Browsing by Subject "itseohjautuvuus"
Now showing items 21-29 of 29
-
(2019)The research develops a teaching method to increase students' self-direction in handicraft education. The purpose is to determine whether regular exercise of mindfulness increases the self-direction of the students. Research has emerged from the need for practice. Previous studies have shown that mindfulness affects self-directedness. Mindfulness is associated with better performance-oriented self-direction (Howell & Buro, 2011). Mindful-ness exercises develop children's concentration, stress management, self-directedness and self-awareness. In addition to self-directedness, mindfulness promotes socio-emotional un-derstanding and positive attitude. (Schonert-Reichl & Lawlor, 2010.) The study was conducted as a qualitative desing-based research. Ten seventh grade students participated in the study. The study involved an 8-week conscious presence intervention in craft education. The data were collected by observing students during the interventi-on and by a self-direction questionnaire before and after the intervention. The analysis was carried out as a theory-based content analysis. The analysis used an observation diary and a self-directed questionnare based on Alanen's (2014) self-directed themes. These themes include mastering the language of the craft, taking responsibility for the craft process, courage in action, and working fluency. The intervention in the study had a positive impact on the students' work flow. According to the study, the mindfulness exercises had a positive effect on the start of the students' craft classes. Pupils began to work in a more self-directed way after practicing mindfulness exercises. Based on this, exercises can be used in craft teaching to streamline the beginning of lessons. This study could not reliably determine the effect of the exercises on the students' self-directedness other than on board the lessons.
-
(2019)Organisaatioiden kohtaama työelämän murros on luonut painetta kehittää johtamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä muutos on tuonut työn ja sen vaatimukset lähelle yksilöä, jonka toivotaan hyödyntävän työssään omia henkilökohtaisia resurssejaan ja omaa subjektiuttaan. Uudenlaista työtä kuvaavan subjektivoituneen työn ja sen tekijän johtamiseen on kehitetty erilaisia malleja, joista myös julkisen puolen organisaatiot ammentavat toiminnassaan. Malleissa pyritään johtamaan sisäisesti motivoitunutta, itseohjautuvaa työntekijää, jolloin myös työn ongelmat kohdataan yksilötasolla. Tässä tutkielmassa tutkitaan kyseistä muutosta heijastavaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan uudistettujen palvelujen johtamismallin kolmea ydintekijää, yhteistä työtä, itseohjautuvuutta, sekä sisäistä motivaatiota, mallia toteuttavien kotihoidon hoitajien näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on, miten kotihoidon hoitajat määrittävät ja arvottavat ydintekijöitä, sekä millaiseksi heidän toimijuutensa rakentuu suhteessa mallin ydintekijöiden esittämään toimijaan. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää laadullista lähestymistapaa. Työssä teoreettisena lähtökohtana on relationistinen sosiaalipsykologia, jossa todellisuus ymmärretään sosiaalisesti rakentuvana. Tutkielman avulla voidaan ymmärtää johtamismallin ydintekijöiden hahmottumista kotihoidon hoitajien puheessa, sekä mahdollisia ristiriitoja, jotka tulee käytännössä huomioida mallin implementaatiossa. Tutkimuksen metodologiana on laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa, jossa tarkastellaan sosiaalisena suhdekäsitteenä ymmärrettyä asennetta. Asenteiden ilmaisun funktioiden tulkintaa täydennetään positiointiteorian toimijuuden analyyttisella käsitteellä. Keskeiset analyyttiset käsitteet ovat asenne, sekä toimijuus, jotka ymmärretään tutkielman relationistis-konstruktionistisen metateorian mukaisesti sosiaalisissa prosesseissa rakentuvina, eikä yksilön sisäisinä ominaisuuksina. Tutkimuksen aineisto koostuu 9 kotihoidon työntekijän haastattelusta. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa kaikille haastateltaville esitettiin samat 9 väittämää, joihin pyydettiin haastateltavien kommentteja argumentaatiota sisältävän aineiston tuottamiseksi. Väittämät perustuivat johtamismallin käsikirjaan ja johtamismallin mittaamiseen tarkoitettuun johtamismittariin, joilla kuvataan ja mitataan kolmea ydintekijää. Haastateltavat esittivät väittämiin kannanottoja ja perusteluja, joiden ryhmittelyn perusteella oli tulkittavissa laadullisesti 23 erilaista asennetta. Analyysissä edettiin laadullisen asennetutkimuksen metodologiaa noudattaen luokittelevasta analyysista tulkinnalliseen, jossa asenteiden tulkitsemisen jälkeen niiden funktioita tarkasteltiin toimijuuden käsitteen avulla. Tulokset osoittavat, että kotihoidon hoitajat asennoituvat ydintekijöihin eri tavoin riippuen niiden määritelmästä. Kokoavasti tulkiten ydintekijöitä arvotettiin myönteisesti silloin, kun hoitajat ymmärsivät niiden tarkoittavan esimerkiksi työhön kuuluvia, pakollisena näyttäytyviä asioita, työstään pitämistä sekä muiden osoittamaa arvostusta kotihoidon työtä kohtaan. Sitä vastoin ydintekijät arvottuivat kielteisesti, kun hoitajat ymmärsivät niiden tarkoittavan ylimääräistä aikaa ja jaksamista vaativia asioita, sekä esimerkiksi tarpeetonta muutosta ja ainoastaan asiakkaiden mieltymysten toteuttamista. Verrattuna tutkielman määritelmään kyseisistä tekijöistä, ydintekijät näyttäytyvät varsin erilaisina. Toimijuuden analyysin perusteella hoitajat positioivat itsensä sekä aktiivisiin että rakenteiden vuoksi non-agenttisiin positioihin suhteessa mallin ydintekijöiden tavoittelemaan toimijuuteen. Rakenteiden vuoksi hoitajat positioivat itsensä pakotettuina toimimaan ydintekijöiden mukaisella tavalla. Rakenteet saattoivat myös estää toimimasta sisäisesti motivoituneen, aktiivisen toimijan tavoin, jolloin hoitajat positioivat itsensä estyneeksi mallin ydintekijöiden mukaiseksi toimijaksi. Omia intressejä palvelevaksi toimijaksi positioituessaan hoitajien oli mahdollista rakentaa itselleen ydintekijöiden mukaisen toimijan positio, jolloin toiminnan päämiehenä on yksilö itse. Toisaalta, mallin mukaista toimijuutta myös vastustettiin. Hoitajat positioivat itsensä asiakkaan etua päämiehenään palvelevina toimijoina, minkä kanssa ydintekijöiden mukainen toimija näyttäytyi ristiriitaisena. Lisäksi hoitajat saattoivat positioida itsensä toimijoiksi jollain muulla kuin ydintekijöiden tavoittelemalla tavalla, palvellen päämiehenä itseään ja omia intressejään. Kotihoidon hoitajat ymmärtävät johtamismallin ydintekijät hyvin eri tavoin. Yhteistä työtä tekevän, itseohjautuvan ja sisäisesti motivoituneen työntekijän positio ei näyttäydy täysin ongelmattomana kotihoidon hoitajille, joiden toimijuutta ohjaa erilaiset päämiehet sekä rakenteet. Tutkimus antaakin johtamismallin implementaatioon tärkeän työntekijöiden näkökulman, joka kytkeytyy myös laajempaan kontekstiin muuttuvasta työelämästä.
-
(2019)Organisaatioiden kohtaama työelämän murros on luonut painetta kehittää johtamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä muutos on tuonut työn ja sen vaatimukset lähelle yksilöä, jonka toivotaan hyödyntävän työssään omia henkilökohtaisia resurssejaan ja omaa subjektiuttaan. Uudenlaista työtä kuvaavan subjektivoituneen työn ja sen tekijän johtamiseen on kehitetty erilaisia malleja, joista myös julkisen puolen organisaatiot ammentavat toiminnassaan. Malleissa pyritään johtamaan sisäisesti motivoitunutta, itseohjautuvaa työntekijää, jolloin myös työn ongelmat kohdataan yksilötasolla. Tässä tutkielmassa tutkitaan kyseistä muutosta heijastavaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan uudistettujen palvelujen johtamismallin kolmea ydintekijää, yhteistä työtä, itseohjautuvuutta, sekä sisäistä motivaatiota, mallia toteuttavien kotihoidon hoitajien näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on, miten kotihoidon hoitajat määrittävät ja arvottavat ydintekijöitä, sekä millaiseksi heidän toimijuutensa rakentuu suhteessa mallin ydintekijöiden esittämään toimijaan. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää laadullista lähestymistapaa. Työssä teoreettisena lähtökohtana on relationistinen sosiaalipsykologia, jossa todellisuus ymmärretään sosiaalisesti rakentuvana. Tutkielman avulla voidaan ymmärtää johtamismallin ydintekijöiden hahmottumista kotihoidon hoitajien puheessa, sekä mahdollisia ristiriitoja, jotka tulee käytännössä huomioida mallin implementaatiossa. Tutkimuksen metodologiana on laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa, jossa tarkastellaan sosiaalisena suhdekäsitteenä ymmärrettyä asennetta. Asenteiden ilmaisun funktioiden tulkintaa täydennetään positiointiteorian toimijuuden analyyttisella käsitteellä. Keskeiset analyyttiset käsitteet ovat asenne, sekä toimijuus, jotka ymmärretään tutkielman relationistis-konstruktionistisen metateorian mukaisesti sosiaalisissa prosesseissa rakentuvina, eikä yksilön sisäisinä ominaisuuksina. Tutkimuksen aineisto koostuu 9 kotihoidon työntekijän haastattelusta. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa kaikille haastateltaville esitettiin samat 9 väittämää, joihin pyydettiin haastateltavien kommentteja argumentaatiota sisältävän aineiston tuottamiseksi. Väittämät perustuivat johtamismallin käsikirjaan ja johtamismallin mittaamiseen tarkoitettuun johtamismittariin, joilla kuvataan ja mitataan kolmea ydintekijää. Haastateltavat esittivät väittämiin kannanottoja ja perusteluja, joiden ryhmittelyn perusteella oli tulkittavissa laadullisesti 23 erilaista asennetta. Analyysissä edettiin laadullisen asennetutkimuksen metodologiaa noudattaen luokittelevasta analyysista tulkinnalliseen, jossa asenteiden tulkitsemisen jälkeen niiden funktioita tarkasteltiin toimijuuden käsitteen avulla. Tulokset osoittavat, että kotihoidon hoitajat asennoituvat ydintekijöihin eri tavoin riippuen niiden määritelmästä. Kokoavasti tulkiten ydintekijöitä arvotettiin myönteisesti silloin, kun hoitajat ymmärsivät niiden tarkoittavan esimerkiksi työhön kuuluvia, pakollisena näyttäytyviä asioita, työstään pitämistä sekä muiden osoittamaa arvostusta kotihoidon työtä kohtaan. Sitä vastoin ydintekijät arvottuivat kielteisesti, kun hoitajat ymmärsivät niiden tarkoittavan ylimääräistä aikaa ja jaksamista vaativia asioita, sekä esimerkiksi tarpeetonta muutosta ja ainoastaan asiakkaiden mieltymysten toteuttamista. Verrattuna tutkielman määritelmään kyseisistä tekijöistä, ydintekijät näyttäytyvät varsin erilaisina. Toimijuuden analyysin perusteella hoitajat positioivat itsensä sekä aktiivisiin että rakenteiden vuoksi non-agenttisiin positioihin suhteessa mallin ydintekijöiden tavoittelemaan toimijuuteen. Rakenteiden vuoksi hoitajat positioivat itsensä pakotettuina toimimaan ydintekijöiden mukaisella tavalla. Rakenteet saattoivat myös estää toimimasta sisäisesti motivoituneen, aktiivisen toimijan tavoin, jolloin hoitajat positioivat itsensä estyneeksi mallin ydintekijöiden mukaiseksi toimijaksi. Omia intressejä palvelevaksi toimijaksi positioituessaan hoitajien oli mahdollista rakentaa itselleen ydintekijöiden mukaisen toimijan positio, jolloin toiminnan päämiehenä on yksilö itse. Toisaalta, mallin mukaista toimijuutta myös vastustettiin. Hoitajat positioivat itsensä asiakkaan etua päämiehenään palvelevina toimijoina, minkä kanssa ydintekijöiden mukainen toimija näyttäytyi ristiriitaisena. Lisäksi hoitajat saattoivat positioida itsensä toimijoiksi jollain muulla kuin ydintekijöiden tavoittelemalla tavalla, palvellen päämiehenä itseään ja omia intressejään. Kotihoidon hoitajat ymmärtävät johtamismallin ydintekijät hyvin eri tavoin. Yhteistä työtä tekevän, itseohjautuvan ja sisäisesti motivoituneen työntekijän positio ei näyttäydy täysin ongelmattomana kotihoidon hoitajille, joiden toimijuutta ohjaa erilaiset päämiehet sekä rakenteet. Tutkimus antaakin johtamismallin implementaatioon tärkeän työntekijöiden näkökulman, joka kytkeytyy myös laajempaan kontekstiin muuttuvasta työelämästä.
-
(2020)The purpose of this study was to find out how the employees of one HR service organization perceive the organizational culture within the organization. This study focuses on their perceptions of self-direction and coaching-based leadership, which are emphasized in organization’s strategy. The theoretical framework of this study consists of work-life change and the concepts of control, self-direction and coaching-based leadership. This study is a qualitative study which research material consists of seven interviews of HR consultants working in Company X. The interviews were held in the spring of 2020 part of them held face to face and part of them via the Internet. The analysis was done by using phenomenography. The change in society and working life seems to be the basis to the fact that self-direction and coaching-based leadership are underlined in Company X’s strategy. Coaching-based leadership and self-direction seem to increase well-being at work, work motivation and work efficiency. Themes related to freedom, responsibility and control are highlighted in HR consultant’s perceptions of self-direction. Freedom is associated with more responsibilities and self-directed employees control their work, but the work is also directed by external factors such as different targets and frames. In this study it became clear that also self-directed employees need support and guidance in their work. Leaders are expected to support and facilitate their subordinates. The idea of coaching-based leadership was considered beneficial but some of the HR consultants felt that the supervising in the company actually wasn’t coaching based. The resources of leaders were perceived as the biggest challenge of coaching-based leadership in Company X. When changing the organizational culture there should be adequate resources and a collective understanding of the new way of working so that the change wouldn’t remain only at the rhetorical level.
-
(2023)Objectives. During the last couple of years, the challenges of early childhood education in terms of work engagement and staying in the field have emerged even more acutely. In particular, there’s a great shortage of qualified early childhood education teachers. This study aims to find out which factors affect early childhood education teachers' work engagement. Previous studies show the connection between teacher well-being and work engagement to the realization of high-quality early childhood education. Internal motivation is a part of coping at work and work engagement. The theoretical background of this study is based on Richard. M. Ryan’s and Edward. L. Deci's Self-Determination Theory. According to the theory, people have three basic needs: achieving a sense of competence and the experience of autonomy and relatedness. The research aims to find out whether these are realized in the work of the early childhood education teachers who answered the research questionnaire. In addition, we will look at which factors support teachers at work, whether teachers are allowed to carry out their work as they wish, what kind of work environment supports their work, and what thoughts teachers have about changing fields. Methods. The research is a qualitative survey. The research material was collected using an electronic questionnaire. Some of the questions on the form were numerical, using a Likert scale to find out the fulfillment of the basic needs of the self-determination theory, and some were open-ended. 148 early childhood education teachers answered the form. The material was analyzed using discourse analysis. The answers were divided according to the research questions into three main groups: Factors that support work and challengers to work implementation, The importance of work environment, and Early childhood education teachers' thoughts about changing fields. Results and conclusions. The research revealed that there are many challenges in the work of early childhood education teachers that challenge engagement. Resources, the role of the director, cooperation in the work community, the team and with parents, professionalism and structures are factors that support the work, but the challenges and shortcomings that appear in these, in turn, cause exhaustion and fatigue. In addition, early childhood education teachers are frustrated by the lack of appreciation from society. However, the teachers experienced a strong sense of competence, autonomy and a sense of relatedness in their work. However, most of the early childhood education teachers who participated in the study had thought about changing fields and named numerous reasons for it, which means dissatisfaction with the things that are not in order (such as sufficient resources, salary and a peaceful work environment).
-
(2023)Objectives. During the last couple of years, the challenges of early childhood education in terms of work engagement and staying in the field have emerged even more acutely. In particular, there’s a great shortage of qualified early childhood education teachers. This study aims to find out which factors affect early childhood education teachers' work engagement. Previous studies show the connection between teacher well-being and work engagement to the realization of high-quality early childhood education. Internal motivation is a part of coping at work and work engagement. The theoretical background of this study is based on Richard. M. Ryan’s and Edward. L. Deci's Self-Determination Theory. According to the theory, people have three basic needs: achieving a sense of competence and the experience of autonomy and relatedness. The research aims to find out whether these are realized in the work of the early childhood education teachers who answered the research questionnaire. In addition, we will look at which factors support teachers at work, whether teachers are allowed to carry out their work as they wish, what kind of work environment supports their work, and what thoughts teachers have about changing fields. Methods. The research is a qualitative survey. The research material was collected using an electronic questionnaire. Some of the questions on the form were numerical, using a Likert scale to find out the fulfillment of the basic needs of the self-determination theory, and some were open-ended. 148 early childhood education teachers answered the form. The material was analyzed using discourse analysis. The answers were divided according to the research questions into three main groups: Factors that support work and challengers to work implementation, The importance of work environment, and Early childhood education teachers' thoughts about changing fields. Results and conclusions. The research revealed that there are many challenges in the work of early childhood education teachers that challenge engagement. Resources, the role of the director, cooperation in the work community, the team and with parents, professionalism and structures are factors that support the work, but the challenges and shortcomings that appear in these, in turn, cause exhaustion and fatigue. In addition, early childhood education teachers are frustrated by the lack of appreciation from society. However, the teachers experienced a strong sense of competence, autonomy and a sense of relatedness in their work. However, most of the early childhood education teachers who participated in the study had thought about changing fields and named numerous reasons for it, which means dissatisfaction with the things that are not in order (such as sufficient resources, salary and a peaceful work environment).
-
(2016)Work has become more and more expertised and complex, leading to a situation where best knowledge of the issues is dispersed wider in the organization. Implementation of work has changed towards more versatile, emphasazing individual's agency at work and learning. Thereby, the transition of power and responsibility for each employee is seen as important. These changes at work requires examining work-based learning in a new light. Need for this research arose from organizational change towards self-directing operating model. This demands to think individual's role and responsibility about their own learning and development. Research problem consisted of how experts learn in their work and what is the role of agency in learning. Results will help to better understand the development of organizational knowledge processes and expert work. Theoretical framework examines key theoretical concepts of learning, understanding impact of changes in the work and agency's role for learning. The study was conducted using a theme interview for ten employees, who operate in hybrid expertise roles in the organization. The data was collected at the turn of the year 2015-2016 and analyzed with content analysis. The units of analysis consisted from the nature of the job, learning practices and agency in professional development. The results showed that the working environment has a strong orientation to learning and informal learning played an important role. In addition, the results showed a different agency in relation to professional development. Others defined their learning objectives very actively and others were more adjusted to the possibilities offered by the organisation. Learning, however, was more individual than shared. The results demonstrate the need to modify the learning environment in the way it takes into account the different individuals from the perspective of learning. In practice, change to self-directing model requires that everyone takes responsibility to de-fine the shared and individual learning needs. As a conclusion the organization should provide a wide range of learning and influence channels, to support both individual and shared agency in learning and professional development.
-
(2021)The COVID-19 pandemic has had a large impact on higher education students’ life and studying. Due to the pandemic students had to move into distance learning and this might have had a significant impact on students’ psychological basic needs and study engagement. The aim of this study is to examine differences between students’ gender, age and the stage of studies in psychological basic needs and study engagement. This study also examines the impact of psychological basic needs on study engagement. Earlier research indicates that gender, age, and the period of studies have an impact on psychological basic needs and study engagement and psychological basic needs are positively connected to study engagement. Data of this study has been collected in the autumn of 2020 and it is a part of the research carried out by Educational Sciences’ of University of Helsinki’s research unit. The data was collected anonymously from students from various faculties using an online form. The data included 1476 participants of which 1202 were women (81,4%) and 236 were men (16,0%). Age of the participants varied between 18 and 44. In this study the study engagement was measured by the version of school engagement scale originally developed by Salmela-Aro and Upadyaya (2012) and the psychological basic needs were measured in the framework of the self-determination theory. Gender, age and period of studies were used as background variables. The results of this study indicated that over 25 years old students showed higher study engagement, autonomy and competence than under 25 years old students during distance learning. Men showed a little more autonomy than women and first year students showed more both study engagement and all psychological basic needs than students in the later stage of studies. The results also indicated that psychological basic needs positively predict study engagement. The results of this study help to understand the importance of impact of psychological basic needs on study engagement. In the future it would be useful to think how the student’s psychological basic needs could be supported and maintained during distance learning.
-
(2021)The COVID-19 pandemic has had a large impact on higher education students’ life and studying. Due to the pandemic students had to move into distance learning and this might have had a significant impact on students’ psychological basic needs and study engagement. The aim of this study is to examine differences between students’ gender, age and the stage of studies in psychological basic needs and study engagement. This study also examines the impact of psychological basic needs on study engagement. Earlier research indicates that gender, age, and the period of studies have an impact on psychological basic needs and study engagement and psychological basic needs are positively connected to study engagement. Data of this study has been collected in the autumn of 2020 and it is a part of the research carried out by Educational Sciences’ of University of Helsinki’s research unit. The data was collected anonymously from students from various faculties using an online form. The data included 1476 participants of which 1202 were women (81,4%) and 236 were men (16,0%). Age of the participants varied between 18 and 44. In this study the study engagement was measured by the version of school engagement scale originally developed by Salmela-Aro and Upadyaya (2012) and the psychological basic needs were measured in the framework of the self-determination theory. Gender, age and period of studies were used as background variables. The results of this study indicated that over 25 years old students showed higher study engagement, autonomy and competence than under 25 years old students during distance learning. Men showed a little more autonomy than women and first year students showed more both study engagement and all psychological basic needs than students in the later stage of studies. The results also indicated that psychological basic needs positively predict study engagement. The results of this study help to understand the importance of impact of psychological basic needs on study engagement. In the future it would be useful to think how the student’s psychological basic needs could be supported and maintained during distance learning.
Now showing items 21-29 of 29