Browsing by Subject "fantasiakirjallisuus"
Now showing items 21-22 of 22
-
(2018)Tutkielma kartoittaa kuukautisten representaatiota high fantasy -tyyppisessä fantasiakirjallisuudessa. Se osoittaa, että kuukautisten esittämistapa on kytköksissä kaksoisstandardiin naishahmojen esittämisessä: naiset esitetään miehiä kehollisempina mutta naiskeho idealisoidaan, ja maskuliinisen roolin omaksuvat naishahmot nähdään feminiinisiä naishahmoja positiivisempina. Kuukautisnarratiivien vähyys puolestaan viittaa siihen, että fantasia arvottaa miesvaltaiset narratiivit naisvaltaisia narratiiveja korkeammalle. Lauren Rosewarnen taksonomiaa kuukautisnarratiiveista hyödyntäen tutkielma kartoittaa, millä tavoilla ja missä konteksteissa fantasiakirjallisuudessa puhutaan kuukautisista. Se ammentaa Elizabeth Groszin kehollisuustutkimuksesta ja osoittaa, että sukupuolitettu keho/mieli-dikotomia elää fantasiakirjallisuudessa vahvana. Tutkielma pohjautuu pääasiassa yhteentoista vuosina 1983¬–2012 kirjoitettuun fantasiakirjaan, joita analysoidaan eri konteksteissa (kuukautisterminologia, kuukautisten alkaminen, hedelmällisyys, ennakkoluulot ja seksismi, kuukautishygienia). Lisäksi se sisältää kolme yksityiskohtaisempaa tapaustutkimusta kuukautiskohtauksista George R.R. Martinin A Song of Ice and Fire -sarjassa. Negatiiviset kuukautisrepresentaatiot ovat kytköksissä hierarkiaan, jossa maskuliinisen roolin omaksuvat naishahmot arvotetaan korkeammalle kuin muut naishahmot. Kuukautisten esittäminen on sidoksissa naisten kehollisuuden esittämiseen sekä fantasian eskapismiin: high fantasy -tyyppisen fantasian yhteiskunnat ovat usein misogyynisiä, ja naishahmojen on tasapainoteltava mieskatseen ja maskuliinisen roolin omaksumista edellyttävän toimijuuden välimaastossa.
-
(2016)Tutkimuksessani selvitän, minkälaisia fantasiakirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä esiintyy Helena Wariksen esikoisromaanissa Uniin piirretty polku (2009). Romaani aloittaa Pohjankontu-trilogian ja kertoo kolmesta toisistaan erilleen joutuneesta sisaruksesta. Selviää, että he ovat vanhojen mahtien jälkeläisiä, joiden tulee asuttaa uudestaan kaukainen kotiranta. Väitän romaanin kuuluvan lasten- ja nuortenkirjallisuuteen päähenkilöiden iän ja tyypillisen kasvutarinan vuoksi. Alussa nostan esiin kaksi fantasiakirjallisuuden merkittävintä teoreetikkoa: Tzvetan Todorovin ja J.R.R. Tolkienin. Myöhemmin näiden kahden kirjallisuustutkijan tekemää pohjatyötä on jalostettu pidemmälle. Romaanissa on fantasiakirjallisuudelle tyypillinen quest-tarinatyyppi. Tällä tarkoitetaan etsintämatkaa, jolla sankari pyrkii kohti aarretta ja kohtaa matkalla vastoinkäymisiä. Tässä tapauksessa aarre on kadotettu identiteetti. Muita Wariksen romaanissa esiintyviä fantasiakirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä ovat merkitykselliset nimet, maailman luomista selittävä syntymyytti ja haltijaeläimet. Perinteistä hyvän ja pahan taistelua ei romaanissa esiinny. Tutkimuksen jälkimmäisessä osassa esittelen muodonmuutosten historiaa kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa aina antiikista lähtien. Lähemmin tarkastelen ihmissusia. Sisarukset osaavat muuttua kukin eri eläimeksi, mutta eniten käsitellään muutosta sudeksi. Kimberley McMahon-Coleman ja Roslyn Weaver ovat analysoineet muodonmuuttajien avulla käsiteltäviä teemoja. Näistä nostan esiin erityisesti murrosiän ja seksuaalisuuden. Esittelen ihmissusien muuttunutta kuvausta hirviömäisistä saalistajista hyvännäköisiksi poikaystäväehdokkaiksi. Wariksen romaanissa ihmissusihahmo on miehekäs ja vastuuntuntoinen soturi. Suden avulla käsitellään kuitenkin myös eläimellisiä haluja. Romaanin sisarukset eivät ole tyypillisiä muodonmuuttajia. Heille eläimeksi muuttuminen on oleellinen osa identiteettiä, enemmän voimavara kuin rasite.
Now showing items 21-22 of 22