Browsing by Subject "hedelmällisyys"

Lypsylehmän hedelmällisyyden parantaminen on tärkeä osatekijä lehmien kestävyyden parantamisessa sekä kokonaisvaltaisessa karjanjalostuksessa. Hedelmällisyyden periytyvyysaste on matala ja hedelmälli-syysominaisuudet ovat hyvin riippuvaisia ympäristötekijöistä, kuten eläinten ruokinnasta, hoidosta ja kiiman tarkkailusta. Lisäksi hedelmällisyysominaisuuksien ja tuotosominaisuuksien välillä on negatiivi-nen perinnöllinen yhteys. Maitotuotoksen noustessa tuotantokauden alkuvaiheessa nopeasti lehmän syönti ei riitä kattamaan sen energiantarvetta, ja lehmän energiatase kääntyy helposti negatiiviseksi. Syvänä tai liian pitkään jatkuvana negatiivinen energiatase poikimisen jälkeen voi johtaa aineenvaihdunnan sairauk-siin, kiimakiertojen käynnistymisen viivästymiseen sekä heikentyneeseen hedelmällisyyteen. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, selittävätkö lypsylehmän maitotuotos, maidon pitoisuudet, syönti, dieetin koostu-mus, kudosvarastojen käyttö ja veren pitoisuudet aikaa poikimisesta ensimmäiseen ovulaatioon tai lepokauden tai tyhjäkauden pituutta. Tutkielmassa analysoitiin lehmän energiataseeseen liittyvien para-metrien yhteyksiä hedelmällisyyteen meta-analyysin avulla käyttäen yhdeksästä vuosina 1996-2010 Helsingin yliopiston Viikin ja Suitian tutkimustiloilla sekä Luonnonvarakeskuksen Rehtijärven tilalla teh-dyistä kokeista kerättyä aineistoa. Kokeissa oli mukana yhteensä 338 tuotoskauden alkuvaiheessa olevaa lehmää, joista 246 oli Ayrshire ja 92 Holstein -rotuista. Lehmistä 161 oli ensikoita. Aineisto analysoitiin käyttäen SAS-ohjelmiston Mixed-proseduuria, regressioanalyysia ja log-lineaarista mallia. Selittävät muuttujat olivat mallissa kiinteinä tekijöinä ja koe satunnaistekijänä. Yhden selittävän muuttujan mallien lisäksi testattiin myös useamman selittävän muuttujan malleja. Hedelmällisyysparametreistä analysoitiin lisäksi logistisen regression avulla sitä, mitkä tekijät selittävät ensimmäisen ovulaation todennäköisyyttä 21 päivän sisällä poikimisesta, koska lineaaristen mallien residuaalien normaalijakautuneisuudessa oli on-gelmia. Logistinen regressioanalyysin avulla analysoitiin myös niitä tekijöitä, jotka olivat yhteydessä lepo- ja tyhjäkauden pituuteen. Kaikkien testattujen ensimmäisen ovulaation ajankohtaa selittävien yhden muut-tujan lineaaristen mallien selitysaste jäi heikoksi (r2 < 0,2). Vähäisempi elopainon menetys oli merkittävin lyhyempää aikaa ensimmäiseen ovulaatioon selittävä tekijä sekä lineaarisen että logistisen regressio-analyysin perusteella. Logistisen regressioanalyysin perusteella lyhyttä lepokauden pituutta selittivät parhaiten suuri kuiva-ainesyönti laktaatioviikoilla 1-2 sekä korkea kuntoluokka laktaatioviikolla 4. Use-amman muuttujan mallien testauksessa löytyi elopainon muutoksen lisäksi vain yksittäisiä tilastollisesti merkitseviä selittäjiä. Hedelmällisyyteen vaikuttavien tekijöiden liittyvää mallintamista vaikeuttaa se, että hyvin monet eri tekijät vaikuttavat poikimisesta ensimmäiseen ovulaatioon kuluvaan aikaan sekä lepo- ja tyhjäkauden pituuteen. Lisäksi esimerkiksi ovulaatioajankohdan määrittämiseen ja elopainon mittaukseen sisältyy epätarkkuutta, mikä heikentää hedelmällisyyttä kuvaavien mallien selitysastetta.

Tämän tutkielman tavoitteena on soveltaa kahta kognitiivista rituaaliteoriaa Vanhan testamentin tekstin Numeri 5:11–31 tutkimukseen – arvioiden samalla kyseisten teorioiden suhdetta ja antia muinaisten tekstien tutkimukselle. Tämä tavoite nousee osittain kognitiivisten näkökulmien lisääntyvästä käytöstä raamatuntutkimuksessa. Hyödynnän R. N. McCauleyn ja E. T. Lawsonin rituaalien kompetenssiteoriaa sekä P. Boyerin ja P. Liénardin teoriaa mielen varojärjestelmistä peilaamalla niitä tekstiin Num. 5:11–31, kyseistä tekstiä koskevaan aiempaan tutkimukseen, muinaista Lähi-itää koskevaan aineistoon sekä kognitiotieteistä, psykologiasta ja kognitiivisesta uskonnontutkimuksesta nouseviin laajempiin näkökulmiin. Tekstissä Num. 5:11–31 kuvataan aviorikoksesta epäillylle vaimolle suoritettavaa monivaiheista rituaalia, jossa uhrataan Jahvelle, vannotaan vala sekä juotetaan naiselle rituaalivettä, jonka on määrä vaikuttaa hänen sukupuolielimiin ja hedelmällisyyteen jollain tavoin. Tekstiin liittyy lukuisia teksti- ja lähdekriittisiä kysymyksiä. Nämä ovat johtaneet osan tutkijoista esittämään, että tekstissä Num. 5:11–31 kuvattaisiin useampaa rituaalia tai että siinä olisi yhdistelty erillisiä rituaalikuvauksia. Tekstissä Num. 5:11–31 voidaan myös havaita monia yhtäläisyyksiä muualla Vanhan testamentissa ja muinaisen Lähi-idän teksteissä kuvattuihin rituaaleihin sekä avioliittoa, aviorikosta ja naisia koskeviin kuvauksiin. Tuon työssäni esille, miten ruumiillisten prosessien, tunteiden ja näihin pohjaavan ajattelun voidaan katsoa vaikuttaneen oleellisesti tekstissä Num. 5:11–31 esiintyviin teemoihin ja käsityksiin. Numerin 5:11–31 ja sen taustalle monesti oletetun rituaalin suhdetta on syytä problematisoida, sillä rituaaliteorioiden ja kognitiivisten lähestymisten valossa vaikuttaa todennäköiseltä, että rituaalit eivät ainoastaan vaikuta teksteihin, vaan tekstit vaikuttavat myös rituaaleihin ja nämä prosessit ovat keskenään monimutkaisessa vuorovaikutuksessa. Rituaalikäyttäytymisen yhteydessä esiintyvä ajattelu ei myöskään aina vastaa teologisesti oikeaoppiseksi miellettyjä tai ylöskirjattuja käsityksiä. Tuon esille, miten tekstillä Num. 5:11–31 on mahdollisesti pyritty vaikuttamaan sekä rituaalikäytänteisiin että Jahveen ja tämän tunteisiin. Arvioin kriittisesti käyttämiäni kognitiivisia rituaaliteorioita ja kognitiivisia lähestymisiä raamatuntutkimukseen tuoden esille, miten ne voisivat hyötyä mm. automaattisten ja kontrolloitujen ajatteluprosessien välisten erojen tarkemmasta huomioinnista, muinaisten ja modernien ihmisten aivojen kasvu- ja kehitysympäristöjen erojen perehtyneestä pohdinnasta sekä tekstien ja lukutaidon kognitiivisten ja kulttuurillisten vaikutusten selkeämmästä esiintuonnista.

Syventävien opintojen kirjallisuusosassa kerrataan aluksi märehtijän aineenvaihdunnan erityispiirteitä. Kirjallisuusosassa tarkastellaan myös maidontuotannon käynnistymisen aiheuttamia aineenvaihdunnallisia muutoksia poikimisen jälkeen. Energiavajeen ja hedelmällisyyden välistä yhteyttä pyritään selvittämään kirjallisuuden pohjalta. Kirjallisuuden perusteella voimakas maitotuotos voi johtaa poikimisen jälkeen suurimman maitotuotoksen aikaan niin suureen energiavajeeseen, että lehmien hedelmällisyys heikkenee. Hedelmällisyyden heikkeneminen johtuu puutteellisesta LH-erityksestä, mutta energiavaje voi vaikuttaa hedelmällisyyteen myös monilla muilla mekanismeilla. Ruokinnalla voidaan vaikuttaa hedelmällisyyteen energiataseen välityksellä. Syventävien opintojen kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää, voidaanko väkirehun määrää lisäämällä tai glukogeenisen liuosrehun avulla parantaa lehmien hedelmällisyyttä. Liuosrehun saannin ja väkirehulisäyksen tarkoituksena oli parantaa lehmän energiatasetta poikimisen jälkeen. Tutkimuksen kokeellinen osuus suoritettiin osana Helsingin yliopiston Kotieläintieteen laitoksen tutkimusta, jossa verrattiin lisärehujen vaikutusta maitotuotokseen. Koe järjestettiin 32 lehmän koeaineistolla altistuslähtöisenä etenevänä kohorttitutkimuksena, joissa kohortteina oli neljä kahdeksan lehmän ruokintaryhmää. Lisäämällä väkirehun määrää tai käyttämällä glukogeenista liuosrehua lehmien energiatase parani merkitsevästi. Parempi energiatase ilmeni veren glukoosipitoisuuden nousuna ja ketoaineiden määrän laskuna, mutta veren insuliinitaso ei silti noussut. Parempi energiatase yhdistyi merkitsevästi parempaan hedelmällisyyteen. Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä väkirehun tai liuosrehun lisäämisen ja hedelmällisyyden välillä ei silti todettu. Suuresta yksilöllisestä vaihtelusta johtuvan hajonnan vuoksi tilastollisesti merkitsevän yhteyden havaitseminen vaatisi suuremman tutkimusaineiston käyttämistä. Tyhjäkausi näytti kuitenkin lyhenevän molempien ruokintatekijöiden vaikutuksesta niin voimakkaasti, että on todennäköistä, ettei tulos johdu pelkästä sattumasta. Ensikoilla laihtuminen poikimisen jälkeen liittyi merkitsevästi pidempään tyhjäkauteen. Liuosrehun saannista vaikutti olevan enemmän hyötyä ensikoiden, kuin vanhempien lehmien hedelmällisyydelle. Korkea maitotuotos liittyi koeaineistossa vanhemmilla lehmillä merkitsevästi lyhyeen tyhjäkauteen ja siten parempaan hedelmällisyyteen. Ensikoilla korkea maitotuotos liittyi jonkin verran heikentyneeseen hedelmällisyyteen. Pohdintaosuudessa mietitään tulosten pohdinnan lisäksi mahdollisuuksia parantaa hedelmällisyyttä ruokinnallisten ja hoidollisten menetelmien avulla. Lisäksi siinä pohditaan ruokintaperäisten hedelmällisyysongelmien selvittelyyn liittyviä asioita, maitotuotoksen ja hedelmällisyyden välistä yhteyttä ja jalostuksen merkitystä hedelmällisyydelle. Lopuksi on pohdittu hedelmällisyyden tutkimiseen liittyviä asioita ja mahdollisia uusia tutkimuskohteita.