Browsing by Subject "katsomuskasvatus"
Now showing items 21-28 of 28
-
(2018)The purpose of this research is to study (1) how early childhood educators co-operate with evangelic-lutheran parishes and other religious communities when organizing worldview education in kindergartens and (2) what kind of practices and new ideas do early childhood educators have concerning worldview education and (3) what kind of recommendations do early childhood educators have for in-service training of worldview education. This is a qualitative research. The data is based on a survey conducted in the winter of 2018 in selected social media discussion groups of early childhood educators. The questionnaire contained mainly open-ended questions. The answers (N=60) were analysed by using content analysis. As a result of the research, it was found that co-operation concerning worldview education is generally made only with evangelic-lutheran parish in most of the work communities of the survey participants. Co-operation was categorized into different categories: (1) minor co-operation, (2) more plentiful co-operation which maintains traditional practices and (3) dialogical and innovative co-operation. Those practices and ideas which included co-operation with religious communities were divided into five themes: general worldview education, religious events, support of wellbeing, mentoring and more general co-operation with none specific theme. Those practices and ideas which did not include co-operation were divided into six themes: general worldview education, festivals of the kindergarten community, moral education, organizing optional activities during religious events, dialogue with parents, and the lack of the practices. It was also found that recommendations for in-service training contents were divided into six themes: opening The National Core Curriculum for Early Childhood Education, clarifying the concepts of worldview education, giving information about different religions and non-religious worldviews, introducing methods for worldview education, and for the moral education, and developing sensitivity towards religions and other worldviews. Based on the study, it can be concluded that organizing in-service training to early childhood educators is very necessary and more discussion is currently needed about practices concerning worldview education, both in work communities, with parents and with co-operating religious communities.
-
(2019)Varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat rakentavat kolmivuotisen koulutuksen aikana pohjan tulevalle työelämälle. Varhaiskasvatuksen sisältöopinnot antavat valmiuksia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tehtäviin ajankohtaiseen tutkimustietoon nojaten. Tutkimuksessa selvitetään (1) millä keinoin opiskelijat kokevat, että he voivat edistää myönteistä ja toisten katsomuksia kunnioittavaa kohtaamista varhaiskasvatuksessa sekä (2) miten opiskelijat kuvailevat katsomuskasvatuksellisia valmiuksiaan suoritettuaan Eettisen kasvatuksen ja katsomuskasvatuksen opintojakson. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja ainesto koottiin sähköisen kyselylomakkeen avovastauksista. Kysely teetettiin kurssin opiskelijoille talvella 2019 ja vastaajia oli yhteensä 104 (N=104). Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Opiskelijoiden vastausten perusteella myönteistä ja toisten katsomuksia kunnioittavaa kohtaamista voi edistää opettajan ja lapsen, opettajan ja huoltajien sekä opettajan ja kasvatusyhteisön välisellä dialogilla. Tämän lisäksi opiskelijoiden vastauksista muodostui neljä muuta keinoa edistää myönteistä ja kunnioittavaa kohtaamista: opettajan katsomussensitiivisyys, lapsen katsomuksellisen kompetenssin kehittäminen, pedagoginen toiminta sekä opettajan merkitys arvokasvattajana. Opiskelijoiden kuvailemat katsomuskasvatukselliset valmiudet jakautuivat neljään eri kategoriaan: tiedollisiin valmiuksiin, taidollisiin valmiuksiin, henkiseen valmiuteen sekä valmiuksien kehittämisen tarpeeseen. Henkinen valmius ilmeni itsevarmuuden lisääntymisenä tai epävarmuuden säilymisenä. Johtopäätöksenä opiskelijat ymmärtävät toimintansa merkityksen lapsen kokonaisvaltaisen kasvun edistäjänä. Opiskelijat ovat kerryttäneet erinäisesti valmiuksia toteuttaa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) mukaista katsomuskasvatusta. Jotta tavoitteiden mukainen katsomuskasvatus todentuu päiväkodissa, keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten opintojaksoa tulisi entisestään kehittää sekä miten mahdollistaa opiskelijoille ammatillisen osaamisen lujittaminen sekä edelleen kehittäminen varhaiskasvatuksen arjessa. Prosessiin tarvitaan katsomuskasvatuksen merkityksen korostamista enti- sestään koulutuksessa sekä kasvatusyhteisön ammatillisuuden tarkastelua kehityksen mahdollistajana.
-
(2020)Tavoitteet. Suomi on monikulttuuristunut viime vuosikymmeninä yhä enenevässä määrin maahanmuuton myötä. Tämä näkyy myös varhaiskasvatuksessa kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden lisääntymisenä. Varhaiskasvatuksessa on osattava huomioida erilaisista kulttuurisista ja katsomuksellisista taustoista tulevat lapset. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten varhaiskasvatuksen opettajat huomioivat vähemmistökatsomuksiin kuuluvia lapsia kristillisten juhlien yhteydessä sekä millaisia käsityksiä opettajilla on kristillisistä juhlista ja miten käsitykset vaikuttavat siihen millaisen toiminnan he näkevät varhaiskasvatukseen sopivana. Teoriaosiossa avataan sosialisaation ja akkulturaation käsitteitä ja niiden merkitystä osana varhaiskasvatusta. Sosialisaatio- ja akkulturaatioprosessin ymmärtäminen on tärkeää varhaiskasvatuksen opettajille, jotta opettajat osaavat tukea kulttuurisiin ja katsomuksellisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten hyvinvointia ja edistää heidän sopeutumistaan suomalaiseen kulttuuriin. Menetelmät. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimukseen osallistui kolme varhaiskasvatuksen opettajaa, kaksi Helsingistä ja yksi Espoosta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla opettajia teemahaastattelulla. Kun haastattelut oli tehty, ne litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Vähemmistökatsomuksiin kuuluvien lasten huomioimisessa nostettiin kaikissa haastatteluissa esiin yhteistyön tärkeys perheiden kanssa, toiminnan mukauttaminen lapsille sopivaksi ja lapsen kohtaamisen tärkeys. Opettajien toimintatavat näyttivät olevan pääosin lasten hyvinvointia ja kulttuurista sopeutumista edistäviä. Opettajien käsitykset kristillisistä juhlista ja varhaiskasvatukseen sopivasta toiminnasta olivat sen sijaan vaihtelevia. Yhden opettajan mielestä kaikki tunnustuksellisuus tulisi poistaa juhlista ja toisen mielestä mitään tunnustuksellisia elementtejä ei tulisi poistaa. Haastatteluista ilmeni se, että opettajien henkilökohtainen suhtautuminen kristillisyyteen ja katsomuksiin vaikutti siihen, millainen toiminta koettiin sopivaksi.
-
(2021)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, analysoida ja tulkita, millaisena katsomuskasvatus näyttäytyy varhaiskasvatuksen kentällä. Tavoitteena on tutkia varhaiskasvatuksen opettajien katsomuskasvatukselle antamia merkityksiä ja käytännön toteutustapoja. Lisäksi tutkittiin, miten varhaiskasvatuksen opettajat määrittelevät katsomuskasvatusta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Haastatteluihin osallistui yhteensä viisi (N=5) varhaiskasvatuksen opettajana toimivaa henkilöä. Haastateltavien koulutustausta vaihteli kasvatustieteen kandidaatista kasvatustieteen maisteriin ja sosionomi (AMK):n. Haastatteluja pidettiin yhteensä viisi (N= 5). Haastattelut pidettiin kevättalvella 2021. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulosten mukaan katsomuskasvatus määriteltiin pääosin eettisen kasvatuksen, kulttuurikasvatuksen sekä lasten maailmankatsomuksen avartamisen kautta. Muutamissa haastatteluissa nousi esiin myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja esiopetuksen opetussuunnitelman antamat määritelmät katsomuskasvatuksen sisällöille. Monikulttuurisuuden näkökulmat nousivat myös toistuvasti esiin haastatteluissa. Katsomuskasvatuksen merkityksellisyyden kokemukset nivoutuivat tulosten mukaan yhteen varhaiskasvatuksen opettajien oman osaamisen kokemuksen kanssa. Lisäksi merkityksellisyyden kokemuksiin vaikutti lapsiryhmän katsomuksellinen tausta. Monikatsomuksellisissa ryhmissä katsomuskasvatus koettiin hieman merkityksellisempänä kuin ryhmissä, joissa katsomukselliset taustat olivat yhtenäisemmät. Katsomuskasvatusta toteutettiin varhaiskasvatuksen opettajien ja evankelisluterilaisen seurakunnan työntekijöiden yhteistyönä. Haastatteluissa nousi esiin myös erilaiset pedagogiset menetelmät osana katsomuskasvatuksen toteuttamista. Vastauksissa korostui myös arjen katsomuskasvatus, joka toteutuu eri toimintojen sisällä. Haasteelliseksi katsomuskasvatus koettiin useissa vastauksissa oman tiedon puutteen vuoksi suhteessa eri katsomuksiin. Muita käytännön haasteita olivat menetelmien, materiaalien ja ajan puute. Haastatteluissa ilmeni, että lähes kaikki opettajat kaipasivat neutraalia valmista materiaalia, jota hyödyntää katsomuskasvatuksessa.
-
(2019)The purpose of this research was to find out, what kind of a relation early childhood teachers do have to the worldview education and how early childhood teachers think their co-operation with the Creating Spaces for Diversity of Worldviews in Early Childhood Education -project influences on their relation to worldview education. This study tried to respond to the need of letting early childhood teachers ponder freely about themes around worldview education and to find out, what kind of things do early childhood teachers associate to their relation to worldview education. The evolution of this relation was reflected through the first meeting of the project co-operation to the last meeting of the first six months. As theoretical frame of reference for this research served Jack Mezirow’s theory of transformative learning together with actual studies of reflection. Three early childhood teachers were interviewed for this study and the answers they gave during the interviews were scrutinized in relation to the learning diaries they wrote soon after the first meeting. These data’s were analysed according to the principles of a data based content analysis in the light of above mentioned theories. The three early childhood teachers who participated to the research seem to have a positively charged relation to the worldview education especially after the project co-operation started. Yet two of the three teachers still feel a bit reserved in their relation to worldview education. Nevertheless all of the three interviewed teachers send clear messages that their relation to worldview education has in some levels deepened: The difference being that the effects on the teacher who is most experienced workwise are smaller than with the other two. The co-operation with the Creating Spaces for Diversity of Worldviews in Early Childhood Education -project has given the early childhood teachers more self-confidence and understanding in the field of worldview education and given them a bit more tools for fulling the objectives of worldview education.
-
(2019)Goals This study is mostly qualitative and partly quantitative, and its main goals were to examine how celebrations of religious origin are handled in Finnish kindergartens and how early childhood educators view these celebrations. The topic is connected to cultural diversity, forming of identity and worldview education in early childhood. The previous studies on this matter have shown that celebrations that are chosen to be highlighted are usually Chr istian based and from them Easter and Christmas have been the most popular in kindergartens. Worldview education has been viewed as challenging in early childhood education, but it has also propelled interest to enhance the relationship between kindergarten and children’s homes. Methods The data is based on a survey that was conducted in the spring of 2019 on a social media platform.Thequestionnairecontainedmultichoicequestionsandopen-endedquestions.The study population (n=63) is formed of early childhood educators who were working in a private or public kindergarten at the time of the data gathering. The data was analysed using both quantitative and qualitative methods. Results and conclusions The results show that 26 religious based occasions are celebrated, and 28 such occasions noted in kindergartens. Most common reasons to celebrate said religious occasions were that they transfer culture, traditions and knowledge. It was common to let the actual activities aside and only take these occasions into account when the educators felt the events had parted too far away from children’s lives or they just weren’t interpreted important enough. Mundane traditions and the many ways of expression were the most common ways to celebrate such occasions. Conversations and narrative discussions were the most common ways to give attention to those religious based events that weren’t celebrated. The study shows that handling these celebrations felt somewhat challenging, but the study population had still given them meanings that were linked to cultural aspects and sophistication.
-
(2023)Tutkimukseni käsittelee 12-13-vuotiaiden suhdetta Raamattuun. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä he Raamatusta tietävät ja millaisia merkityksiä he Raamatulle antavat. Kyseistä ikäluokkaa on tutkittu teologiassa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi 15-vuotiaita rippikouluikäisiä. Taustateoriani on James W. Fowlerin teoria ihmisen uskon kehityksestä. Fowlerin vastapainona tutkimuksessani on Lauri Oikarisen väitöskirja, jossa Oikarinen käsittelee Fowlerin konsistenssin analyysia. Oikarinen tuo kriittisen näkökulman Fowlerin teoriaan. Lisäksi käsittelen Kirkkohallituksen Polku-toimintamallia, sekä Perusopetuslakia niiltä osin, jotka koskevat tutkielmani aihetta. Tutkielmaniaineiston keräsin haastattelemalla kahtatoista 12-13-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvaa varhaisnuorta. Analysoin tutkimustuloksiani systemaattisen sisällönanalyysin avulla. Tarkastelen haastatteluissa saamaani aineistoa James Fowlerin teorian synteettis-sovinnaisen uskon vaiheen valossa. Saamani tulokset jäsentyivät kolmeen eri teemaan, jotka ovat: tutustuminen Raamattuun, Raamatun merkitys haastateltavan elämän erilaisissa konteksteissa, sekä se, miten haastateltavat suhtautuvat Raamatun kertomukseen Jeesus 12-vuotiaana temppelissä. Fowlerin teorian soveltaminen aineiston tulkintaan oli hankalaa. Jo se, että haastateltavat antoivat melkein jokaiseen kysymykseen toisistaan poikkeavan vastauksen, hankaloitti analyysin tekoa. Tutkimukseni toi esiin, että haastateltavieni tieto ja ymmärrys Raamatusta oli hyvin niukkaa. Tiivistettynä tulokseni on, että jokainen haastateltavani tiesi Raamatun kirjana ja osa haastatelluista koki sen tärkeänä kirjana. Koska otos oli pieni ja kertoo erään pienen ryhmän ajatuksia Raamatusta, olisi tutkimukseni seuraava vaihe tehdä laaja kvantitatiivinen tutkimus samasta aiheesta samalle ikäluokalle, jolloin tutkimuksen yleistettävyys olisi painoarvoltaan merkittävämpi.
-
(2023)Tutkimukseni käsittelee 12-13-vuotiaiden suhdetta Raamattuun. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä he Raamatusta tietävät ja millaisia merkityksiä he Raamatulle antavat. Kyseistä ikäluokkaa on tutkittu teologiassa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi 15-vuotiaita rippikouluikäisiä. Taustateoriani on James W. Fowlerin teoria ihmisen uskon kehityksestä. Fowlerin vastapainona tutkimuksessani on Lauri Oikarisen väitöskirja, jossa Oikarinen käsittelee Fowlerin konsistenssin analyysia. Oikarinen tuo kriittisen näkökulman Fowlerin teoriaan. Lisäksi käsittelen Kirkkohallituksen Polku-toimintamallia, sekä Perusopetuslakia niiltä osin, jotka koskevat tutkielmani aihetta. Tutkielmaniaineiston keräsin haastattelemalla kahtatoista 12-13-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvaa varhaisnuorta. Analysoin tutkimustuloksiani systemaattisen sisällönanalyysin avulla. Tarkastelen haastatteluissa saamaani aineistoa James Fowlerin teorian synteettis-sovinnaisen uskon vaiheen valossa. Saamani tulokset jäsentyivät kolmeen eri teemaan, jotka ovat: tutustuminen Raamattuun, Raamatun merkitys haastateltavan elämän erilaisissa konteksteissa, sekä se, miten haastateltavat suhtautuvat Raamatun kertomukseen Jeesus 12-vuotiaana temppelissä. Fowlerin teorian soveltaminen aineiston tulkintaan oli hankalaa. Jo se, että haastateltavat antoivat melkein jokaiseen kysymykseen toisistaan poikkeavan vastauksen, hankaloitti analyysin tekoa. Tutkimukseni toi esiin, että haastateltavieni tieto ja ymmärrys Raamatusta oli hyvin niukkaa. Tiivistettynä tulokseni on, että jokainen haastateltavani tiesi Raamatun kirjana ja osa haastatelluista koki sen tärkeänä kirjana. Koska otos oli pieni ja kertoo erään pienen ryhmän ajatuksia Raamatusta, olisi tutkimukseni seuraava vaihe tehdä laaja kvantitatiivinen tutkimus samasta aiheesta samalle ikäluokalle, jolloin tutkimuksen yleistettävyys olisi painoarvoltaan merkittävämpi.
Now showing items 21-28 of 28