Browsing by Subject "käännöstiede"
Now showing items 21-27 of 27
-
(2020)Tutkielmassani vertailen Ateneumin, Sinebrychoffin ja Turun taidemuseoiden verkkosivustoja tekstilajina käännösviestinnän näkökulmasta. Päätavoitteena on selvittää keskeisimmät erot ja yhtäläisyydet niiden suomen- ja venäjänkielisten versioiden välittämässä viestissä tekstilajianalyysin avulla. Samalla pohdin, mitä sivustoilta käännetään ja mitä jätetään kääntämättä sekä minkälaisia asioita verkkosivujen kääntämisessä tulisi ottaa huomioon. Työni teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyvät tekstilajitutkimus käännöstieteen ja kielitieteen näkökulmista sekä sosiosemiotiikkaan pohjautuva multimodaalisuuden tutkimus. Teoriataustassa käsittelen tekstilajin ja sen lähikäsitteiden määritelmiä sekä tekstilajitutkimuksen lähestymistapoja erityisesti käännösviestinnän näkökulmasta. Lisäksi pohdin verkkotekstien yleisiä tekstilajipiirteitä sekä verkkoteksteihin liittyvää viestintätilannetta. Verkkosivustot ovat kokonaisuuksina monimuotoisia, joten vertailen suomen- ja venäjänkielisten versioiden yhteisiä ja erottavia piirteitä eri menetelmin. Kommunikatiivisen tilanteen analyysissa tarkastelen tekstilajin kommunikatiivisia tavoitteita ja kohdeyleisöä. Lisäksi analysoin käytettävyyttä viestintätilanteen osatekijänä persoonien avulla. Rakenneanalyysissa pyrin siirto- ja askelanalyysilla löytämään taidemuseoiden verkkosivustojen prototyyppisen rakenteen ja samalla niiden välittämän viestin ytimen. Lopuksi täydennän tutkimustani multimodaalisen metafunktioanalyysin avulla, jossa vertailen suomen- ja venäjänkielisiä etusivuja multimodaalisina kompositioina. Tutkimuksen perusteella selvisi, että venäjänkielisten versioiden välittämä viesti on lähtökohtaisesti suomenkielistä suppeampi: taidemuseoiden suomenkielisestä sisällöstä tuotetaan venäjäksi vain keskeisin osa. Suomen- ja venäjänkieliset sivustot eroavat toisistaan sekä kommunikatiivisen tilanteen osatekijöiden, käytettävyyden että rakenteen suhteen, mutta siitä huolimatta niiden välittämän viestin olennaisin sisältö säilyy samana. Rakenne- ja metafunktioanalyysin tuloksena havaitsin myös, että taidemuseoiden suomen- ja venäjänkielisiltä verkkosivustoilta välittyy museoista ja niiden toiminnasta hieman erilainen kuva eri kielillä. Analyysissa ilmeni myös, että venäjänkielisten sivujen sisällöissä on toisinaan käytetty referoivaa kääntämistapaa. Mahdollisesti osa teksteistä edustaa useiden tekstien pohjalta tuotettuja uusia tekstejä. Havainnon perusteella voidaan päätellä, että verkkosivujen kääntäjän on erityisen tärkeää tietää, miten ja minkälaisin keinoin verkkotekstejä tuotetaan.
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassani vertailen Ateneumin, Sinebrychoffin ja Turun taidemuseoiden verkkosivustoja tekstilajina käännösviestinnän näkökulmasta. Päätavoitteena on selvittää keskeisimmät erot ja yhtäläisyydet niiden suomen- ja venäjänkielisten versioiden välittämässä viestissä tekstilajianalyysin avulla. Samalla pohdin, mitä sivustoilta käännetään ja mitä jätetään kääntämättä sekä minkälaisia asioita verkkosivujen kääntämisessä tulisi ottaa huomioon. Työni teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyvät tekstilajitutkimus käännöstieteen ja kielitieteen näkökulmista sekä sosiosemiotiikkaan pohjautuva multimodaalisuuden tutkimus. Teoriataustassa käsittelen tekstilajin ja sen lähikäsitteiden määritelmiä sekä tekstilajitutkimuksen lähestymistapoja erityisesti käännösviestinnän näkökulmasta. Lisäksi pohdin verkkotekstien yleisiä tekstilajipiirteitä sekä verkkoteksteihin liittyvää viestintätilannetta. Verkkosivustot ovat kokonaisuuksina monimuotoisia, joten vertailen suomen- ja venäjänkielisten versioiden yhteisiä ja erottavia piirteitä eri menetelmin. Kommunikatiivisen tilanteen analyysissa tarkastelen tekstilajin kommunikatiivisia tavoitteita ja kohdeyleisöä. Lisäksi analysoin käytettävyyttä viestintätilanteen osatekijänä persoonien avulla. Rakenneanalyysissa pyrin siirto- ja askelanalyysilla löytämään taidemuseoiden verkkosivustojen prototyyppisen rakenteen ja samalla niiden välittämän viestin ytimen. Lopuksi täydennän tutkimustani multimodaalisen metafunktioanalyysin avulla, jossa vertailen suomen- ja venäjänkielisiä etusivuja multimodaalisina kompositioina. Tutkimuksen perusteella selvisi, että venäjänkielisten versioiden välittämä viesti on lähtökohtaisesti suomenkielistä suppeampi: taidemuseoiden suomenkielisestä sisällöstä tuotetaan venäjäksi vain keskeisin osa. Suomen- ja venäjänkieliset sivustot eroavat toisistaan sekä kommunikatiivisen tilanteen osatekijöiden, käytettävyyden että rakenteen suhteen, mutta siitä huolimatta niiden välittämän viestin olennaisin sisältö säilyy samana. Rakenne- ja metafunktioanalyysin tuloksena havaitsin myös, että taidemuseoiden suomen- ja venäjänkielisiltä verkkosivustoilta välittyy museoista ja niiden toiminnasta hieman erilainen kuva eri kielillä. Analyysissa ilmeni myös, että venäjänkielisten sivujen sisällöissä on toisinaan käytetty referoivaa kääntämistapaa. Mahdollisesti osa teksteistä edustaa useiden tekstien pohjalta tuotettuja uusia tekstejä. Havainnon perusteella voidaan päätellä, että verkkosivujen kääntäjän on erityisen tärkeää tietää, miten ja minkälaisin keinoin verkkotekstejä tuotetaan.
-
(2023)In questa tesi di Master analizzo le traduzioni delle canzoni dei Beatles in italiano e in finnico. L’obiettivo del lavoro è di esaminare i modi in cui i diversi parametri delle canzoni vengano preservati o modificati nella traduzione. Tento inoltre di identificare le possibili differenze delle scelte traduttive in italiano e in finnico. La base teorica è fornita dalla teoria dei polisistemi letterari e dalla teoria dello skopos. La traduzione delle canzoni entra nella sottocategoria dello studio della traduzione audiovisiva. Le canzoni, come altri generi audiovisivi, sono dotate di un carattere multisemiotico, multimodale e multimediale. Il testo di una canzone deve rispettare la struttura musicale, la semiotica musicale e la funzione intesa della traduzione finale, quindi l’esecuzione musicale. Nella traduzione delle canzoni tutte le scelte traduttive sono costrette a rispettare una forma musicale predefinita. Peter Low (2005) ha introdotto i cosiddetti principi del Pentathlon per la traduzione delle canzoni. Secondo Low (ibid.) i criteri da seguire nella traduzione di una canzone sono la cantabilità, il senso del testo, la naturalezza linguistica, il ritmo musicale e la rima. La priorità che viene data ad ognuno dei criteri nella traduzione dipende dalle scelte del traduttore. Il corpus analizzato è stato costruito da nove canzoni dei Beatles tradotte sia in italiano che in finnico negli anni ’60. Il mio metodo di studio è analizzare e valutare in maniera contrastiva le traduzioni attraverso i criteri del Pentathlon. Utilizzo una valutazione a base numerica da 0 a 2, in cui 0 indica una notevole modifica o un’omissione completa del criterio in questione, 1 indica una modifica parziale e 2 indica una completa preservazione del criterio. Concludo i risultati dell’analisi con uno studio contrastivo dei voti dati per ogni criterio a ognuna delle traduzioni. Partendo dallo skopos delle canzoni, quindi una buona esecuzione canora nella lingua d’arrivo, ipotizzo che la priorità venga assegnata ai criteri della cantabilità e della naturalezza. Il mio studio verifica che la cantabilità sia il parametro più preservato nella traduzione delle canzoni. La naturalezza linguistica della traduzione invece sembra dipendere dalla lingua d’arrivo. Ipotizzo inoltre che le traduzioni finlandesi subiscano più modifiche del senso e della rima. Questa ipotesi, però, viene confutata.
-
(2017)Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan freelancer-kääntäjä Kalle Niemen tekemiä tekstityskäännöksiä Eurovision laulukilpailuun vuosina 2009-2016. Tutkielman tavoitteena on on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat persoonallisten käännösratkaisujen syntymiseen Euroviisujen tekstityksissä, ja millä tavoin ja mistä syistä kääntäjä tekee itsensä näkyväksi näissä ruututeksteissä. Tutkin myös, miten Euroviisujen tekstitykset sitoutuvat yleisiin tekstityskonventioihin ja –normeihin. Tutkimusaihe on ajankohtainen, koska Niemen persoonalliset euroviisu- ja muut musiikkikäännökset ovat herättäneet viime vuosina mediassa käännösalalle poikkeuksellista huomiota. Tutkielman aineisto koostuu Euroviisuissa vuosina 2009-2016 esitetyistä kilpailukappaleista ja niiden suomenkielisistä tekstityksistä, jotka on YLE TV2:lle laatinut Kalle Niemi. Kilpailukappaleiden joukosta on poimittu esimerkkikäännöksiä, joissa kääntäjän rooli on erityisen näkyvä. Lisäksi aineistona on käytetty Kalle Niemen kanssa maaliskuussa 2017 tehtyä haastattelua. Tutkimukseni pohjaa erityisesti Díaz Cintasin ja Remaelin (2007), Vertasen (2007) sekä Tuomisen (2012) teorioihin audiovisuaalisesta kääntämisestä, Low’n (2017) ja Franzonin (2001) laulujen kääntämisen teorioihin sekä Virkkusen (2001, 2007) laatimiin oopperakääntämisen suuntaviivoihin. Euroviisujen tekstityksistä havaittiin neljä eri näkyvyysluokkaa, joissa kääntäjä tulee erityisen näkyväksi: hokemien ja onomatopoeesian kääntäminen, sanontojen ja muiden persoonallisten sanavalintojen käyttö käännöksissä, omituisten euroviisujen kääntäminen, sekä live-tekstityksen erityishaasteet. Tutkielma osoittaa, miten ammattitaitoinen kääntäjä osaa genren tuntemuksensa ja kunnioituksensa kautta tuoda esille euroviisumusiikkiin liittyviä erityispiirteitä tekstityskäännöksen muodossa. Usein tekstityksen ajatellaan automaattisesti “köyhdyttävän” alkutekstiä, mutta persoonallisten käännösratkaisujen kautta alkuteksti parhaimmillaan rikastuu. Kääntäjän näkyvä rooli tekstityksessä voi parantaa käännösalan näkyvyyttä esimerkiksi mediassa, ja tekstitysnormien rikkoutumisen sijaan Niemen persoonalliset euroviisukäännökset voivat luoda kokonaan uusia normeja laulujen tekstittämiseen.
-
(2017)Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan freelancer-kääntäjä Kalle Niemen tekemiä tekstityskäännöksiä Eurovision laulukilpailuun vuosina 2009-2016. Tutkielman tavoitteena on on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat persoonallisten käännösratkaisujen syntymiseen Euroviisujen tekstityksissä, ja millä tavoin ja mistä syistä kääntäjä tekee itsensä näkyväksi näissä ruututeksteissä. Tutkin myös, miten Euroviisujen tekstitykset sitoutuvat yleisiin tekstityskonventioihin ja –normeihin. Tutkimusaihe on ajankohtainen, koska Niemen persoonalliset euroviisu- ja muut musiikkikäännökset ovat herättäneet viime vuosina mediassa käännösalalle poikkeuksellista huomiota. Tutkielman aineisto koostuu Euroviisuissa vuosina 2009-2016 esitetyistä kilpailukappaleista ja niiden suomenkielisistä tekstityksistä, jotka on YLE TV2:lle laatinut Kalle Niemi. Kilpailukappaleiden joukosta on poimittu esimerkkikäännöksiä, joissa kääntäjän rooli on erityisen näkyvä. Lisäksi aineistona on käytetty Kalle Niemen kanssa maaliskuussa 2017 tehtyä haastattelua. Tutkimukseni pohjaa erityisesti Díaz Cintasin ja Remaelin (2007), Vertasen (2007) sekä Tuomisen (2012) teorioihin audiovisuaalisesta kääntämisestä, Low’n (2017) ja Franzonin (2001) laulujen kääntämisen teorioihin sekä Virkkusen (2001, 2007) laatimiin oopperakääntämisen suuntaviivoihin. Euroviisujen tekstityksistä havaittiin neljä eri näkyvyysluokkaa, joissa kääntäjä tulee erityisen näkyväksi: hokemien ja onomatopoeesian kääntäminen, sanontojen ja muiden persoonallisten sanavalintojen käyttö käännöksissä, omituisten euroviisujen kääntäminen, sekä live-tekstityksen erityishaasteet. Tutkielma osoittaa, miten ammattitaitoinen kääntäjä osaa genren tuntemuksensa ja kunnioituksensa kautta tuoda esille euroviisumusiikkiin liittyviä erityispiirteitä tekstityskäännöksen muodossa. Usein tekstityksen ajatellaan automaattisesti “köyhdyttävän” alkutekstiä, mutta persoonallisten käännösratkaisujen kautta alkuteksti parhaimmillaan rikastuu. Kääntäjän näkyvä rooli tekstityksessä voi parantaa käännösalan näkyvyyttä esimerkiksi mediassa, ja tekstitysnormien rikkoutumisen sijaan Niemen persoonalliset euroviisukäännökset voivat luoda kokonaan uusia normeja laulujen tekstittämiseen.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena on tarkastella keväällä 2017 ilmestyneen DigiMarkuksen uskonnollista sanastoa merkitysten, tyylin ja ymmärrettävyyden näkökulmista. Suomen Pipliaseuran toteuttama Markuksen evankeliumin pilottikäännös julkaistiin vain digitaalisessa muodossa, ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Pilottikäännöksen uskonnollista sanastoa tutkielmassa verrataan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisiin raamatunkäännöksiin vuosilta 1938 ja 1992. Työn teoreettisena taustana ovat sanasemantiikka ja käännöstiede. Metodeina ovat kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen kielen analyysi. Aineiston muodostavat kolme Markuksen evankeliumin suomennosta sekä DigiMarkuksen käännösprosessia kuvaava oheismateriaali, johon kuuluu muun muassa käännöksen ymmärrettävyyttä mitannut testi. Tutkimuskohteena oleva uskonnollinen sanasto on rajattu siten, että kaikki tarkasteltavat ilmaukset on Kielitoimiston sanakirjassa määritelty uskonnolliseen tai raamatulliseen kieleen kuuluviksi tai niiden uskonnollinen käyttö käy ilmi sana-artikkelien selitteistä tai esimerkeistä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että kaksi kolmasosaa uskonnollisesta sanastosta on säilytetty DigiMarkuksessa ennallaan ja kolmasosa on uudistettu. Sanastosta ei voi selvästi havaita, että uudistuksen tai säilyttämisen kohteeksi olisi päätynyt semanttisesti tai tyylillisesti juuri tietyntyyppinen sanasto. Jumalan nimet on kuitenkin käännetty aina samalla tavalla aiempien käännösten kanssa. Myös teologisesti keskeiset termit on säilytetty, mutta niiden rinnalla DigiMarkuksessa käytetään synonyymisia vastineita, joista monet ovat ilmaisuina transparentteja eli läpinäkyviä. Kokonaan uudistettuja sanoja ovat vierasperäiset lainasanat, jotka on käännetty suomenkieliseen asuun, jos sellainen on olemassa. Tyylillisesti pilottikäännöksessä on siirrytty uskonnollisesta erikoiskielestä yleiskieliseen suuntaan. Ymmärrettävyystestin perusteella ei voi sanoa, että juuri tietynlainen uskonnollinen sanasto olisi koehenkilöille ymmärrettävää tai vaikeaselkoista. Testin tulokset osoittavat, että koehenkilöt ymmärtävät uskonnollista sanastoa pääosin hyvin. Käännös vastaakin todennäköisesti nuorten kielellistä kompetenssia, ja DigiMarkuksen voi nähdä saavuttaneen käännöstavoitteensa.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena on tarkastella keväällä 2017 ilmestyneen DigiMarkuksen uskonnollista sanastoa merkitysten, tyylin ja ymmärrettävyyden näkökulmista. Suomen Pipliaseuran toteuttama Markuksen evankeliumin pilottikäännös julkaistiin vain digitaalisessa muodossa, ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Pilottikäännöksen uskonnollista sanastoa tutkielmassa verrataan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisiin raamatunkäännöksiin vuosilta 1938 ja 1992. Työn teoreettisena taustana ovat sanasemantiikka ja käännöstiede. Metodeina ovat kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen kielen analyysi. Aineiston muodostavat kolme Markuksen evankeliumin suomennosta sekä DigiMarkuksen käännösprosessia kuvaava oheismateriaali, johon kuuluu muun muassa käännöksen ymmärrettävyyttä mitannut testi. Tutkimuskohteena oleva uskonnollinen sanasto on rajattu siten, että kaikki tarkasteltavat ilmaukset on Kielitoimiston sanakirjassa määritelty uskonnolliseen tai raamatulliseen kieleen kuuluviksi tai niiden uskonnollinen käyttö käy ilmi sana-artikkelien selitteistä tai esimerkeistä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että kaksi kolmasosaa uskonnollisesta sanastosta on säilytetty DigiMarkuksessa ennallaan ja kolmasosa on uudistettu. Sanastosta ei voi selvästi havaita, että uudistuksen tai säilyttämisen kohteeksi olisi päätynyt semanttisesti tai tyylillisesti juuri tietyntyyppinen sanasto. Jumalan nimet on kuitenkin käännetty aina samalla tavalla aiempien käännösten kanssa. Myös teologisesti keskeiset termit on säilytetty, mutta niiden rinnalla DigiMarkuksessa käytetään synonyymisia vastineita, joista monet ovat ilmaisuina transparentteja eli läpinäkyviä. Kokonaan uudistettuja sanoja ovat vierasperäiset lainasanat, jotka on käännetty suomenkieliseen asuun, jos sellainen on olemassa. Tyylillisesti pilottikäännöksessä on siirrytty uskonnollisesta erikoiskielestä yleiskieliseen suuntaan. Ymmärrettävyystestin perusteella ei voi sanoa, että juuri tietynlainen uskonnollinen sanasto olisi koehenkilöille ymmärrettävää tai vaikeaselkoista. Testin tulokset osoittavat, että koehenkilöt ymmärtävät uskonnollista sanastoa pääosin hyvin. Käännös vastaakin todennäköisesti nuorten kielellistä kompetenssia, ja DigiMarkuksen voi nähdä saavuttaneen käännöstavoitteensa.
Now showing items 21-27 of 27