Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kohteliaisuus"

Sort by: Order: Results:

  • Oldendorff, Katri (2015)
    August Hermann Francke (1663–1727) oli saksalainen teologi, joka tuli tunnetuksi hallelaisen pietismin ja Hallen koulukaupungin (tai: Hallen laitosten) luojana. Koulukaupunki koostui useasta koulusta aina köyhien lasten opinahjosta orpokotiin ja aatelispoikien oppikouluun. Koulukaupungin arjen ja opetuksen kehittäminen oli Hallen yliopiston ja Saksan ensimmäisen opettajaseminaarin kehittämisen rinnalla Francken keskeisin elämäntyö. Hän oli syvästi uskonnollinen ja erittäin toimelias mies niittäen mainetta niin teologina kuin pedagogina. Hän jätti jälkeensä suuren määrän kirjallista aineistoa, kuten saarnakokoelmia, teologisia pohdintoja, pedagogisia kirjoituksia sekä runsaasti koulujensa oppilas- ja vuosiraportteja. Tutkimuksessa keskitytään Francken vuonna 1706 painettuna versiona julkaisemaan käytösoppaaseen Nützliche und nöthige Handleitung zu wohlanständigen Sitten (Hyödyllisiä ja tarpeellisia neuvoja säädylliseen käyttäytymiseen). Hän laati oppaan kuninkaallisen pedagogion (Königliches Pädagogium) kasvatuksen ja opetuksen tueksi. Koulu oli eräänlainen oppikoulu, joka valmisti aatelisperheiden ja ylemmän porvariston poikia yliopisto-opiskeluun sekä merkittäviin virkoihin ja asemiin Brandenburg-Preussin ruhtinaskunnassa, myöhemmin Preussin kuningaskunnassa. Tutkimuksen keskeinen tehtävä on tarkastella, millä tavoin käytösopas heijastaa ja edustaa Francken pietistisiä kasvatusperiaatteita. Francken perimmäiset tavoitteet, herättää lapsissa ja nuorissa aito usko sekä kasvattaa heidät nöyriksi, sivistyneiksi ja kohteliaiksi kristityiksi, kulkevat punaisena lankana koko käytösoppaan läpi. Kristillisistä hyveistä rakkauden kaksoiskäsky oli Franckelle yksi tärkeimpiä. Väsymättä hän opasti lapsia tämän käskyn mukaiseen elämään. Sivistynyt ja kohtelias käytös sekä sosiaalinen taitavuus merkitsivät hänelle kristillisen uskon ja rakkauden kaksoiskäskyn mukaista elämää. Francken käytösoppaasta nousevat näkyviin hänen vaatimansa ankara ulkoinen ja sisäinen kuri sekä jatkuva opiskeluun ja työntekoon kehottaminen. Huvituksille ja leikeille ei ollut hänen koulukaupungissaan tilaa. Lapset olivat koko ajan opettajien ja kasvattajien valvovien silmien alla. Franckella oli utopia paremmasta maanpäällisestä maailmasta, jonka hän uskoi toteutuvan vain ihmisten muuttumisen kautta. Tähän päämäärään hän tähtäsi kaikessa kasvatustoiminnassaan – kurin, kontrollin, uskon ja rakkauden ristipaineessa.
  • Anferova, Anastasia (2016)
    Tutkielman aiheena on kohteliaisuuksien ilmaiseminen venäläisessä Internet-kommunikaatiossa. Työssä selvitetään, mikä on kohteliaisuuksien paikka ja rooli venäläisessä kulttuurissa ja miten niitä käytetään erilaisten foorumien ja verkkoyhteisöpalveluiden keskuste-luissa. Tarkoituksena on osoittaa ja kuvata Internetissä ilmaistujen kohteliaisuuksien tärkeimmät erikoispiirteet ja analysoida niille ominaista sanastoa ja rakenteita. Tutkielman aineistona on 365 VKontakte-verkkoyhteisöpalvelun valokuviin liittyvää myönteis-tä kommenttia, joista on erotettu 436 kohteliaisuutta. Työssä käytetään kvalitatiivisia metodeja, joiden avulla on mahdollista osoittaa kohteliaisuuksien monipuolisuus ja monimuotoisuus In-ternetissä. Verkkoyhteisöpalvelusta valittiin harkintaa ja satunnaisvalintaa yhdistelemällä kym-menen naista ja kymmenen miestä. Jokaisen henkilön verkkosivustolla käytiin läpi vuonna 2013–2014 laitettuja valokuvia ja niiden kommentteja, joista valittiin ainoastaan myönteiset. Aineiston pohjalta laadittiin kohteliaisuuksien kieliopillinen luokittelu ja analysoitiin niitä mor-fologisella, leksikaalisella ja syntaktisella tasolla. Tutkimuksen perusteella olettamus Internet-kohteliaisuuksien monimuotoisuudesta sai vahvis-tusta. Kohteliaisuuksina voi toimia niin yksi ainoa sana kuin kokonainen lausekin. Myönteistä arviota voi ilmaista lähes jokaisella lauseen jäsenellä. Aineiston kohteliaisuuksissa erotettiin 15 yleistä lausekerakennetta ja niissä havaittiin runsaasti Internet-kielen erikoispiirteitä sanaston ja oikeinkirjoituksen alueella. Sen lisäksi työssä tarkastellaan välimerkkien ja erilaisten hymiöiden käyttöä, joiden avulla kirjoitettaessa voi välittää tunteita ja arvioita. Työn lopputuloksena voi todeta, että Internet-kohteliaisuudet ovat rakenteeltaan ja sanastoltaan monipuolisia ja niissä hyödynnetään tehokkaasti kielen eri rekisterien tarjoamia mahdollisuuksia oikeinkirjoituksen, kieliopin, sanaston ja tyylivalintojen alueella.