Browsing by Subject "diplomatia"
Now showing items 21-22 of 22
-
(2019)Tutkin Suomen ja Kolumbian kahdenvälisiä suhteita. Muodostan kronologisen selvityksen suhteiden kulusta vuosina 1950-2018 ja perustan analyysin sille oletukselle, että molemmat maat rakentavat ulkopolitiikkansa liberaalin koulukunnan ajatuksille. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten hyvin Kolumbian ja Suomen kahdenväliset suhteet heijastavat maiden virallista ulkopoliittista narratiivia? Miksi kaupallisten suhteiden koko potentiaalia ei ole onnistuttu hyödyntämään? Miltä kahdenvälisten suhteiden tulevaisuus näyttää? Käytän tutkimuksessa menetelmänä narratiivista historiantutkimusta. Menetelmän tavoitteena on luoda erilaisista lähteistä kootulla aineistolla koherentti narratiivi, joka heijastaa kolumbialaista ja suomalaista historiaa ja politiikka kokonaisvaltaisemmin. Käytetyt aineistot tulevat pääsiassa Ulkoministeriön arkistoista, kirjallisuudesta ja temaattisista haastatteluista. Aineiston analyysissä hyödynnän kvalitatiivista lähestymistapaa. Kolumbia ja Suomen taloudelliset suhteet luotiin 1940-luvulla, diplomaattisuhteet 1954. Kauppa eteni ensin valuuttakompensaatiokaupan kautta. Kauppatase oli kroonisesti epäedullinen Suomelle ja tilanne pysyi melko samana 1980-luvulla asti, jolloin molemmat maat avasivat diplomaattiset edustustot. Äärimmäinen väkivalta Kolumbiassa ja paha talouslama Suomessa saivat Suomen sulkemaan edustustonsa 1993. Kolumbia teki samoin vuonna 2002. Seuraavien vuosien aikana suhteissa tapahtui muutos rauhanvälityksen ja konfliktinratkaisun noustessa Suomen ulkopolitiikan keskiöön myös Kolumbiassa. Suomi avasi Bogotan yhteystoimiston Limaan 2013 ja Kolumbia uudelleenavasi lähetystön 2014. Suomi seurasi esimerkkiä 2017. Maiden kahdenväliset suhteet heijastavat maiden virallista ulkopoliittista narratiivia melko hyvin. Laajalle levinnyt väkivalta ja huumekauppa sekä niiden vaikutukset Kolumbian taloudelliseen kapasiteettiin yhdessä Suomen ulkopolitiikan kanssa vaikeuttivat suhteiden taloudellisen potentiaalin hyödyntämistä. Nyt tulevaisuus näyttää positiiviselta. Yhteistyö ja jaetut kiinnostuksen kohteet ovat kasvussa. Suhteita hankaloittaneet tekijät ovat vähentyneet. Tapaustutkimus Kolumbian ja Suomen suhteista tarjoaa tavan tarkastella kummankin maan laajempia poliittisia suuntauksia. Lähdeaineisto antaa kuvan kunkin historiallisen aikakauden politiikasta ja taloudellisesta kehityksestä ja suurempi poliittinen konteksti heijastuu näistä yksityiskohdista. Tutkimukseni on ensimmäinen kronologinen kuvaus Suomen ja Kolumbian kahdenvälisten suhteiden historiasta.
-
Vaikuttaja, välittäjä ja suhteiden rakentaja : Tapaustutkimus Suomen julkisuusdiplomatiasta Saksassa (2013)Tutkielma tarkastelee julkisuusdiplomatiaa viestintänä julkissuhteiden tutkimuksen näkökulmasta. Keskeisenä tutkimusongelmana on, millä tavoin julkissuhteiden tutkimusta voidaan soveltaa julkisuusdiplomatiaan, ja miten tämä näkyy tapaustutkimuksessa Suomen julkisuusdiplomatiasta Saksassa. Tutkielman teoreettisessa osassa konstruktivistinen lähestymistapa yhdistää kansainvälisten suhteiden sekä viestinnän tutkimusaloja. Julkisuusdiplomatiaa jäsennetään organisaation julkissuhteiden näkökulmasta paitsi suunnitelmallisena ja pitkäjänteisenä viestintänä myös toimintana entistä dynaamisemmassa julkisuusympäristössä. Tutkielman keskeisiä teorioita ovat dynaamisen julkisuuden teoria (Aula & Åberg 2012), julkissuhteiden diskursiivinen näkökulma (Weaver et al. 2009) sekä sosiaalisen vallan teoria (van Ham 2010). Tutkielman empiirinen osa koostuu laadullisesta tapaustutkimuksesta, jossa tarkastellaan Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin toteuttamaa julkisuusdiplomatiaa Saksassa. Tapaustutkimuksen viitekehyksenä toimii jäsennys julkisuusdiplomatian ajallisiin ulottuvuuksiin (Gilboa 2008). Tutkimusaineisto koostuu maaohjelma-asiakirjoista vuosilta 2009–2012 ja kahdesta haastattelusta. Haastattelut toteutettiin asiantuntijahaastatteluina, joissa sovellettiin avaintapahtumamenetelmää. Aineiston analyysimetodina käytettiin laadullista teema-analyysia. Aineiston analyysin pohjalta julkisuusdiplomatia kuvastuu ensisijaisesti vaikuttamaan pyrkiväksi viestinnäksi. Julkisuusdiplomatiaorganisaation viestintää ymmärrettiin eri tavoin julkisuuskentästä riippuen. Sidosryhmäsuhteissa viestintä nähtiin strategisena vuorovaikutuksena, kun taas verkkojulkisuus nähtiin organisaation välineenä. Analyysin perusteella julkisuusdiplomatiaa kuvasi pitkällä aikaulottuvuudella etenkin suhteiden ja ydinviestien rakentaminen, keskipitkällä aikaulottuvuudella proaktiivinen teemojen esille tuominen sekä lyhyellä aikaulottuvuudella avoin ja faktapohjainen reagoiminen leimahtaneisiin julkisuustapahtumiin. Julkisuusdiplomatian ajalliset ulottuvuudet kuvastuivat tapaustutkimuksessa toisistaan riippuvaisiksi. Tutkimuksen pohjalta julkisuusdiplomatian tutkimukseen laajalti sovellettu julkissuhteiden symmetrisen koulukunnan lähestymistapa (Grunig & Hunt 1984) ei riitä yksin kuvaamaan julkisuusdiplomatian viestinnällisiä ominaisuuksia. Tutkielma ehdottaa diskursiivisen vallan keskeisyyttä julkisuusdiplomatian tutkimukselle julkissuhteiden näkökulmasta. Diskursiivinen valta on keskiössä sekä suhteissa että viestinnällisissä käytännöissä, joilla julkisuusdiplomatiaorganisaatiot rakentavat pitkän aikavälin strategista viestintää, keskipitkän aikavälin proaktiivista viestintää ja lyhyen aikavälin reaktiivista viestintää leimahtavissa julkisuustapahtumissa.
Now showing items 21-22 of 22