Browsing by Subject "kokemukset"

Tällä tutkimuksella selvitetään murrosiän ja uskonnollisuuden kokemuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten kokemuksia murrosiästä ja sen merkityksestä uskonnollisuudelle. Tutkimuksessa käsitellään erityisesti niitä kokemuksia ja haasteita, joilla on vaikutusta nuorten uskonnollisuuteen. Keskeistä on myös tyttöjen ja poikien väliset erot kaikkien kokemuksien osalta. Tutkimuksella arvioidaan niitä tekijöitä, joilla nuorten uskonnollisuuteen on vaikutusta. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja sen tuloksia tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkimukseen osallistui yhdeksäsluokkalaisia Helsingin alueen viideltätoista yläkoululta ja kyselyyn vastasi yhteensä 250 oppilasta. Vastaajajoukko käsitti 10 % koko Suomen yhdeksäsluokkalaisista. Tilastollisilla menetelmillä vastataan neljään tutkimuskysymykseen: 1) Miten murrosikä koetaan?, 2) Miten uskonnollisuus koetaan?, 3) Miten sukupuoli selittää vastauksia? ja 4) Mitkä tekijät vaikuttavat murrosikäisten uskonnollisuuteen? Tutkimustulokset osoittivat, että murrosikäiset kokivat oman murrosikänsä sopivaksi ja eivät nähneet sen olleen heillä liian hankala. Vastaajat myös kokivat oman murrosikänsä olleen nuorten yleistä murrosikää helpompia. Tämä osoittaa, että vastaajajoukon murrosikä tuntui olleen heistä helppo. Murrosiässä ei pääosin koettu suuria elämänmuutoksia tai haasteita. Murrosiän suurimpia ongelmia olivat stressi ja yksinäisyys, joita vastaajat kokivat eniten. Näitäkin kokemuksia nuorilla oli suhteellisen vähän, mutta niiden osalta lisätutkimukselle olisi varmasti tulevaisuudessa tarvetta. Uskontoon vastaajat suhtautuivat neutraalisti ja sen nähtiin olevan osa suomalaista yhteiskuntaa. Omaa uskonnollista vakaumusta pystyi vastaajien mielestä näyttämään muille vapaasti muille. Kirkkoon kuuluminen oli vastaajille tärkeää ja tämä osoittaa aiempien tutkimusten kanssa yhteneväisyyttä. Aikuistumisleirit olivat vaikuttaneet nuorten uskonnollisuuteen kohtalaisesti ja tutkimustuloksista selvisi, että leirien vaikutus korreloi uskonnollisuuden vahvistumisen kanssa. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että murrosiän uskonnollisuudelle merkityksellisempiä tekijöitä ovat sosiaaliset tekijät. Perhe, ystävät ja uskonnollinen yhteisö vahvistavat selkeästi murrosikäisten uskonnollisuutta. Uskonnollista kasvatusta saaneet ovat myös murrosiässä selvästi uskonnollisimpia. Myös koulun katsomusopetus koetaan omaa uskoa vahvistavaksi tekijäksi. Aikuistumisleirit ovat nuorille positiivisia kokemuksia, joiden uskonnollinen merkitys korostuu erityisesti uskonnollisilla ja hengellisillä nuorilla. Murrosiän kokemuksilla ei havaittu olevan merkitystä uskonnollisuuteen ja uskonnollisuuteen eivät vaikuttaneet erilaiset negatiiviset tilanteet elämässä. Uskonnollisuuteen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä ei tutkimuksessa noussut juurikaan esille. Murrosikä ei suurimmaksi osaksi vaikuttanut uskonnollisuuteen. Jos vaikutusta kuitenkin havaittiin, oli se lähes aina positiivista.

The purpose of this study is to elucidate the experiences of parents of children with special needs when encountering professionals and to understand the meaning of these encounters. Child’s special needs affect parents in many ways and there is more parental burnout among parents of children with special needs. Parents of children with special needs regularly encounter professionals from social services, health services and schools and family-centeredness has become one of the values that conduct services planning. Family-centered practices recognizes parents as the experts on their child, acknowledges the individuality of the families, promotes partnership, and are based on the family’s strengths. In previous studies parents described parents as the experts on their child but stated that professionals do not always acknowledge their expertise. System is described fragmented, and parents experience that professionals do not see the complexity of their lives. The study is based on thirteen semi-structured qualitative interviews with parents of children with special needs. The interview material was analyzed using interpretative phenomenological analysis (IPA). Results showed that when encountering professionals parents experienced that parents and professionals had different roles. The roles of the professionals were companion, expert, know-it-all, and border guard. The roles of the parents were expert, organizer, and fighter. System affected encounters as it was experienced fragmented, and it contained different rules. Also, diagnosis and resources affected encounters. Encounters, occupational skills, services, and information sharing were experienced coincidental. Encounters evoke emotions and emotions affected encounters. Based on the results, it can be concluded that from parents’ perspectives there are issues that hinder family-centered practices. Encounters also have issues that increase parents’ burden. System should be improved so that it matches better the needs of the families, for example there could be a coordinating professional. Professionals should acknowledge parents’ expertise and consider parents’ emotions when encountering them.

Aims: The recent conversations about disappearing family meals, mental problems of the youngsters and family meals' protective effect on youngsters problems have been the base of this study. The main aim of this study is to find out, what kind of position family meals do have in the youngsters' lives. Study questions are: 1. What kind of conceptions youngsters have of family meals? 2. What kind of hands-on experience youngsters have about family meals? 3. How youngsters feel family meals on a emotional level? a. Are meals positive moments with the family or do they just limit timetables? b. Do the youngsters need family meals if they do not have those in their families? Why? Why not? Methods: The data was collected using stimulated recall -interviews and basic themed interviews. The data was collected from thirteen 8th graders from Pirkanmaa and Kanta-Häme. The interviews were analyzed with the qualitative content analysis. Results and conclusions: The youngsters' concepts of the meals and the family meals were quite traditional, assuming that those are warm, varied and eaten with company. The situation of the family meals was good and those were eaten nearly every day in the most of the families. The youngsters thought that the family meals were important social moments with the family and they were able to talk about important things with the family during the meals. They also felt that the daily eating rhythm was good and they did not felt that the meals would have been somehow restrictive. Even so that the pupils felt the family meals were important, the pupil whose family did not eat family meals did not long those meals. He felt that he was able to share his thoughts and experiences also in other ways. It is important that youngsters have this channel of communication.

Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa tuon esille sovitteluun osallistuvien asiakkaiden - sekä uhrien että tekijöiden - kokemuksia väkivallan sovittelusta. Sovittelupalvelu tarjoaa rikoksen uhrille ja tekijälle luottamuksellisen ja puolueettoman areenan vapaaehtoisten sovittelijoiden välityksellä. Sovittelun taustateorian muodostaa restoratiivinen oikeus, jonka mukaan sovittelun tavoitteena on korjata vääryys ja vähentää osapuolille aiheutunutta mielipahaa. Tutkimukseeni osallistuivat täysi-ikäiset sovittelun osapuolet niissä tapauksissa, joissa soviteltavana on väkivaltarikos eli rikosnimike on lievä pahoinpitely, pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely. Tutkimusaineistoni pääosan muodostavat väkivallan sovitteluun osallistuvien täysi-ikäisten henkilöiden lomakekyselyn vastaukset (N=52). Lähemmin tarkasteltavia tutkimuskysymyksiä ovat: Miten restoratiiviset arvot toteutuvat sovittelupalvelun käytännöissä? Millaisia ovat sovittelupalveluun osallistuneiden sovittelukokemukset? Tutkimukseeni vastanneiden asiakkaiden kokemukset osoittivat, että sovittelun keskeiset arvot kuten osapuolten vapaaehtoisuus sovittelumenettelyyn osallistumiselle, asianosaisten vallan käyttö omassa asiassaan, osapuolten kunnioittava vuoropuhelu, sovittelumenettelyn puolueettomuus ja asianosaisten tyytyväisyys sovittelupalveluun toteutuivat suurimmassa osassa sovitteluja. Kuitenkin restoratiivisten arvojen toteutumisesta sovittelupalvelun käytännöissä jää osittain myös pohdittavaa. Rikoksen aiheuttamia henkisiä asioita kuten pelkoa käsitellään suurimmassa osassa sovitteluneuvotteluja, mutta keskittyminen korvauksen käsittelyyn nostaa esille ristiriitaisia asianosaisten kokemuksia. Vastaajien kokemukset sovittelumenettelystä olivat pääasiassa myönteisiä. Asianosaiset näkivät asioiden sopimisen hyvänä asiana, vaikkakin taustalla näyttäytyi toive välttää oikeudenkäynti. Asianosaiset eivät osanneet selkeästi määritellä sovittelun odotuksia etukäteen. Vapaaehtoisten sovittelijoiden perehtyneisyyttä asian käsittelyyn arvostettiin ja puhuttiin pätevistä sovittelijoista. Väkivallasta puhuminen eri sovitteluissa erosi vastaajien vastauksissa syvällisen keskustelun tason ja moraalisen käsittelyn suhteen. Tutkielmani toi vahvistusta sille, että suomalainen sovittelu on moniulotteinen ja vääryyden kokemusta vähentävä palvelumuoto asiakaskokemusten perusteella arvioituna. Sovittelupalvelu näyttäytyy näin asianosaisten kohtaamisen mahdollisuutena.

Goal. There is only little Finnish research about smart home technology studied from user’s experience. The aim of this thesis is to find how early adopters use technology in smart homes and what types of benefits and challenges living in a smart home create. Additionally, the thesis describes experiences of living in a smart home compared to living in a traditional home. The use and experiences of smart home technologies are interpreted in the light of home economics science's framework focusing on skills, knowledge and functionality. Methods. The study has been carried out by using a qualitative research strategy. The research material consists of six semi-structured phone interviews. The interview frame consists of six themes based on the research questions. Interviewees were men aged 25 to 45 representing different parts of Finland, and they all lived in smart homes. The qualitative analysis has been done via thematical classification and coding, and by applying ethnographical methods to content analysis. The findings about the use of smart homes are described in relation to the different phases of use. The experiences of living in a smart home are described in relation to living in a traditional home while placing the comparison to a larger context of home. Results and findings. According to the results, the implementation of smart home solutions is primarily a hobby for people interested about the subject. Smart home solutions are implemented primarily to address a singular and specific need. Adapting a solution to use calls for functionality, usability, and acceptable price level from the smart home products. Typical problems in a smart home are challenges related to functionality and maintenance. The functions of a smart home can be seen mainly corresponding to those of a traditional home, but some functions have traits present in service accommodations. In general, smart homes meet the requirements imposed on them and the needs of their inhabitants.

The Master´s Thesis examines home economics teachers´ experiences of home economics education during the exceptional circumstances caused by the coronavirus pandemic (COVID-19) in spring 2020. The topic is important as the coronavirus pandemic continues, affecting and will affect home economics education. Previous research has shown that home economics is a civic subject that is constantly evolving as the world changes. Previous studies have also found that the management of competencies (such as consumer skills, cooking and home sanitation) included in the home economics subject supports people’s well-being in everyday life. The Thesis analyzes how home economics teachers experience the changes brought about by exceptional circumstances in their work when they switched to distance learning in schools. The material of the Thesis is part of the “Towards more sustainable home economics education 2020” survey, which was collected during the pandemic. The qualitative material consists of the answers of 99 home economics teachers to a two-part open-ended question: "Explain how your teaching changed in a state of exceptional circumstances caused by the coronavirus. Describe how the collaboration with students and their guardians has gone." Coding and thematic design were used in the analysis of the material. According to the home economics teachers who responded to the survey, challenges were posed by, for example, practicing the use of digital tools, inventing new teaching tasks, taking into account different family situations, and the fact that some students had difficulty getting in touch. Home economics teachers though welcomed, for example, the development of digital skills, student assessment and co-operation with students´ guardians. Home economics teachers experienced an increase in workload and working hours during exceptional circumstances, which had a detrimental effect on home economics teachers' resilience at work. The conclusion of the Thesis is that the resilience of home economics teachers must be supported, for example, by providing clear municipality- and school-specific instructions for the implementation of home economics education.

Purpose. The purpose of this study is to contribute to the discussion of school lunch research and the discussion of developing school meals. The first aim of the study is to highlight children’s perspective and their experiences: what kind of things, actions and thoughts have an influence on children’s school meal experience. The second aim is to assess the use of the method of empathy-based stories as a method of nutrition research and in a child-centered study. The research questions of the study are the following: 1. How do children describe their school lunch experience in empathy-based stories they have written? 2. What kind of knowledge can be acquired by using the method of empathy-based stories in child-centered nutrition research? Methods. The study is a qualitative study based on a phenomenological approach which, as mentioned earlier, highlights children’s perspective. In this study, data were collected using the method of empathy-based stories. The study was a part of the Nordic ProMeal-study (Prospects for Promoting Health and Performance by School Meals in Nordic Countries). The target group was pupils who attended fourth grade in the Turku region in the academic year 2013–2014. The children were approximately 10 years old. Altogether 190 children wrote empathy-based stories. Half of the children (n = 95, analyzed n = 88) wrote a story describing a positive school meal experience and half (n = 95, analyzed n = 92) of them wrote a story of a negative school lunch experience. The data were analyzed using thematic analysis. In addition, the information acquired by the method of empathy-based stories was examined from the perspective of nutrition research. Results and conclusions. As a result of the thematic analysis and the arranging of the data, the data consisted of three themes that described the foodscapes of school lunch from the children's point of view: food and eating, the school lunch situation and the social environment. The pleasantness of the food and the food itself had a significant effect on the school lunch experience in the children’s stories, and foods and dishes were also highlighted by name. In addition, the social environment of school lunch affected children’s experience and other children, friends, food service staff and teachers had impact on how children experienced the situation. The children also expressed their need for autonomy and their opportunity to influence the school lunch situation. The results of this study emphasize the need of taking into account the perspective of children when in developing school meal.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kuluttajille tärkeitä arvoja ja kokemuksia elintarvikkeiden hankinnassa sekä eroja elektronisen ja perinteisen kaupan kyvykkyydessä toteuttaa arvot ja kokemukset. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä. Kyselyn avulla pyrittiin löytämään vastauksia tutkimusongelmiin opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksessa kyselyyn saatiin 531 vastausta Helsingin yliopiston opiskelijoilta. Kysely lähetettiin sähköisenä kyselynä, e-lomakkeena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui arvoteorian ja kokemuksellisuuteen liittyvän teorian pohjalle. Teoriassa tarkasteltiin myös kuluttajan ostopäätösprosessia ja teknologian innovaatioiden hyväksymistä. Näin pyrittiin saada käsitys kuluttajalle tärkeistä arvoista ja kokemuksista elintarvikkeiden hankinnassa sekä kuluttajan ostopäätösprosessista elektronisessa kaupassa. Tutkimuksen perusteella elektronisella kaupalla on mahdollisuuksia menestyä. Elektronisen kaupan potentiaalisia asiakkaita löytyi vastaajien joukossa. Elektronista kauppaa pidettiin kyvykkäämpänä suhteessa perinteiseen kauppaan erityisesti ajansäästöön, vaivattomuuteen ja riippumattomuuteen liittyvien arvojen kohdalla. Osaa näistä arvoista pidettiin myös tärkeimpinä arvoina elintarvikkeiden hankinnassa. Ostokokemukseen vaikuttavista tekijöistä tärkeimpinä nousi esiin kauppaympäristö, aistiminen ja odotusten täyttyminen. Perinteinen kauppa koettiin kyvykkäämpänä kokemuksellisuuteen liittyvien tekijöiden tuottajana elektroniseen verrattuna. Elektronisen kaupan kyvykkyys erilaisten arvojen toteuttamisessa nousi esiin teoriassa ja samankaltaiset arvot nousivat esiin myös tässä tutkimuksessa. Näiden arvojen toteutumisen perusteella elektronisella kaupalla olisi mahdollisuuksia lisätä asiakaskuntaansa. Elektronisen kaupan mahdollisuutena voidaan pitää myös vastaajien kokemia huonosti toteutuvia asioita elektronisessa kaupassa. Esimerkiksi tuotevalikoimaa ja tuoteinformaation saantia elektronisen kaupan tulisi parantaa, jolloin kuluttajat kokisivat sen paremmaksi ja houkuttelevammaksi kauppamuodoksi. Vahvistamalla jo olemassa olevia käsityksiä elektronisen kaupan kyvykkyydestä sekä erilaistettu valikoima, internetsivuston houkuttelevuus ja informatiivisuus voisivat olla tämän hetken uusia mahdollisuuksia elektroniselle kaupalle.

Tutkimustehtävänäni on selvittää, millaisia ovat työssäkäyvien naisten kokemukset köyhyydestä. Aineisto koostuu 25:stä köyhyyttä käsittelevästä työssäkäyvän naisen kirjoituksesta. Kirjoitukset lähetettiin vuonna 2006 järjestettyyn Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailuun ja ovat osa kirjoituskilpailun kokonaissatoa. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät altistavat riskeille, jotka johtavat työssäkäyvän köyhyyteen, millaisia selviytymiskeinoja työssäkäyvällä köyhällä on käytössään ja miltä köyhyys tuntuu. Menetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia, jonka avulla olen luokitellut aineistoni. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yksinhuoltajuus, naisten työmarkkina-asema ja epätyypilliset työsuhteet, vaikeudet yhdistää palkkatyö ja lastenhoito sekä erilaiset kannustinloukut muodostuvat ns. uusiksi sosiaalisiksi riskitekijöiksi. Selviytymiskeinoina työssäkäyvän köyhän arjessa näkyvät pääasiassa erilaiset säästämisen ja kulutuksen minimoimisen keinot, erilaisista (perus)hyödykkeistä tinkiminen sekä sosiaalisiin tukiverkkoihin tukeutuminen. Köyhyyteen liittyy monenlaisia tunteita, joista tämän tutkimuksen perusteella häpeä näyttäytyy merkittävämpänä. Sen ohella köyhyys koettelee henkisesti monin eri tavoin, koska kuukausittainen kulutus on äärimmäisen tarkoin harkittua eikä mihinkään ylimääräiseen ole varaa. Köyhyyteen liittyvät tunteet ovat monella tapaa myös ristiriitaiset; taloudellisesta ahdingosta huolimatta haaveillaan paremmasta tulevaisuudesta ja omassa tilanteessa nähdään myös valoisia puolia. Tutkimuskirjallisuudessa on viitattu köyhyystutkimuksen ja työn tutkimuksen perinteisiin ja esitelty yleisimmät määritelmät sekä köyhyyteen että työhön liittyen. Työtä on käsitelty pääasiassa joustavuuden ja epätyypillisten työsuhteiden näkökulmasta. Työssäkäyvien köyhyyteen liittyen päälähteinä on käytetty Merja Kauhasen ja Ilpo Airion tutkimuskirjallisuutta. Tutkimukseni nostaa esiin työssäkäyvien naisten kokemukset köyhyydestä ja täsmentää sitä, mitä aikaisempien tutkimusten ja tilastojen valossa ilmiöstä tiedetään. Tutkimukseni avulla tuotettu tieto työssäkäyvien köyhyydestä on tärkeää, koska se täydentää aiheeseen liittyvää tilastollista tutkimusta. Lisäksi se tuo esiin työssäkäyvien naisten kokemukset köyhyydestä, mitä ei sellaisenaan aiemmin Suomessa ole tutkittu.

Tutkielmassa tarkastellaan 38 suomalaisen tuon- ja tämänpuoleisuuden kokemuksia läheisten ja osin hoidettavien ihmisten kuolemien äärellä noin 70 vuoden ajalta. Teoreettisena taustana esitetään erityisesti uskontososiologi Tony Walterin näkemykset kuoleman kolmesta ideaalityypistä ja aikakaudesta. Tutkimusaineistona käytettiin Kuolema, menetys ja muisto -nimistä kirjoitusaineistoa, joka analysoitiin ja tulkittiin pääosin narratiivisen ja osin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineistosta muodostettiin neljä kokemuksellisesti toisistaan poikkeavaa kategoriaa. Traditionaalisen uskonnollisuuden piiriin kuuluvat informantit sitoutuvat pääosin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon perinteisiin käsityksiin uskosta ja kuolemanjälkeisestä elämästä, ja kuolema on monille heistä tuttu vieras jo lapsuudesta alkaen. Kokemuksissa painottuu ehtoollisen nauttimisen ja anteeksiannon merkitys kuoleman edessä, ja useat informantit kokivat kuolinhetkellä tai vainajaa katsottaessa pyhyyden kokemuksia ja antoivat ruumiille hengellisiä merkityksiä. He painottavat, että spiritismiä tulee karttaa. Uskonnollisten kokemusten rinnalla kulkevat kansanuskoa kuvastavat kokemukset erityisesti linnuista kuoleman enteinä ja viestintuojina vainajilta. Ekstrateistisen spirituaalisuuden keskeisenä piirteenä on koettu yhteys vainajien ja henkimaailman kanssa. Kokemusulottuvuus sisältää kuolemaan yhdistettyjä valoilmiöitä, intensiivisiä unia, enkelien läsnäolon kokemuksia, telepaattisen yhteyden tuntemista sekä monimuotoisia ennekokemuksia, joihin saattaa liittyä mystisiä piirteitä ajan pysähtymisestä ja varmasta tietämisestä. Voimakkaimmillaan kokemukset ilmenevät spiritisminkaltaisena vuorovaikutuksena vainajien kanssa. Sekulaarissa spirituaalisuudessa painottuu elämän spiritualiteetti, jossa kuolemaa peilataan suhteessa vainajan tai omaan elämään, kuten antamalla sille henkisen rikastumisen merkityksiä. Kirjoituksista tulee esille omia, ekspressiivisiä kuolemanrituaaleja, joista merkittävimpiä ovat eroottisen laulun laulaminen ruumiille, maalliset kuoleman juhlat ja kuolemasta puhdistautumisen rituaali. Kokemukset ilmaistaan usein runojen, kirjallisuuden ja populaarimusiikin avulla, ja kuolleen hengen katsotaan kulkevan yksilön, perheen, suvun ja työyhteisön muistoissa mukana. Sekulaarissa naturalismissa läheisen kuolema näyttäytyy karuna ja osin pelottavana ruumiillisena ja biologisena tapahtumana, jonka jälkeen ei katsota olevan mitään. Tunneilmaisu on niukkaa ja osin keskitytään ainoastaan läheisen sairaanhoitoon. Kuolevaa ihmistä ja ruumista kuvataan osin inhorealistisin ilmauksin. Kuolleiden muistelu saa jossain määrin sekulaariin spirituaalisuuteen yhdistyviä piirteitä. Tutkitut suhtautuvat uskontoon kielteisesti tai sillä ei ole heille merkitystä. Traditionaalinen uskonnollisuus muistuttaa vanhoja kansanuskomuksia lukuun ottamatta Walterin näkemyksiä traditionaalisen kuoleman ideaalityypistä, kun taas ekstrateistisen ja sekulaarin spirituaalisuuden kokemukset osoittavat postmodernin kuoleman aikakauden uushenkisiä ja osin esoteerisia elementtejä. Sekulaari naturalismi ilmentää kuoleman modernia aikakautta kärjistetyllä tavalla. Traditionaalisen uskonnollisuuden mukaiset kristilliset kokemukset näyttävät kokonaisvaltaisesti toteutuvan 1960-luvun yhteiskunnallisten muutosten jälkeen enää konservatiivisilla kristityillä, kun taas postmodernit kokemukset vaikuttavat sijoittuvan 2000-2010 -luvuille. Tulokset osoittavat, että kokija tarkastelee maailmankatsomuksensa kehyksen läpi kuolevaa ihmistä, ruumista sekä kaikkia kuoleman tapahtumia, ja antaa kokemuksilleen merkityksiä ympäröivästä kulttuurista käsin. Poikkeuksena ovat läheisten vainajien läsnäolokokemukset, joita sisältyy kaikkiin kokemuskategorioihin. Tämä vahvistaa aiempaa tutkimustietoa siitä, etteivät kokemukset yhteydestä kuolleisiin läheisiin liity kokijoittensa maailmankatsomukseen ja muihin taustatekijöihin.