Browsing by Subject "katsomusopetus"
Now showing items 21-25 of 25
-
(2015)Goals. The aim of this study is to describe, analyze and interpret circulation of a proposal for comment for general national objectives and distribution of lesson hours in basic education in Finland. Main focus is in comments dealing with Religious Education (RE). There were in all 230 comments, of whom 35 cover RE. Comments took place in 23.8.2011 – 31.5.2012. Approach. In this Master's Thesis content analysis is used as a research method. It was used twice. Firstly, content analysis was needed to categorize different models of organizing religious education in research data. Secondly, different arguments behind different models were categorized and analyzed. In both cases analysis was a mix of theory-based and data-based approach. Categories representing different models of organizing RE were created mixing Pyysiäinen's visions of future RE in Finland and opinions that stood out in the research data. Arguments relating to RE models were as well analyzed and categorized mixing theories and research data. Conclusion. A vast majority of comments suggested religious education reform. Only four statements wished that current model should remain while 20 statements suggested that RE should be mutual and compulsory subject to all pupils were they members of any religious community or not. Arguments used in debate were not surprising. Current organizing model was defended using sociological, all-round educational and multicultural arguments. Increasing equality and promoting dialogue in schools were the most important arguments that called for religious education reform.
-
(2020)Tutkielma tarkastelee erään helsinkiläisen yläkoulun 9.-luokkalaisten oppilaiden ja opettajan kokemuksia koulussa toteutettavasta osittain integroidusta katsomusopetuksesta. Tutkielman tavoitteena on selvittää oppilaiden ja opettajan näkemyksiä osittain integroidun mallin toimivuudesta ja tarkastella sitä, mitä asioita he nimeävät mallin vahvuuksiksi ja toisaalta millaisia kriittisiä huomioita ja kehityskohteita aineiston pohjalta nousee. Lähestymistapa on osa monikulttuurisuuskasvatuksen ja dialogisuuden kontekstia. Työn taustoituksena toimii katsaus moniarvoistuvan yhteiskunnan nykykehitykseen ja erityisesti katsomusopetuksen suuntaviivoihin Suomessa. Keskeisiä käsitteitä ovat katsomusdialogi ja katsomuksellinen kompetenssi. Tutkimustyyppi on laadullinen tapaustutkimus ja survey-tutkimus. Työn aineisto koostuu kahdesta opettajan haastattelusta, puolistrukturoidusta teemahaastattelusta ja avoimesta teemahaastattelusta, sekä 90:lle oppilaalle toteutetusta palautekyselystä. Aineiston analyysimenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston perusteella on mahdollista havaita, että suuri osa oppilaista kokee yhdessä opiskelun mielekkäänä. Niin opettaja kuin oppilaat pitävät opetusta katsomusdialogiin rohkaisevana sekä katsomuksellista kompetenssia vahvistavana. Yhteisopetuksen etuna pidetään lisäksi monipuolista ja tasavertaista tiedonsaantia. Mieluisimpana asiana oppitunneissa nostettiin esiin keskustelevuus ja niin omien kuin muiden mielipiteiden esiintuominen. Nämä koettiin sekä mielenkiintoisena että opettavaisena, ja niiden todettiin lisäävän ymmärrystä eri katsomuksista sekä kehittävän vuorovaikutustaitoja. Opetuksen integrointi on edistänyt uusien toteutustapojen keksimistä opetuksessa sekä yhteistyötä ja reflektointia kollegoiden kanssa. Opettajan kokemus jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja eteenpäin menemisestä ilmeni esimerkiksi opetuksen materiaalin luomisessa ja suunnittelutyössä. Osittain integroidun mallin haasteena koettiin paikoin opetuksen sisällön laajuus, ajan rajallisuus, opettajan työmäärän kasvu sekä oppimateriaalin ja opettajan asiantuntijuuden kehittämiseen liittyvät tekijät. Opiskeltavien aiheiden moninaisuus aiheutti joissakin oppilaissa opetuksen sekavuuden tai monimutkaisuuden kokemusta. Yhdistetyn opetuksen rinnalle opettaja näki tarvetta eriytetyn opetuksen kehittämiselle. Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että osittain integroitu katsomusopetus on varteenotettava malli punnittaessa oppiaineiden vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä. Integrointi näyttää edistävän sekä katsomusdialogin että katsomuksellisen kompetenssin rakentumista.
-
(2020)Tutkielma tarkastelee erään helsinkiläisen yläkoulun 9.-luokkalaisten oppilaiden ja opettajan kokemuksia koulussa toteutettavasta osittain integroidusta katsomusopetuksesta. Tutkielman tavoitteena on selvittää oppilaiden ja opettajan näkemyksiä osittain integroidun mallin toimivuudesta ja tarkastella sitä, mitä asioita he nimeävät mallin vahvuuksiksi ja toisaalta millaisia kriittisiä huomioita ja kehityskohteita aineiston pohjalta nousee. Lähestymistapa on osa monikulttuurisuuskasvatuksen ja dialogisuuden kontekstia. Työn taustoituksena toimii katsaus moniarvoistuvan yhteiskunnan nykykehitykseen ja erityisesti katsomusopetuksen suuntaviivoihin Suomessa. Keskeisiä käsitteitä ovat katsomusdialogi ja katsomuksellinen kompetenssi. Tutkimustyyppi on laadullinen tapaustutkimus ja survey-tutkimus. Työn aineisto koostuu kahdesta opettajan haastattelusta, puolistrukturoidusta teemahaastattelusta ja avoimesta teemahaastattelusta, sekä 90:lle oppilaalle toteutetusta palautekyselystä. Aineiston analyysimenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston perusteella on mahdollista havaita, että suuri osa oppilaista kokee yhdessä opiskelun mielekkäänä. Niin opettaja kuin oppilaat pitävät opetusta katsomusdialogiin rohkaisevana sekä katsomuksellista kompetenssia vahvistavana. Yhteisopetuksen etuna pidetään lisäksi monipuolista ja tasavertaista tiedonsaantia. Mieluisimpana asiana oppitunneissa nostettiin esiin keskustelevuus ja niin omien kuin muiden mielipiteiden esiintuominen. Nämä koettiin sekä mielenkiintoisena että opettavaisena, ja niiden todettiin lisäävän ymmärrystä eri katsomuksista sekä kehittävän vuorovaikutustaitoja. Opetuksen integrointi on edistänyt uusien toteutustapojen keksimistä opetuksessa sekä yhteistyötä ja reflektointia kollegoiden kanssa. Opettajan kokemus jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja eteenpäin menemisestä ilmeni esimerkiksi opetuksen materiaalin luomisessa ja suunnittelutyössä. Osittain integroidun mallin haasteena koettiin paikoin opetuksen sisällön laajuus, ajan rajallisuus, opettajan työmäärän kasvu sekä oppimateriaalin ja opettajan asiantuntijuuden kehittämiseen liittyvät tekijät. Opiskeltavien aiheiden moninaisuus aiheutti joissakin oppilaissa opetuksen sekavuuden tai monimutkaisuuden kokemusta. Yhdistetyn opetuksen rinnalle opettaja näki tarvetta eriytetyn opetuksen kehittämiselle. Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että osittain integroitu katsomusopetus on varteenotettava malli punnittaessa oppiaineiden vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä. Integrointi näyttää edistävän sekä katsomusdialogin että katsomuksellisen kompetenssin rakentumista.
-
(2020)Tämän tutkielman aihe on yhteinen katsomusopetuskeskustelu. Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, millaisen kuvan suomalainen lehdistö antaa yhteisestä katsomusopetuksesta. Aihe on ajankohtainen ja nousee julkiseen keskusteluun aika ajoin. Tutkielmassa kysyn, miten yhteistä katsomusainetta puolustetaan ja vastustetaan sekä millainen kuva katsomusaineista rakentuu lehdissä käydyn keskustelun myötä. Aineisto koostuu 28:sta uutisesta, jotka on valittu laajalevikkisimmistä näköislehdistä. Tarkastelen yhteistä katsomusainekeskustelua diskurssianalyysin avulla. Diskurssianalyysi auttaa tulkitsemaan lehdistöstä rakentuvaa kuvaa katsomusainekeskustelusta. Aineistosta löytyi kuusi diskurssia: uskontodialogi, pelko ja viha, yhteistä opetusta vastaan, laki ja opetussuunnitelmat, koulun tehtävä ja arvomaailma sekä resurssit. Yhteistä katsomusainetta puolustetaan eri katsomusten välisellä vuorovaikutuksella. Niin ikään yhteistä mallia vastaan ovat pienryhmäisten uskontojen sekä elämänkatsomustiedon edustajat. Keskustelussa nousee esille muuttuvan yhteiskunnan mukanaan tuovat haasteet katsomusopetukselle. Viime aikaisissa keskusteluissa nousee esille valinnanvapauden puute. Keskustelu tuo esille oppilaiden eriarvoisuuden nykymallissa kun opetus määräytyy uskonnollisen jäsenyyden mukaan.
Now showing items 21-25 of 25