Browsing by Subject "ekumeniikka"
Now showing items 21-22 of 22
-
(2020)Tutkielmani keskittyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon ekumeenisiin oppineuvotteluihin Joensuussa 7.–8. helmikuuta vuonna 2007. Kirkkojen muodostamat valtuuskunnat pitivät esitelmiä kukin kahdesta aiheesta: ensimmäinen aihe liittyy pyhitykseen ja kilvoitukseen, toinen käsittelee väkivaltaa lähisuhteissa. Esitelmiä on tällöin yhteensä neljä. Tutkimuskysymys on moniosainen: miten esitelmäaiheet ilmentävät kunkin valtuuskunnan tunnustuksia ja mitkä ovat niiden erityispiirteitä? Mistä asioista kirkot ovat samaa tai eri mieltä aihekohtaisesti? Löytyykö pyhitykseen, kilvoitukseen ja lähisuhdeväkivaltaan jotain yhteisiä näkökulmia? Pääasiallisena tarkoituksena on kuitenkin löytää yhteneviä näkökulmia esitelmäaiheiden välillä. Tuloksen löytämisessä käytän apuna sekundaarista lähdeaineistoa, jotka on valittu täydentämään esitelmien näkökulmaa. Tutkimusmetodina käytän systemaattista analyysia. Koska ekumenia perustuu kirkkokuntien väliselle vuoropuhelulle, esitelmien vertailu on luonnollinen tapa tehdä tätä tutkimusta. Pyhityksen ja kilvoituksen osalta valtuuskuntien väliltä löytyy käsitteellisiä eroja: luterilainen osapuoli puhuu Pyhästä Hengestä pyhittäjänä, kun taas ortodoksinen osapuoli näkee sen toteutuvan Jumalan luomattomista energioista. Luterilainen osapuoli puhuu ihmisestä sekä syntisenä että vanhurskaana, ortodoksinen osapuoli ihmisen täydellistymisestä. Kummallakin on yhteisenä näkökulmana pyhittyminen Kristuksessa. Kilvoituskäytännöt ovat erilaisia, mutta molemmissa esitelmissä puhutaan arkielämän pyhyydestä. Väkivallan suhteen osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kirkkojen tulisi puuttua ongelmaan niin perheiden kuin hengellisen yhteisön osalta. Luterilainen osapuoli korosti teologisen opettamisen merkitystä, kun taas ortodoksisessa puolessa keskityttiin enemmän käytännön asioihin. Molemmissa puhuttiin Kristuksen esimerkistä väkivaltaan puuttumisena. Väkivallan ehkäisyssä pyhityksen ja kilvoituksen voi nähdä ihmisenä muuttumisena ja väkivallan pitämisenä syntinä, sillä pyhityksessä ja kilvoituksessa on tarkoitus päästä eroon synneistä ja tavoitella yhteyttä Jumalassa. Aiheiden vertailu antaa kirkoille työkaluja puuttua väkivallan ongelmaan siten, että väkivallan tekijää vaaditaan kantamaan vastuunsa. Myös arkielämän pitäminen pyhänä on tärkeä osa rauhanomaisen perhe-elämän säilyttämisessä. Tässä tutkielmassa on esitelmäaiheiden osalta sekä teologinen että sosiaalieettinen näkökulma.
-
(2020)Tämän tutkielman tarkoitus on perehtyä Erik Eriksonin teoksessa Nuori Luther esitettyihin väitteisiin Lutherin opinmuodostuksesta ja opin sisällöstä. Tutkielman tutkimuskysymys on hahmottaa Erik Eriksonin keskeiset väitteet Martin Lutherin identiteetin ja teologian kehityksestä ja näiden yhteyksistä, esittää Eriksonin keskeiset teologiset väitteet ja reflektoida niitä, sekä verrata niitä lyhyesti Olli-Pekka Vainion ja Tuomo Mannermaan Luther-tulkintoihin. Tutkielman lähteenä on Erik Eriksonin teos Nuori Luther, joka on käännös hänen alkuperäisteoksestaan Young Man Luther. Tutkielman metodeina ovat systemaattinen analyysi ja referointi. Tutkielman ensimmäisessä luvussa esitellään Eriksonin tausta ja hänen kaksi varhaista teostaan Nuori Luther ja Lapsuus ja Yhteiskunta. Eriksonin psyko-sosiaalinen kehitysvaiheteoria ja Eriksonin teorian keskeiset käsitteet esitellään referoiden. Tutkielman toisessa luvussa referoidaan Eriksonin teos Nuori Luther keskittyen Lutherin identiteetin ja opin kehitystä käsitteleviin osiin ja Eriksonin tulkintaan Lutherin teologian sisällöstä. Luvun lopuksi esitellään reflektioni teologisia sovelluksia Eriksonin väitteistä. Kolmannessa luvussa tehdään hyvin lyhyt katsaus Olli-Pekka Vainion ja Tuomo Mannermaan Luther-tulkintoihin, ja verrataan niitä Eriksonin vastaaviin väittämiin. Johtopäätöksenä Eriksonin arvio Lutherin identiteetin kehityksestä näyttää mahdollisen version siitä, miten ankaran kasvatuksen saanut Luther kärsii nuorena aikuisena identiteettikriisistä ja pakenee isänsä valmistamia elämänsuunnitelmia luostariin. Vanhan identiteetin menetys, uuden sopimattomuus ja isän hyväksynnän menetys ajavat hänet ahdinkoon, kunnes hän löytää hyväksyvän isähahmon, ja pystyy rakentamaan uuden identiteetin ja teologian. Siinä hän suhtautuu Jumalaan vastaanottavasti kuin lapsi äitiin ja löytää merkityksen kärsimyksilleen samaistamalla ne Kristuksen kärsimyksiksi ja Jumalan läsnäolon osoituksiksi. Eriksonin oletukset tarjoavat hyödyntämiskelpoisen näkökulman Lutherin opinmuodostukseen, mutta hänen tulkintansa Lutherin teologiasta ei ole uskottava. Hänen näkökulmansa inhimillistä Lutheria, ja tarjoaa näkökulmia Lutherin opin kehityksen tulkintaan ja opin näkemiseen osana yksilön identiteetin rakennustarpeita.
Now showing items 21-22 of 22