Browsing by Subject "kiusaaminen"

Goals. The purpose of this study is to describe and analyze primary school teachers' experiences of bullying and its prevention, as well as to assess the effects of the Mieli ry's "Hyvää mieltä yhdessä" handbook in the school environment. Previous research findings indicate that bullying is a serious phenomenon occurring within groups, which has been observed to evolve and diversify over the years in response to societal changes. Despite anti- bullying efforts, bullying continues to occur in schools, as evidenced by bullying research. The aim of this study is to develop an understanding of the importance of practicing emotional and interpersonal skills in anti-bullying work. Methods. The study is qualitative research conducted through semi-structured theme interviews in a primary school in Helsinki. Five primary school teachers from grades 1 to 3 participated in the study, all of whom have utilized the Mieli ry's "Hyvää mieltä yhdessä" handbook in their own work. The data was analyzed using a theory-guided content analysis method. Results and conclusions. The study revealed that bullying tends to occur particularly in situations where children have more freedom without adult supervision. The most common places in school prone to bullying incidents were transitional periods, lunchtime, and recess. According to the teachers, the internal values and attitudes of the group, as well as thorough group cohesion, influence the manifestation of bullying in the classroom. The teachers observed that regular practice of emotional and interpersonal skills not only promotes those skills but also enhances friendship skills. Developing these skills in primary school reduces and prevents the occurrence of bullying within the school community, lays the foundation for effective interaction, and fosters important relationship skills. According to the teachers, clear rules and shared practices within the school community promote the well-being of students and teachers, and foster students' positive attitude towards schoolwork and cooperative activities with diverse individuals.

Tässä tutkielmassa selvitin koulukiusaamisen eri muotoja oppilaiden kokemana ja kiusaa-misesta johtuvia seurauksia eri osapuolille. Aihe on tärkeä, koska se koskettaa edelleen niin monia oppilaita suoraan ja kaikkia koulussa opiskelevia ja työskenteleviä ainakin välillisesti. Aiempaa tutkimustietoa on saatavilla, mutta ei vielä riittävästi. Koulukiusaamisen estä-miseksi on tehty paljon, mutta silti sitä ei ole kokonaan onnistuttu kitkemään. Ilmiön syvempi ymmärtäminen on edellytys sille, että jatkossa siihen olisi mahdollista puuttua tehokkaam-min. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Siinä on käytetty kuvailevaa ja narratiivista metodia ja sellaisena se on lähinnä kommentoiva. Aiheesta on etsitty kirjallisuutta, tutki-muksia ja artikkeleita. Tavoite oli keskittyä mahdollisimman tuoreeseen aineistoon. Tutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että koulukiusaaminen on monimuotoinen ja kompleksinen ilmiö. Se saattaa olla piiloista toimintaa, joka jää opettajalta huomaamatta. Suurin osa oppilaista ei hyväksy kiusaamista, mutta ovat silti siinä osallisina pelkästään sillä, etteivät syystä tai toisesta puutu kiusaamistilanteeseen. Vahingollinen toiminta voi olla lyhytaikaista mutta intensiivistä, tai se voi jatkua jopa vuosia. Sen vaikutukset saattavat olla dramaattiset ja voivat jatkua pitkälle aikuisuuteen asti. Sen negatiiviset seuraukset koskettavat paitsi kiusattuja myös kiusaajia, luokkayhteisöä ja kiusattujen perheitä. Kaikki kiusaamisen kohteeksi joutuvat eivät traumatisoidu, mutta osalle kiusaaminen aiheuttaa vuosiksi elämää haittaavia ongelmia.

This qualitative research considers young people who are at risk of social exclusion.The study considers the stories of two boys who were in school in different eras of the modern Finnish school system, and analyses differences between them, as well as possible reasons for bullying and other events that they experienced while studying in primary school. The purpose of the study is to consider the young people and their individual circumstances, to make sense of the school drop out process, to perceive differences and similarities between each case, and to conclude whether the differences are a result of social and economic trends of the different eras. The research considers political decisions, and what actual or potential impacts they have on a student’s life. This has relevance for how successful an individual is in studying and entering the society. According to previous research, pupils can be more excluded if they are labelled as incapable of participating in classes; another previous result is that dividing courses according to difficulty level may result in underachievement. The research questions are as follows: What is the dynamics of the school drop out process in the life of an individual primary school student? What support is given to such a student? What differences are there between school drop outs in the 1980s and 2000s? The research data includes narrative accounts of two schoolboys, Mika and Toni, both of whom went to school before the previous law on basic education was introduced, and before a model of three stage support was initiated. In both cases, the analysis is based on a qualitative reasoning about the causes of the social exclusion. The analysis is based on narrative accounts, and in the case of Mika it also includes speech transcription. Conclusions are that support should start with listening to the school student and that the school day should be adjusted to fit the family`s regular life. These conclusions are based on the analysis and on experts` experiences. According to figures, the modern basic education model has reduced school drop out cases, whereas economic depression has had the opposite effect. The three stage support model does not appear to work properly if further resources are not available, or if teachers are not freed from some of their responsibilities. Another conclusion is that politics during Mika`s school days has had a more positive impact on support resources than that of Toni`s time in school. Possible fields of application for this study are research on bullying and practical prevention of social exclusion.

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota aiempaa tutkimustietoa lapsuudessa koetun kiusaamisen vaikutuksista ja seurauksista. En asettanut tutkimukselle ennakko-ole-tuksia tulosten suhteen, mutta teoriapohjan perusteella oletuksena oli, että joitain lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia on aiheeseen liittyen havaittu. Teoriapohja koostuu kiusaamisen käsitteen määrittelystä, kiusaamisen muotojen ja roolien käsittelystä sekä kiusaamisen eh-käisyn lähtökohtien avaamisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perimmäisenä tarkoi-tuksena oli osoittaa kiusaamisen tunnistamisen, varhaisen puuttumisen sekä erityisesti en-naltaehkäisyn merkitys. Menetelmät. Toteutin tutkimuksen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Valitsin lähestymista-vaksi narratiivisen suuntauksen, joka mahdollisti laajan yleiskatsauksen aiheesta. Tavoit-teena oli siis jäsentää ja tiivistää aiemmin tehtyä tutkimusta. Aineistoon valikoitui viisi tutki-musartikkelia, joita analysoin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Aineisto valikoi-tui tietokannoista tehtyjen hakujen perusteella valikoiduin kriteerein. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsuuden aikana koetulla kiusaamisella oli tutkittu olevan monia lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia. Vaikutukset olivat fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle sekä sosiaaliselle elämälle haitallisia. Merkittävimmäksi vahingolliseksi vaikutukseksi tutki-muksessa nousi huomattavasti kasvanut riski sairastua mielenterveydellisiin sairauksiin. Myös muita seurauksia, kuten esimerkiksi suurempi todennäköisyys vahingollisten elintapo-jen valitsemiselle tai heikentynyt koulumenestys, nousi esiin tutkimuksista. Kiusaamisesta ai-heutuvat seuraukset koskivat niin kiusaajaa, uhria kuin sivustakatsojaa. Henkilöillä, jotka oli-vat lapsuudessa olleet sekä kiusaajia että kiusattuja, havaittiin eniten kiusaamisen aiheutta-mia negatiivisia vaikutuksia. Johtopäätöksenä voi todeta, että kiusaamisen varhaiseen ennal-taehkäisemiseen, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota.

The purpose of this study was to find out what kindergarten teachers, who work with 3–5-year old children, think about bullying, what do they do to prevent bullying in their own group and how they interfere bullying that is happening. Previous studies have shown that even young children, aged 3–5 years, bully. Still, there are not many studies made of bullying among young children. Bullying is an important and current topic and that is why I would like to get more information about it through this study. This is qualitative study. The material for this study was collected in October – November 2016. Before the real study was made, the questionnaire was pretested by three kindergarten teachers, who were able to comment it. All 18 Kindergarten teachers, who participated in this study, were randomly selected on the area of Helsinki. The questionnaire included nine open questions. The answers were analysed by forming constructs from the study material. By interrelating these constructs main categories, which represent the study material, was formed. These main categories were combined according to the research questions. According to the results of this study, kindergarten teachers had noticed various forms of bullying in their groups. Kindergarten teachers mentioned direct, indirect, physical, psychological and verbal forms of bullying. Bullying prevention was important part of everyday actions in each group. The kindergarten teachers prevented bullying by addressing it in general level and through different every day customs, which improved cohesiveness, accepting disparity and consideration. Equal treatment, common understanding and adult’s role were named to be important matters in bullying interfering. Adults’ presence and children´s observation are crucial requirements to prevent and interfere bullying.

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä pienten lasten välisestä kiusaamisesta sekä heidän taitojaan ja tietojaan kyseisen ilmiön tunnistamisesta var- haiskasvatuksessa. Tutkimuksen keskiössä on myös varhaiskasvatuksen henkilöstön omat kokemukset siitä, kuinka he kokevat oman koulutustaustansa vastanneen lasten välisen kiusaamisilmiön tunnista- miseen, puuttumiseen sekä ennaltaehkäisyyn. Erilaisia varhaiskasvatuksen koulutuksia on tutkittu vä- hän niiden antaman tiedon näkökulmasta, mutta tutkimuksissa on todettu, että henkilöstöllä on hyvät kokemukset sen suhteen, kuinka koulutus on vastannut heidän tarvitsemaansa tietoon ja taitoihin käy- tännön työssä. Kiusaamisen määrittelen aikaisempien tutkimusten valossa sekä tuon esiin näkökulmia, mitkä on hyvä ottaa huomioon puhuttaessa pienten lasten välisestä kiusaamisilmiöstä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, johon vastaajat haettiin sosiaalisen median Fa- cebookissa olevien alan ryhmien avulla. Vastauksia tuli yhteensä 69, ja vastauksia saatiin viidellä eri työnimikkeellä työskenteleviltä henkilöiltä (varhaiskasvatuksen opettaja, erityisopettaja, lastenhoitaja, avustaja ja opettajajohtaja), jolloin vastauksiin saatiin paremmin näkemystä koko henkilöstöltä. Tutki- muksen tulokset esitetään pääasiassa vaakasuuntaisina pylväsdiagrammeina, joissa tulokset esitetään prosenttiosuuksin. Tutkimus on toteutettu pääasiassa määrällisen tutkimusmenetelmän mukaisesti, ja tulosten analysoinnissa on käytetty SPSS 27.0.1-ohjelmistoa sekä ristiintaulukointia. Tutkimuksessa yhdistellään mixed methods -menetelmän mukaisesti määrälliseen tutkimukseen laadullista tutkimus- menetelmään avoimien vastausten analysoinnissa. Näiden analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä, jolloin avoimien vastausten sisällöllä oli tutkimuksen kannalta enemmän merkitystä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee omaavansa hy- vät taidot ja tiedot lasten välisestä kiusaamisesta ilmiönä. Tutkimuksessa selvisi myös, että varhaiskas- vatuksen henkilöstö toivoi, että oma koulutus olisi tarjonnut enemmän konkreettisia keinoja kiusaami- seen, sen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä puuttumiseen. Koulutuksen tuomien taitojen ja tie- tojen suhteen tulos oli ristiriidassa aikaisemman tutkimuksen kanssa, jonka mukaan koulutuksen tuo- miin tietoihin ja taitoihin on oltu tyytyväisiä. Varhaiskasvatuksessa kuitenkin tehtiin vastauksien pe- rusteella jo paljon kiusaamisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Lasten välinen kiusaaminen herätti vas- taajissa erilaisia tunteita, joista päällimmäisenä oli huoli ja riittämättömyyden tunne.

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia toimintatapoja varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat kiusaamistilanteissa sekä niiden ehkäisemisessä. Tutkimuksessa selvitän, miten varhainen puuttuminen toteutuu opettajien työssä, eli millaisten toimintatapojen avulla tuetaan lapsen turvallista kasvua ja kehitystä päiväkodeissa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Millaisia toimintatapoja varhaiskasvatuksen opettajat toteuttavat kiusaamistilanteissa päiväkodissa? 2. Millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat ennaltaehkäisevät kiusaamista päiväkodissa? Menetelmät. Valitsin tutkimusmenetelmäkseni laadullisen tutkimuksen, sillä sen avulla kykenin selvittämään haastatteluihin osallistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien henkilökohtaiset toimintatavat kiusaamistilanteissa ja niiden ehkäisemiseksi mahdollisimman kattavasti. Aineistonkeruumenetelmäni oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka mahdollisti joustavan ja avoimen keskusteluyhteyden haastattelijan ja haastateltavan välille. Jokainen haastatteluun osallistunut varhaiskasvatuksen opettaja oli työskennellyt varhaiskasvatuksen kentällä vähintään kymmenen vuoden ajan. Tutkimusaineiston analyysin toteutin aineistolähtöisesti teemoitellen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset korostavat varhaisen puuttumisen merkitystä kiusaamisen ehkäisemisessä varhaiskasvatuksen opettajan työssä. Havainnoimalla lapsiryhmää jatkuvasti, pystytään puuttumaan välittömästi mahdolliseen kiusaamiseen. Aikuisen jatkuvan läsnäolon avulla tuetaan lasten vapaata leikkiä ja siinä ilmeneviä haastavia konfliktitilanteita. Kiusaamista ehkäistään vahvasti tukemalla lapsen sosiaalisia taitoja ja panostamalla aikuisen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Myös yhteistyö vanhempien kanssa ja pedagogisen toiminnan suunnittelu nousevat merkittäviksi toimintatavoiksi. Luottamuksen merkitys kaikissa kiusaamisen ehkäisemisen toimintatavoissa todettiin olevan korvaamaton.

Objectives. The objective of this research is to investigate teachers’ perceptions of bullying among children in early childhood education. In addition, the research deals with teachers’ ability to identify bullying among children and their ability to intervene of that. The research is important because bullying has a serious influence on growth, development and learning of whole group of children. The previous researches have proven that bullying among children is already occurring in child groups of early childhood education. In addition, the previous researches show that teachers’ ability to identify bullying among children and intervene of that contains variability. Methods. The research was produced using qualitative research methods. At the beginning of the research I defined key definitions. I examine bullying and its occurrence in early childhood education in the theoretical framework. In addition, I deal with guidance documents related to early childhood education such as the Curriculum for Early Childhood Education and Care and the Act on Early Childhood Education and Care. For the research, I interviewed three teachers of early childhood education who work in day care centers in the city of Helsinki. Their work experience varied from one year to twenty years. The individual interviews were theme interviews which organized in December 2018 and January 2019. The material was analyzed utilizing a content analysis. Results and conclusions. According to this research, bullying among children was already visible in child groups of early childhood education. The teachers, whom I interviewed, had identified bullying for the most part as physical and direct bullying. The most of bullying appeared when children were playing freely. The ability of early childhood education teachers to identify and intervene bullying was varied. In addition, the day care centers have been lacking common written plans for identifying and intervening regarding bullying. The challenges to identify and intervene of bullying were caused by staff’s absences and busy schedule in the day care centers. According to the research, the teachers need written plans to identify and intervene bullying in day care centers. In addition, they wished to receive assistance and in-service training related to ways of intervening bullying. The results of this research are consistent with the results of previous researches regarding bullying.

Tutkimuksessa tarkastellaan kiusaamisaiheista aikakauslehtidiskurssia roolisemanttisen analyysin sekä tietokehys- ja metafora-analyysin avulla. Työssä selvitetään, millaisia semanttisia rooleja kiusattu ja kiusaaja saavat aineiston koulukiusaamisaiheisessa diskurssissa, sekä millaiseksi ilmiöksi kiusaaminen hahmottuu. Samalla luodaan katsaus siihen, millaisin narratiivein kiusaamista hahmotetaan aineistossa. Tutkielman aineistona on kahdeksan suomalaisissa aikakauslehdissä vuosina 2012–2015 ilmestynyttä henkilöhaastattelumuotoista aikakauslehtiartikkelia, jotka käsittelevät koulukiusaamisen kohteena olleen henkilön kokemuksia. Tutkimuksesta käy ilmi, että aineistossa toistuu tietynlainen kiusaamisnarratiivi, jossa kiusattu selviytyy kiusaamisesta ja usein kokee myös muutoksen. Narratiivi on artikkelista toiseen melko samankaltainen ja sisältää toistuvina jaksoina kiusatun lapsuuden kuvauksen, kiusaamisajan kuvauksen, kiusatun tukijoista kertomisen, kliimaksin ja entisen kiusatun aikuisuuden ajan kuvauksen. Roolisemanttiselta kannalta kiusattu esiintyy pääasiassa melko patienttisena ja kiusaaja pääasiassa melko agentiivisena. Silloinkin, kun kiusattu toimii ja tekee itse asioita, hän näyttäytyy harvoin selvästi agentiivisena. Vastaavasti kiusaaja näyttäytyy harvoin puhtaan patienttisena. Kiusatun semanttinen rooli kuitenkin muuttuu narratiivin edetessä vähemmän patienttiseksi, kun taas kiusaaja häivyttyy tarinasta. Aineistossa näkyy myös voimakas tendenssi inhimillisten osallistujien, varsinkin kiusaajan, häivyttämiseen kiusaamiskuvauksista, mikä tapahtuu esimerkiksi passiivin ja nominaalistuksen keinoin. Tutkimus osoittaa aineistosta neljä keskeistä kiusaamisilmiötä määrittelevää tietokehystä, jotka ovat kiusaaminen fyysisenä uhkana, kiusaaminen säiliönä, kiusaaminen kiusatun ominaisuutena ja kiusaaminen osana syy-seuraussuhdetta. Arpien ja jälkien jättämisen metaforan sekä kiusaaminen fyysisenä uhkana- ja kiusaaminen kiusatun ominaisuutena -tietokehysten kautta kiusaaminen konstruoidaan osaksi kiusattua. Syy-seuraussuhteen tietokehys taas hahmottaa kiusaamisen loogiseksi seuraukseksi jostakin tietystä syystä. Näiden kehysten kautta kiusaaminen hahmottuu enemmän kiusattuun liittyväksi tapahtumaksi kuin esimerkiksi ryhmäilmiöksi.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Pienten lasten keskuudessa tapahtuvaa kiusaamista on alettu viime vuosina tutkimaan aiempaa enemmän. Aiemmin aiheeseen liittyvä tutkimus on ollut vähäistä. Lastenkirjallisuuden saralla pienten lasten kiusaamisen myöhäinen tiedostaminen näyttäytyy vähäisenä aihetta käsittelevänä kuvakirjallisuutena, riippumatta siitä, että vaikeiden aiheiden käsittely lasten kuvakirjallisuudessa on yleistynyt 2000-luvulla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten alkuperäisesti suomenkielellä kirjoitetuissa lasten kuvakirjoissa kuvataan kiusaamista. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota niin visuaaliseen kuin verbaaliseen kerrontaan. Lisäksi selvitetään, minkälaisia ratkaisukeinoja kiusaamiseen kirjoissa esiintyy. Kuvakirjat nähdään yhtenä apuvälineenä vaikeiden aiheiden käsittelyyn ja pedagogisena apuvälineenä. Tutkimusaineisto käsittää neljä suomalaista lasten kuvakirjaa vuosilta 2013-2016. Kirjojen tuli olla leikki-ikäisille suunnattu ja käsitellä kiusaamista. Lopullinen valinta suoritettiin Helmet-hakukoneen tuloksista annettuja kriteerejä vastaavien joukosta validiteetin perusteella. Kuvakirjojen analyysi toteutettiin teoria ohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus osoitti, että kiusaamisen kuvaaminen kuvakirjoissa oli realistista ja aiemmat kiusaamistutkimukset olivat linjassa kerronnan kanssa. Kiusaamisen nähtiin johtuvan ulkoisista tai henkisistä eroavaisuuksista sekä valtasuhteiden epätasapainosta ja kateudesta. Sen ilmenemismuotoja oli ulkopuolelle sulkeminen, ilkkuminen ja pilkkaaminen, sekä fyysinen kiusaaminen Ratkaisuksi kiusaamiseen tarjottiin vanhemman tai ystävän tukea, kiusaajan asenteessa tapahtuvaa muutosta sekä kiusatun itsetunnon vahvistumista.