research material was collected by interviewing nine teachers in grades 1-6 with university education. The research material was collected through open pre-questionnaires and actual interviews. The actual research data of the study were collected in the spring of 2017. The data were processed and analyzed according to Strauss and Corbin's Grounded theory method, which is a highly structured analysis of qualitative data. The results of the study showed that the role of the teacher, professional identity, interaction skills, learning environments, IT skills and leadership were influencing teachers’ professional sense of agency. The new curriculum was seen as both a resource and a threat to the professional agency. Teachers experienced strong sense of agency in the pedagogical implementation of the curriculum, but weak agency if the instructions related to the new curriculum had come from supervisors without discussion or training. Teachers considered the scope of the curriculum, assessment, and student self-direction as challenging. Teachers stated that the requirements for IT skills had increased and they requested more training and resources. The teachers of this study saw themselves as active agents and teachers as well as influencers of society in the future. The study provides a good opportunity to view the primary school teachers’ sense of agency and the related challenges and resources as the new curriculum reform is implemented in schools. The research helps to understand teachers attitudes towards pedagogical reforms and changes in the school context. The study also opens up future scenarios of teaching and being a teacher.

Teachers’ professional development has been studied widely in Finland and all over the world. After the postmodern turn in the 1990’s the viewpoint on studies concerning professional development has turned from phase models to individual life histories and experiences. The aim of this study is to find out what kind of personal experiences have been significant to one class teacher’s professional identity and development told by herself. In addition the aim is to find out and present what kind of personal experiences have influenced the teacher so, that she has developed into a participator and why she finds participatory pedagogy meaningful. The theme of participation is strongly present in the upcoming curriculum (POPS 2014) which comes into effect during autumn 2016. For my study I interviewed one class teacher, called Pirjo (pseudonym). The research data was collected using a narrative interview. The transcribed research data was analyzed by using a narrative approach by Stenberg (2011) in her dissertation research. This so called holistic-content approach contains several analyzing phases. In the final phase a new narrative, a core story was created. In Pirjo’s core story there were many events experienced during different times of her life which all had influenced on her professional development during her lifelong journey towards becoming a participator. The research results revealed that along with her experiences as a member of family, society and university, her whole life with both misfortunes and success has influenced on her professional growth and identity. The results also revealed that Pirjo’s becoming a class teacher has been only partially a result of a conscious thinking. She found participatory pedagogy during her post-graduate studies and got interested in it through (the questions concerning) power relations in the field of education. The influence of participatory pedagogy can be seen in Pirjo’s practical theory. Participatory pedagogy also defines her professional identity as a class teacher.

Tutkielmassa tarkastellaan opettajuuden diskursseja ja opettajan ammatillista identiteettiä luokanopettajan blogiteksteissä. Tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa blogitekstit välittävät opettajuudesta, mitä opettajuuteen liittyviä diskursseja blogikirjoituksista on löydettävissä, ja millaiseksi kirjoittajan ammatillinen identiteetti opettajana niissä rakentuu. Aihetta lähestytään diskurssintutkimuksen näkökulmasta: tutkitaan todellista kielenkäyttöä kontekstissaan ja kieltä sosiaalisena toimintana. Blogia ilmiönä tarkastellaan erityisesti genren käsitteen kautta. Tutkimusaineisto koostuu Luokanopettajan arki -blogin vuoden 2021 niistä teksteistä, jotka käsittelevät opettajuutta (32 postausta). Aineistoa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, jotka ovat kielellinen (kielioppi, rakenteet, sanasto), diskursiivinen (diskurssit ja genret) ja sosiaalinen (identiteetit ja valtakysymykset). Tutkielmassa selvitetään, miten ja millaista kuvaa teksti rakentaa opettajuudesta ja kirjoittajan ammatillisesta identiteetistä. Aineistosta nousee esiin sekä itse opettajaan, että yleisemmin opettajan työhön liittyviä diskursseja. Opettajaan liittyvät diskurssit on nimetty seuraavasti: ylikuormitettu opettaja, ankara opettaja, laiska miesopettaja ja hyvä opettaja. Opettajan työhön liittyvät diskurssit ovat järjetön koulumaailma, surkea palkka, tärkeää työtä ja oppilaan puolella. Diskurssit rakentuvat kirjoittajan kielellisistä valinnoista ja hänen monipuolisesti käyttämistään kielen keinoista, joita ovat mm. kiireen korostaminen, opettajan representoiminen aktiivisen toimijan sijasta toiminnan kohteena, tekstin tiheä affektiivisuus, modaalisuus, direktiivit, toisto viestiä vahvistavana elementtinä, ironia, poleemisuus, metaforat ja retoriset kysymykset. Aineiston blogitekstit välittävät pääosin kriittistä ja negatiivista kuvaa koulumaailmasta ja opettajan työn arjesta. Representaatio hyvästä opettajasta on läsnä implisiittisesti sekä muutamissa teksteissä. Blogitekstien oppilasdiskurssi on selkeän positiivinen ja johdonmukainen. Kirjoittajan ammatillinen identiteetti rakentuu kielen ja muiden semioottisten resurssien käytössä kietoutuen aineiston diskursseihin. Opettajaidentiteetti on useimmiten pohdinnan ja kyseenalaistamisen kohteena, ja siitä piirtyy jossain määrin epävakaa ja ristiriitainen kuva.

The aim of this study is to learn how the work experience effects to the development of expertise and work identity as well as to find ways to integrate supporting the growth of expertise into a smoother part of home economics teacher studies. The target group of this study consisted student teachers in home economics who are working in home economics sector among the studies. In the household sector, this meant working as a home economics teacher in general education, free educational work, or in companies and organizations. There has been little research on the subject from the perspective of home economics. This study was conducted as qualitative research with features of the Delphi method. The study consists of two parts each with own research questions, data and analysis. The data was collected from 38 home economics teacher students. The data of part one was collected using Google Forms which is an electronic survey tool. Data of the second part was collected with remote group discussion involving five home economics teacher students. Both data samples were analyzed with data driven content analysis. The analysis of part one raised nine main themes; self-efficacy, accumulation of work experience, strengthening of the employment opportunities, household competence, pedagogical competence, working life skills, reflection, motivation, teaching and combining studies and working life. The material in the second part consisted of three proposals for integrating the support of home economics students' expertise into a more streamlined part of their studies. The examination of the results was combined with the model of integrative pedagogy modified by Tynjälä, Virtanen and Helin (2020). The materials complement each other and together they form a modified model of integrative pedagogy to support expertise in studies.

Tutkimuksen kohteena ovat YouTube-verkkopalveluun ammattimaisesti videoita tekevät käyttäjät eli niin kutsutut tubettajat. Tutkielmassa selvitetään, millaisia ammatillisia diskursseja ilmenee tubettajien puhuessa työstään, ja miten nämä diskurssit vertautuvat journalistien ammatti-identiteettiin. Tavoitteena on muodostaa käsitys tubettamisesta ammattina ja ymmärtää ammattikunnan merkitystä journalismin näkökulmasta. Tutkielma on monimenetelmätutkimus, jossa yhdistyy kyselytutkimus, netnografia ja diskurssianalyysi. Aineiston lähtökohtana käytettiin suomalaisille tubettajille suunnattua verkkokyselyä, jonka vastausten perusteella varsinainen aineisto kerättiin netnografisesti etsimällä YouTube-verkkopalvelussa videoita hakusanoilla liittyen tubettajien ammattiin, työhön ja uraan. Lisäaineistoa kerättiin löydettyjen videoiden yhteydessä suositelluista muista videoista. Harkinnanvaraisella otannalla valittuja videoita tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin hahmottamalla tubettajien puheessa esiintyviä ammatillisia teemoja. Tutkimuksessa esiin nousevia tubettajien ammatillisia diskursseja rinnastetaan journalistien ammatti-identiteetistä tehtyyn tutkimukseen. Tutkielmassa hahmottuu tubettajien ammatillisesta puheesta yrittäjän, yhteisön ja yksilön diskurssit. Yrittäjyys nousee esiin tubettajien käsityksenä itsestään yksityisyrittäjinä, jotka menestyvät suunnitelmallisen liiketoiminnan ja kellonajasta riippumattoman työmäärän avulla. Tubettajien yrittäjyys vertautuu uutismedian kaupallistumiseen ja viihteellistymiseen sekä journalistien ammatti-identiteetin muutoksiin kohti uutisorganisaatiosta irrallista täyden palvelun toimijuutta. Yhteisöllisyys ilmenee tubettajien tapana asemoida itsensä osaksi YouTube-yhteisöä, jossa videoiden tekijät ja katsojat ovat keskenään tasavertaisia jäseniä sekä tuntevat yhteisön säännöt ja normit. Yhteisödiskurssissa korostuu myös läpinäkyvyyden vaatimus, mikä koskettaa erityisesti tubettajien kaupallista yhteistyötä. Tubettajien yhteisöllinen toiminta kuvastaa kehitystä journalistien yleisösuhteessa lähemmäs yleisöjä. Yksilödiskurssi nousee esiin tubettajien puhuessa ihanteelliseen tubettamiseen vaadittavasta aitoudesta, intohimosta ja persoonallisuudesta. Tubettajien mukaan yksilön etujen kuten rahallisen menestyksen tai sosiaalisen suosion sijaan motiivina tulisi olla videoiden tekemisen nautinto. Tubettajien yksilökäsitys vertautuu journalistien näkyvämpään rooliin tekijöinä ja esiintymisenä sisältöjen yhteydessä omalla identiteetillään. Tutkielmassa käsitetään tubettajien ammatilliset diskurssit signaaleina tulevista haasteista ja muutospaineista, jotka journalismiin ammattina saattavat lähitulevaisuudessa kohdistua. Tubettajien ammatillinen puhe kuvastaa työkulttuurin kehittymistä kohti yrittäjämäisempää ajattelumallia, jossa työssä saatetaan koulutuksen sijaan arvostaa enemmän kokemusta, sopivaa asennetta ja nautinnollisuutta. Samalla myös työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy.

Tässä tutkielmassa käsitellään Helsingin postin, ja erityisesti siellä työskennelleiden postiljoonien toimintaa sisällissodan aikana. Sisällissodan aikana punaisten hallitseman postin toiminnasta vastasi Postineuvosto, jonka alaisuuteen myös Helsingin posti kuului punaisten otettua pääkaupungin haltuunsa. Punaisten valtakauden loputtua käynnistyi postissa sisällissodan aikaisten tapahtumien tutkinta. Tutkimus pyrkii vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen: ”Mitä Helsingin postissa tapahtui sisällissodan aikana?”, ”Millainen oli helsinkiläisen postiljoonin ammatillinen identiteetti?” ja ”Miten ammatillinen identiteetti heijastui heidän toimintaansa sisällissodan aikana?” Sisällissodan aikaisten tapahtumien selvittämisessä tutkielma nojaa perinteisen historiantutkimuksen menetelmään, jossa menneet tapahtumat pyritään selvittämään arkistolähteitä tulkiten. Tutkielman kannalta tärkeimmät arkistolähteet ovat Kansallisarkistossa sijaitsevat Postihallituksen sisällissodan aikaiset asiakirjat, joista selviää jokaisen helsinkiläisen postiljoonin osuus postin toimintaan sisällissodan aikana. Postiljoonien ammatillisen identiteetin ymmärtämiseksi tutkielma hyödyntää arkistolähteiden lisäksi heidän ammatillista järjestäytymistänsä käsittelevää tutkimuskirjallisuutta, joista tärkeimpänä on professori Aulis Alasen vuonna 1957 julkaistu teos ”Suomen Postimiesliitto 1906–1956 – Puolivuosisataa postimiesten yhteistyötä.” Arkistolähteistä tärkeimpinä ovat Suomen Postiljooniyhdistyksen kokouspöytäkirjat vuosilta 1907–1917, jotka kuuluvat Työväen arkiston kokoelmiin. Selvitettäessä helsinkiläisten postiljoonien ammatillisen identiteetin heijastumista sisällissodan aikaisiin tapahtumiin pyrkii tutkielma vastaamaan kahden aikaisemmin esitellyn tutkimuskysymyksen vastauksen synteesillä. Tutkielman tärkeimmät johtopäätökset voidaan tiivistää kolmeen kohtaan. Ensimmäiseksi: Helsinkiläiset postiljoonit jäivät suurelta osin töihinsä punaisten otettua Helsingin postilaitoksen valtaansa, ja jatkoivat töitään normaalisti. Tämän ei voida kuitenkaan katsoa olleen lojaalisuuden osoitus punaista hallintoa kohtaan. Toiseksi: Postiljoonit mielsivät itsensä enemmän osaksi valtion virkakuntaa kuin työväenluokkaa, ja tunsivat suurta velvollisuudentunnetta työtehtäviään kohtaan. Kolmanneksi: Juuri valtioon leimautuminen ja työtehtäviä kohtaan tuntema velvollisuudentunne heijastui voimakkaasti heidän toimiinsa sisällissodan aikana.