Browsing by Subject "blogit"

Suosituista bloggaajista on tullut merkittäviä vaikuttajia terveysaiheisessa, erityisesti treenin ja ravitsemuksen ympärillä käytävässä, julkisessa keskustelussa. On esitetty, että erilaiset fitness- ja treeniblogit ovat osa uutta hyvinvointialan asiantuntijuutta, jota rakennetaan sosiaalisessa mediassa. Suosituissa treeniblogeissa omia näkemyksiä perustellaan usein henkilökohtaisella kokemuksella. Terveellinen elämäntyyli näyttäisi määrittyvän omakohtaisista kokemuksista kerrotuissa tarinoissa, joita jaetaan blogeissa ja niiden ympärille muotoutuvissa verkkoyhteisöissä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisten narratiivien avulla suosituissa treeniblogeissa rakennetaan uskottavuutta omille näkemyksille terveellisestä elämäntyylistä. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu asiantuntijuuden sosiologiaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Treenibloggaajien ilmaantuminen terveyden ja hyvinvoinnin julkisuuteen liitetään osaksi asiantuntijuuden laajenemisen ilmiötä. Asiantuntijuuden laajenemista on tutkittu lähinnä politiikan ja poliittisen päätöksenteon konteksteissa. Julkisen tilan ja median näkökulmista sitä sen sijaan ei ole tutkittu juuri lainkaan. Tutkimusaineisto koostuu seitsemän suositun treeniblogin terveys- ja hyvinvointiaiheisista sisällöistä. Tutkielmassa tarkastellaan narratiivisen analyysin keinoin, miten bloggaajat rakentavat uskottavuuttaan omasta elämästä kertomillaan tarinoilla. Sosiaalisen konstruktionismin lähtökohdista ajatellaan, että narratiivit ovat olennainen osa sosiaalisen, kulttuurisen ja poliittisen todellisuuden rakentumista. Aineiston analyysi on jaettu kolmen aineistosta erotetun pääteemaan mukaan henkilökohtaisen kokemuksen narratiiveihin, työtä ja koulutusta ilmentäviin narratiiveihin ja blogikulttuuriin osallistumisen narratiiveihin. Analyysi osoittaa, että suosittujen treenibloggaajien uskottavuus perustuu omien seuraajien kanssa rakennettuun luottamukselliseen suhteeseen. Lopulta uskottavuudessa on kyse siitä, kuinka paljon luottamusta kussakin suhteessa ja kontekstissa kohdattuun tietoon ollaan valmiita sijoittamaan. Bloggaajat ovat uudenlaisia kenttäasiantuntijoita, joiden asiantuntijuus on kontekstisidonnaista ja rakentuu blogosfäärissä erilaisissa omasta elämästä kerrotuissa tarinoissa. Näissä tarinoissa korostuvat erityisesti henkilökohtainen kokemus ja yksilöllinen ymmärrys terveydestä.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä erilaisia funktioita englanninkielisellä koodinvaihdolla on su-omenruotsalaisissa blogeissa. Koodinvaihdolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kielen vaihtamista toiseen samassa kielenkäyttötilanteessa ja se nähdään tärkeänä voimavarana kaksi- tai monikielisille ihmisille. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään koodinvaihdon terminologiaa ja perehdytään aiem-missa tutkimuksissa esiin tulleisiin koodinvaihdon funktioihin. Lisäksi käsitellään kielenkäyttöä internet-issä ja etenkin blogeissa. Tutkimusaineistona on neljä suomenruotsalaista blogia: Mama’s Got the Magic, Blejk, fejt & fab, Filosofias ja Johanna Fagerström. Aineisto koostuu 127 blogikirjoituksesta, jotka on kerätty kyseisistä blogeista kolmen kuukauden ajalta vuoden 2018 joulukuusta vuoden 2019 helmikuuhun. Materiaalin kategorisointiin on hyödynnetty Montes-Alcalán kehittämää luokittelua, jossa on erotettu seitsemän eri koodinvaihdon funktiota: 1) tag-koodinvaihto, joka käsittää muun muassa englanninkieliset idiomaatti-set ilmaisut, interjektiot ja diskurssipartikkelit, 2) leksikaalinen koodinvaihto, jolloin valitaan yleisessä käytössä oleva englanninkielinen ilmaisu tai jolla paikataan sanastollisia puutteita, 3) tyylillinen kood-invaihto, jolla tuodaan esimerkiksi väriä tai vaihtelua tekstiin 4) korostava koodinvaihto, jota käytetään painottamaan jotakin asiaa, 5) selkiyttävä koodinvaihto, joka toimii selvennyksenä tai tarkennuksena, 6) laukaiseva koodinvaihto (engl. triggering), jossa jokin englanninkielinen ilmaisu toimii laukaisimena seuraavalle tai edelliselle koodinvaihdolle ja 7) lainaaminen eli siteeraaminen. Tutkimuksessa havaitaan, että kaikki seitsemän Montes-Alcalán esittämää koodinvaihdon funktiota esiintyy myös suomenruotsalaisissa blogeissa. Eroavaisuuksia on kuitenkin hieman, kun kategoriat asetetaan suuruusjärjestykseen. Esimerkiksi tag-koodinvaihto on selkeästi suurin kategoria tässä tutkimuksessa poikkeuksena muille vastaaville tutkimuksille. Suurin osa tag-koodinvaihdoista on idio-maattisia ilmaisuja, mutta myös esimerkiksi interjektioita esiintyy jonkin verran. Muut suurimmat kate-goriat ovat leksikaalinen, tyylillinen ja korostava koodinvaihto. Merkittävää on, että korostava kood-invaihto olisi saattanut olla vieläkin suurempi kategoria, jos luokittelu olisi tehty jollain muulla tavalla, sillä koodinvaihdolla on usein korostava ja viihdyttävä vaikutus tekstissä huolimatta sen ensisijaisesta funktiosta. Lisäksi koodinvaihto liittyy läheisesti bloggaajan identiteetin rakentamiseen ja vahvis-tamiseen, ja sillä osoitetaan samaistumista sekä angloamerikkalaiseen että suomenruotsalaiseen kulttuuriin. Koodinvaihdolla bloggaaja voi osoittaa olevansa perillä uusista trendeistä, ilmiöistä ja popu-laarikulttuurin tapahtumista, jotka usein ovat lähtöisin anglo-amerikkalaisesta kulttuurista. Ruotsin ja englannin sekoittuminen sanoissa ja fraaseissa viittaa lisäksi siihen, että bloggaajat muokkaavat tekstistään mielenkiintoisen lukijoille samalla luoden omaa identiteettiään englannin kielen käyttäjänä.

Tutkielma käsittelee ruokablogien nimiä ja kuuluu nimistöntutkimuksen alaan. Blogien nimet on verrattain uusi nimikategoria, jota on ehditty tutkia vasta rajallisesti. Suomalaisten ja virolaisten ruokablogien nimiä tarkastellaan kieliyhteisön näkökulmasta, jota tutkija itse edustaa. Tavoitteena on selvittää, esiintyykö blogien nimissä norminvastaisuutta, minkälainen on nimien rakenne, mitä kieltä ne ovat, millaisia erilaisia merkityssuhteita on nimien ja blogien välillä sekä millaisia funktioita nimet sosiaalisessa kontekstissa täyttävät. Tutkielmassa myös verrataan suomalaisia ja virolaisia ruokablogien nimiä keskenään ja selvitetään, poikkeavatko ne ryhminä toisistaan. Aineistona on 257 suomalaisen ja 72 virolaisen ruokablogin nimet, jotka on kerätty top100ruokablogit.com -sivustolta. Aineisto analysoidaan funktionaalis-semanttisen näkökulman avulla, jonka Paula Sjöblom loi tarkastelleessaan suomalaisia yritysnimiä väitöskirjassaan Toiminimen toimenkuva 2006. Blogien nimiä verrataan käytännössä yritysten nimiin. Analyysissä hyödynnetään myös muiden opinnäytetöissään käyttämiä funktionaalis-semanttisen näkökulman sovelluksia ja niiden pohjalta syntyneitä huomioita. Tutkimus osoittaa, että blogien nimet ovat usein norminvastaisia ja että kirjoitusasussa esiintyy suurta horjuntaa. Käy myös ilmi, että yritysnimien rakenteen pohjalta luotu näkökulma käy vain osin blogien nimien analysointiin. Metodia soveltamalla kuitenkin osoittautuu, että valtaosa sekä suomalaisista että virolaisista bloginnimistä viittaa siihen, että blogin aiheena on ruoka. Tutkimuksesta selviää, että suurin osa suomalaisesta nimistöstä on suomenkielistä, virolaisesta nimistöstä vironkielistä ja että seuraavaksi suosituin kielivalinta on englanti. Suomalaisessa aineistossa esiintyy useampia eri kieliä kuin virolaisessa. Merkityssuhteita tarkasteltaessa käy ilmi, että suomalaisten blogien nimien yhteys blogiin perustuu suurimmaksi osaksi metaforiseen tai metonyymiseen assosiaatioon ja vain kuudesosa informatiivisia. Virolaisista nimistä yli kolmasosa on informatiivisia sekä konkreettisen kuvailevia ja suurin osa muista nimistä on assosiatiivisia. Erityisen monimutkaiset merkityssuhteet ja kielellä leikittely ovat tavallisempia suomalaisten nimien joukossa. Sosiaalisessa kontekstissa blogien nimillä on informatiivisia, houkuttelevia, käytännöllisiä, yhteenkuuluvuutta osoittavia ja tarkoitettaan inhimillistäviä funktioita. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että merkittävimmät erot suomalaisten ja virolaisten ruokablogien nimien välillä löytyvät merkityssuhteista ja että yritysnimien pohjalta luotu näkökulma soveltuu myös blogien nimien analysoimiseen.

This study describes personal chronic pain blog entries written in English by defining the common text types in the blogs. Text types are defined as text-classifying tools that combine a clause-level structural perspective and a whole-text level category perspective. On the clause level, each clause is defined as representing one of five Werlich's text types that reflect author focus on cognitive processes. The study also explores the effect of author socio-demographic attributes of gender, age and duration of chronic pain on the text types identfied in the analysis. Chronic pain is a common health condition that also affects the sufferer’s focus of attention. The text types in chronic pain blogs have not been studied even though studies have found that blog writing has therapeutic effects on pain management for chronic pain sufferers. Studies have also identified several purposes for writing chronic pain blogs. The purposes have been found to change for some of the chronic pain blog writers. Previous studies on blog types suggest two common text types. A combined qualitative-quantitative analysis of text-typical clauses and blog entries was conducted on a sample of 26 whole-text entries. The sample consists of two entries from 13 authors with total of 1068 clauses. Additionally, a socio-linguistic variable analysis was conducted with text types as dependent variables and author attributes as independent variables. The data was gathered with a combined purposive-snowball method with author chronic pain condition and personal authorship as sample selection criteria. The results show some overlapping analytical criteria for clause-level text types. The most frequent text types are identified as combinations of argumentation, instruction and narration with argumentation being surprisingly high in prevalence. The text-typical variation does not seem to be an effect of a specific author variable although the socio-linguistic analysis is not proved as statistically significant because of the small sample size. Further study on text types is suggested in a combined interpersonal feature and text type analysis of chronic pain blog entries. A different approach is also suggested in identification and comparison of hierarchical and text-organizational features such as Theme-Rheme analysis of clauses.

Tutkimuksessa tutkittiin kauneudenhoitoalan tiedotteita ja blogitekstejä rinnakkain. Yrityksen bloggaajalle lähettämän sponsoroidun tuotteen mukana vastaanottajalle lähtee myös tiedote, joka sisältää tietoa tuotteesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä tieto tiedotteesta siirtyy osaksi blogitekstiä, ja miten siirtymiä merkitään. Tutkimusintressi kohdistuu blogien intertekstuaalisuuteen suhteessa tiedotteisiin. Tutkimuskohteena ovat sekä tiedotteet että blogitekstit. Hypoteesina on, että kun yritys lähettää tiedotteen ja uutuustuotteen bloggaajalle, joitain osia tiedotteesta päätyy osaksi tekstiä, jonka bloggaaja kirjoittaa tuotteesta blogiinsa. Tutkimuksessa selvitetään, miten blogeissa toimitaan. Blogit ovat valikoituneet tutkimuskohteeksi siksi, että ne ovat suhteellisen uusi genre ja nopeasti uudistuvia julkaisualustoja. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tässä tutkimuksessa rajaaminen aloitettiin rajaamalla tiedotteet, joiden intertekstuaalisia ketjuja löytyi erilaisista kosmetiikka- ja lifestyle -blogeista. Tiedotetta vastaavat blogipostaukset löytyivät blogien hakemistoista esimerkiksi bränditunnisteen alta. Tiedotteista valittiin ne, joista löytyi haun perusteella kirjoituksia blogeista. Tutkimusaineiston tiedotteet saatiin maahantuojalta tätä tukimusta varten. Laadullisen aineiston analyysissa käytettiin Eskolan ja Suorannan (1998) nimeämää tyypittelyä. Tutkimuksessa analysoidaan esiintymät tyypeiksi, jotka sisältävät samankaltaisuuksia. Kriteerinä käytettiin suoraan tiedotteesta blogiin siirtyvien sanojen määrää. Tapausten, eli blogitekstien mukaan ottaminen loppui kymmeneen, koska aineisto oli silloin kylläinen. Esimerkkien lisääminen ei tässä vaiheessa enää lisännyt tyyppejä, vaan kaksi testiä osoitti, että myös ne sijoittuivat jo olemassa oleviin luokkiin. Tutkimuksessa havaittiin, että intertekstuaalisuutta tapahtui aineistossa kolmella tavalla. Siirtymisen tyyppejä olivat tyyppi 1, jossa muutaman sanan kokonaisuuksia siirtyi tiedotteesta blogiin sellaisenaan, tyyppi 2, jossa kokonaisia lauseita, tai kappaleita siirtyi blogitekstiin muokkaamattomina ja tyyppi 3, jossa tieto siirtyi niin, että sitä oltiin muokattu, eikä referointia tapahtunut lainkaan sanasta sanaan. Teoriataustana tutkimuksessa käytettiin Bahtinin (1975) määritelmää kielen dialogisuudesta ja Koskelan (2008) julkaisua Valtionhallinnon tekstilajiketjujen intertekstuaalisuuden piirteitä, jossa Koskela tutkii tekstilajiketjujen implisiittistä ja eksplisiittistä intertekstuaalisuutta.

There is little earlier research on the subjective well-being of parents with children with ADHD. Earlier research on the subject has mainly focused on the stress that parents experience. Earlier research shows that parents whose children have been diagnosed with ADHD experience more stress than parents with children that do not have ADHD. The purpose of this study is to describe the subjective well-being of parents whose children have ADHD by studying blog texts that parents themselves have written. This research depicts the components of subjective well-being that are present in the blog texts and how this can be seen in the everyday life of the child and parent. This research is a qualitative Bachelor’s thesis, and it was carried out using narrative case study as a method. The research material was picked out between 17.11. –7.12.2017 from three different blogs which are all written by a mother with a child with ADHD. The blog texts describe the everyday life of the parent of a child with ADHD. The research was theory-based and carried out using content analysis to study different themes. All of the components of subjective well-being were detectable in the blog texts: pleasant and unpleasant affects, life satisfaction and domain satisfaction. However, it appeared that there are more unpleasant affects than pleasant affects which can have a negative effect on subjective well-being. The results show that parenthood with a child with ADHD is experienced as challenging and this can be seen through the different themes that were apparent in the blog texts. According to the results of this research it can be stated that it would be essential to pay more attention to the subjective well-being of parents of children with ADHD and develop possible support mechanisms to support their subjective well-being.

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten naisen fitnessblogien postauksia eli teksti- ja kuvajulkaisuja yhden vuoden ajalta (1.3.2014- 28.2.2015). Tutkimuksessa kysytään, millä tavalla fitnessblogeissa heijastuu ja rakentuu jatkuvaa työstöä vaativa ruumis ja millaisia arvoja ja ihanteita ruumiin muokkaamisessa ja sen esityksissä rakennetaan. Työn teoreettinen viitekehys rakentuu ruumiin, rituaalin ja pyhän käsitteiden varaan, jotka ohjaavat voimakkaasti yhdessä teemoitteluun ohjaavan sisällönanalyysin kanssa aineiston analyysia. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, joskin sitä on rikastutettu pienimuotoisella sisällönmäärittelyllä. Analyysissa on sovellettu monitieteistä teoriataustaa, kuten uskontotiedettä, sukupuolentutkimusta, media-antropologiaa ja visuaalisen kulttuurin tutkimusta. Tutkimuksen rituaalinäkökulmassa ankkuroidutaan pitkälti Emilé Durkheimia soveltavaan ja haastavaan postdurkeimilaisen rituaalitukimuksen haaraan. Rituaalia lähestytään ennen kaikkea Catherine Bellin ritualisaation käsitteen kautta. Ritualisaatiosssa on kyse hierarkkisten erontekojen tuottamisesta, jossa se toiminta, johon halutaan liittyä, asetetaan erilaiseksi, erityiseksi ja hierarkkisesti paremmaksi kuin se toiminta, josta halutaan erota. Tutkimuksessa ritualisaation eronteot määritellään pyhän rajaamisina eli pyhittämisen prosesseina. Ritualisaation erontekoja tarkastellaan sekä ruumiin että median rituaalisuuteen liittyen siten, miten näitä molempia rituaalisuuden tasoja esitetään blogeissa. Tutkimuksessa huomioidaan myös ritualisaatiossa rakentuvat valtasuhteet sekä rituaalisen sokeuden ja tajun tematiikat. Ruumiiseen ja mediaan liittyvissä erontekojen rajauksissa keskeisiksi teorioiksi ritualisaation rinnalle nousee ymmärrys ruumiin symbolisesta luonteesta sekä mediarituaalinen analyysi median merkityksestä postmodernissa yhteiskunnassa. Tutkimuksesta käy ilmi, että ruumis merkitään fitnessblogeissa merkittäväksi itsen muokkauksen keinoksi ja ilmaisijaksi. Toisaalta sellaiseksi rakentuu myös oman ruumiin muokkaamisen reflektoiminen mediassa, mikä osaltaan vahvistaa median asemaa keskeisten kulttuuristen arvojen määrittäjänä. Blogien ihmisihanne piirtyy samaan aikaan kurinalaiseksi ja hedonistiseksi individualistiksi, jonka hyvinvointi tiivistyy pitkälti ruumiin ulkonäköön. Fitnessblogeissa voidaan lukea sekä normatiivisten sukupuoli-ihanteiden vahvistamista että niiden hienovaraista vastustamista. Keskeisimmäksi pyhäksi arvoksi rajataan itsen muutos, jota rakennetaan ja ilmennetään sekä ruumiin että median kautta. Itse asetetaan ikuiseen muutoksen tilaan ritualisaation eronteoissa, mikä käy ilmi muun muassa nykyisen minän asettamisessa ritualisaation oppositioissa sekä negatiivisen että positiivisen alueille. Keskeistä tässä prosessissa on sen virtuaalinen, mediaan rajattu luonne. Fitnessblogien ilmentämä elämäntapa niin ruumiinmuokkauksen kuin mediarituaalisuuden osalta voidaan nähdä yhtenä postmodernin itsen kehittämisen menetelmänä. Tutkimus osoittaa uskontotieteellisten käsitteiden, rituaalin ja pyhän, merkityksen sekä käsitteiden välisen kiinteän yhteyden toisiinsa sekulaarilla tutkimuskentällä. Tutkimus myös osallistuu keskusteluun tieteenalan merkityksestä nykypäivänä.