Browsing by Subject "jumalanpalvelus"

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu viiden helluntaiseurakunnan jumalanpalveluskävijöiden odotuksia sunnuntaisaarnan suhteen. Erityisesti on pyritty saamaan selville, onko saarnakuulijoilla erityisiä odotuksia saarnaajan sukupuolen, teologisen koulutuksen ja yhteiskunnallisesti kantaaottavan puheen suhteen. Lisäksi jumalanpalveluskävijöiden mielipiteitä on kartoitettu saarnan esitystavasta, sisällöstä ja koetuista vaikutuksista sekä käsityksiä hyvästä saarnasta, saarnan tehtävästä ja toivotuista saarna-aiheista. Tutkimuksen aineisto kerättiin kevään 2017 aikana vierailemalla tutkimusseurakunnissa, jossa jumalanpalveluskävijät täyttivät tutkimuskyselyn. Kyselyaineisto syötettiin SPSS-ohjelmaan, jossa sitä analysoitiin kvantitatiivisesti. Tämän tutkimuksen vastaajajoukossa ilmeni, että kuulijoille ei saarnaajan sukupuoli ole tärkeä. Perinteisesti maallikkosaarnaajista tunnetussa herätysliikkeessä suhtaudutaan nykyään saarnaajan teologiseen koulutukseen myönteisesti. Sen ei koeta nollaavan kutsumuksen merkitystä tai tukahduttavan Pyhän Hengen vaikutusta. Helluntailainen saarnan kuulija ei kavahda saarnan yhteiskunnallista kommentointia, mutta puoluepolitiikan sekoittamista saarnaan vierastetaan. Tutkimuksen mukaan helluntailaiset ovat aktiivisia saarnan kuulijoita, jotka odottavat saarnan vaikuttavan henkilökohtaisella tasolla. Saarnatilanteessa ollaan useasti aktiivisesti mukana ja siitä keskustellaan jumalanpalveluksen jälkeen

Maisterintutkielmassani tutkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksien kontekstuaalisuutta ja osallisuutta. Tämän tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten nämä toteutuvat jumalanpalveluksissa. Tutkimuksessani tarkastelen 10.10.2021 pidettyjen jumalanpalvelusten toteutuksia 14:ssä eri seurakunnassa suoratoistostriimien avulla. Kyseiset jumalanpalvelukset olivat kaikki joko vanhusten tai diakonian kirkkopyhiä. Kaikki jumalanpalvelukset olivat ehtoollisjumalanpalveluksia eli messuja. Tutkimuksen keskiössä olivat vanhukset ja heidän huomioimisensa kyseisissä jumalanpalveluksissa. Maisteritutkielmani on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonhankintamenetelmänä käytin ei-osallistuvaa havainnointia, jonka toteutin jäsennellysti. Aineiston analyysimenetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jossa hyödynsin teoriaohjaavuutta. Teoriani nousi tutkimuskysymyksestäni käsin eli kontekstuaalisuuden ja osallisuuden toteutuksen havainnoinnista. Jumalanpalveluksen ordo toimi aineistonhankintamenetelmän taustana. Analysoinnin toteutin yksi jumalanpalvelus kerrallaan, jonka jälkeen yhdistin analyysit toisiinsa. Havainnoimissani jumalanpalveluksissa kontekstualisointi lävisti koko messun. Vanhukset otettiin huomioon messuissa alusta loppuun. Erityisesti messujen tervetulo- ja johdantosanoissa, saarnoissa ja esirukouksissa kohderyhmän huomioimisen toteutuksen pystyi helposti havainnoimaan. Messun eri osat eivät olleet irrallisia osia, vaan messuista oli tehty kokonaisuuksia, joissa vanhusten elämä oli vahvasti läsnä. Osallisuuden tutkiminen suoratoistostriimeistä oli paikoitellen vaikeaa tutkia. Jumalanpalveluksien palvelutehtävistä ja äänimaailmasta sitä pystyi tutkimaan. Tutkimustuloksistani näkyy, että kontekstuaalisuus ja osallisuus kulkevat jumalanpalveluksessa käsi kädessä. On vaikeaa osallistaa messussa läsnä olevaa seurakuntaa, mikäli toteutuksessa ei huomioida messussa olevia ihmisiä.