Browsing by Subject "kotitalous"

The aim of the study was to examine the views of home economics teachers on the use of school meals as part of home economics education. The study explored the opportunities and barriers that home economics teachers perceived in the teaching of home economics linked to school meals. Also of interest were the views of home economics teachers on the common themes and objectives of home and school meals. Previous research has shown that school meals and home economics education have similar objectives, for example in terms of food and sustainability education. It is therefore necessary to deepen our understanding of the potential for this kind of cooperation in the field of growth. The theoretical background of the study is based on the concept of food education, as previous research has argued that it can be used to structure the ways in which food education can be implemented. In this study, the concept of food sense was used to support the analysis. The levels of food sense were used to clarify the views of home economics teachers on the use of school food themes in their teaching. The data for the study was collected through five paired interviews, i.e. a total of ten home economics teachers participated in the study. The interviews were conducted remotely in Zoom. The data were analysed using data and theory-based content analysis. The home economics teachers perceived school meals and home economics education as combining activities such as encouraging sustainable and healthy eating habits, practising interaction skills and learning about food cultures. In their view, school meals can be used as part of the home economics curriculum, for example by commissioning school food surveys, participating in projects or competitions, designing posters, running food councils and discussing related topics with pupils. The obstacles to the implementation of home economics education linked to school meals perceived by teachers included time constraints, the activities of the catering services and the existence of teaching documents. Better integration of school meals into education would require systemic and institutional changes, in particular. In order to support the development of food sense in home education, further research on the learning process for food sense in the context of home education should be carried out.

The goal of this master’s thesis is to analyze the opinions of drama teachers in utilising dra-ma education and the possibilities drama education offers for home economics teaching. The study focuses on combining drama education and home economics teaching from the point of view teachers, students and the learning environment. The theoretical framework is formed by describing drama education as a teaching method and home economics as a secondary school subject. There is very little previous research on combining drama educa-tion and home economics education. However, home economics has been presented as subject in which drama education could be utilized. Previous research on drama education demonstrates that drama education can be utilized in multitudes of ways in goal-centric teaching. The research method used in this master’s thesis was semi-structured interviews. Six drama teachers working in different drama education contexts were interviewed. The interviews were held during March 2022. The data was analyzed using theory-based content analysis. The research approach in this study was phenomenographic. Toivanen (2007), Heikkinen (2005), Pöntinen (2019) and Neelands (1998) were used as references for the theoretical framework. Utilizing drama education in home economics education was viewed as positive and enabling from the teachers, students, and educational perspective. Drama education was seen as an enabler for a more active and interactive learning environment. From the students’ point of view drama education offered more versatile learning in home economics education. For teachers it offered teaching tools but required planning, motivating students and good situation management. Drama education was seen as a suitable teaching method in home economics education; however, teachers emphasized the responsibility of a competent drama teacher to consider its necessity situationally. All in all, a drama education qualification could be a beneficial skill for home economics teachers.

Aims. This bachelor’s thesis is literature overview about home emergency supply kit. The aim of the thesis was to define meaning of households emergency supply kit. Study’s aim was also to define what actually is home emergency supply kit, how households prepare independently on emergency situations, how the home emergency supply kit has been developed and how the home emergency supply kit bases in bigger picture at the society’s emergency preparedness. Methods. The used research method in the thesis was descriptive literature overview. Official documents, publications, researches and webpages were used at overview’s reference material. In the thesis home emergency kit was examined about food and groceries point of view. In the literature overview the subject is considered through mastering the household’s everyday life. Results and Conclusions. Home emergency supply kit is defined as household’s own voluntarily basic kit of accessories that should help survive three days if sudden threatening situation would happen. Home emergency supply kit contains groceries, water and other daily needed accessories. Home emergency supply kit has been developed after wars as the result of society’s necessity. The purpose of the home emergency kit is to reduce the instant impact of abnormal situation and to temporary secure the household’s ability of function. Today households have bigger role to manage their preparedness and everyday security by themselves. As the result of overview can be said, that the attitude toward home emergency supply kit is positive and households see it as a necessary way of preparedness. Even though households don’t keep emergency supplies consciously, the will survive through short abnormal situation with their everyday accessories despite they are not totally identical to the official guidance. More advice and information about home emergency supply kit are needed.

Recipes are an essential part of today’s cooking culture, both in consumers’ daily lives and in the teaching of home economics. Previous research focusing on recipes has hardly considered consumers’ views on what features are part of a successful and user-friendly recipe. In order to create recipes that meet the needs of consumers, it is necessary to find out what kind of recipes satisfy consumers. The study aimed to identify the features that consumers value in a good recipe. The research was carried out using qualitative methods. The data consists of eleven individual interviews with consumers. The interviews were conducted remotely. Expressions associated with the features of a good recipe were analyzed and classified using data-driven content analysis. The analysis was used to create two main categories: the selection and usage of the recipe. Both categories reflect the features consumers value in a good recipe. The research results provide an indication of what kind of features consumers value in a recipe. According to the study, there is no absolute “good recipe” that would appeal to all consumers. A good recipe makes it easier for consumers to cook and bake. It does not only contain features that are important for the use of the recipe, but it also fits the specific criteria that consumers use when choosing recipes. The recipe is chosen if it inspires customers, gives them new ideas, seems reliable, and quickly triggers a pleasant reaction. Using a recipe is considered worthwhile if following the recipe is easy and effortless so that the customer can achieve a successful outcome with the recipe. The result should match consumers' image of the recipe, which is created through written and visual communication. The research results can help in the design and implementation of recipes for home economics teachers and other professionals. Further research could be carried out to identify the sources consumers use to find new recipes and how the exceptional circumstances caused by the COVID-19 pandemic are visible in the use of recipes.

City of Helsinki is aspiring towards carbon neutrality by 2050. Households play an important role in this matter, as their share of carbon dioxide emissions is substantial in the city-level. The energy efficiency of different household appliances is improving, but their usage is rising in tandem. Overall, it is recognized that there needs to be a change in household behaviour. In this thesis I examine what kinds of low carbon actions households are taking and what has motivated them to do so. The thesis is done in co-operation with Aalto University’s HAPPI project, which deals with carbon neutral living in Helsinki. The project studies possibilities to promote climate friendly actions on a residential level. Research was carried out in Mellunkylä, a residential area in eastern Helsinki. The contribution of this thesis is to recognize customs that advance and support low carbon actions on a residential level. The research question took shape as: “What are the low carbon actions that the households in Mellunkylä are taking and why are they taking them?” In order to answer both questions, I decided to use two methods: a survey and interviews. The survey aimed to provide quantitative information about the people living in Mellunkylä as well as a generalization on how they were acting, what they were interested in and what they saw as barriers to further behavior change. In order to better understand what these actions mean for the households and to gain information about their values and other motivations, qualitative interviews were a justified method to further assess the research problem. They aimed to specify the behavior changes that had already occurred and what kinds of motives lie behind these behaviors, as well as to assess the barriers to other behavior changes. Results from both studies indicate that most households were generally making mostly curtailment actions, such as reducing the use of lightning, household appliances and water consumption. There were also efficiency actions, which for the most part consisted of investing on new lightning and household appliances. The households were not fond of acquiring green electricity and were not generally trying to reduce their emissions through heating-related solutions. The households had a general idea of why they should reduce their energy consumption: energy use was commonly understood a societal problem and everyone’s responsibility. The interviewees mentioned altruistic values and biospheric concerns most often, which was fruitful in that these kinds of values are important in saving energy in the long run. Of the external motivators economic factors were mentioned repetitively. They were thought to have an effect on the individual as well as on the economy. It seemed that the households were hoping to be able to use energy without worries and with small expenses. This suggests that the motivations for low carbon actions lie within costs and ease of life rather than environmental concerns. Habits were often mentioned as a barrier to behavior change. Also costs and inability to follow one’s energy consumption were some of the barriers that stood out in the studies. This is in line with the fact that the participants were making more of the curtailment actions rather than efficiency actions, which can be more costly. The case study households showed interest in following their energy consumption, so some kind of feedback as well as personal recommendations for improvement could be in place. This is an important area where the city could take actions, for example, by supporting the households to commit in reducing their energy consumption. It should be noted that in reaching a low carbon lifestyle, there are various routes, of which living-related low carbon actions are only one piece. It is important to find the actions and interventions which can result in long lasting behavioral changes.

Previous research on the needs of diverse families has focused on legislation and its functionality in diverse families. In addition, everyday conflicts have been studied in general from the perspective of families with children, without giving special attention to the diversity of families. The purpose of this study is to map the experiences of diverse families about the support they receive and thus highlight the special needs of families who are not included in the family norm in a support system that draws from a nuclear family approach. The study examines the social support received by diverse families in relation to their everyday experiences. The data is examined to find the conflict situations that diverse families experience due to the support they receive or being excluded from support in their everyday lives. Support refers to both financial benefits and other societal support received by families. The context of the study is in the families' own everyday experiences. The research has been carried out by means of qualitative content analysis and is based on the phenomenographic research tradition. The data has been formed from the answers of a questionnaire “How far does your money go?” carried out by the Diverse Families network. The answers used to form the data were from these questions: 1) "If you could change a mean of support or benefit to better suit the situation of your family or household, what would it be and how would you change it? If you wish, you can mention more than one mean of support or benefit” and 2) "If your children live in two or more different homes, have you noticed any shortcomings in the support or benefit systems concerning this situation? If so, what?" 285 respondents had answered either one or both questions. The formed data were analyzed in a theory-driven manner. As a result, the study highlights a fault: there are diverse families that receive societal sup-port that does not meet the needs they experience. Conflicts arise mainly because the family's situation is not comprehensively mapped out. Families experience that their needs are not listened to or understood in the support process, which is perceived as fragmented and does not take diversity into consideration. The study shows that diverse families should be supported and studied primarily from an intersectional perspective.

Tutkimuksen tavoitteena on luoda yleiskuvaa kotitaloustaidon käsitteen lähestymisestä Helsingin yliopiston kotitaloustieteellisien julkaisuissa eli tuoda esille mistä näkökulmasta julkaisuissa on aiemmin käsitelty kotitaloustaitoa. Toisena tavoitteena tutkimuksessa selvitetään mitä kotitaloustaidot ovat Helsingin yliopiston kotitaloustieteellisissä julkaisuissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimuksessa perehdytään ensin taito - käsitteen ja ilmiön näkökulmiin. Ymmärrys taidosta muodostuu ajansaatossa esitetyistä erilaisista näkökulmista taitoon Antiikin Kreikasta 2000 - luvulle. Tämä dialogi taidon näkökulmien välillä muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen, yhdessä kotitaloustieteellisen taidon tutkimuksen näkökulman kanssa. Kirjallisuuskatsauksen aineisto on kerätty Helsingin yliopiston taitoa käsittelevistä julkaisuista, ja se muodostaa ajallisen jatkumon vuodelta 1990 vuoteen 2009. Katsaukseen valitut julkaisut kuusi julkaisua käsittelevät kotitaloustaitoa tai toimintaa eri näkökulmista, kuten esimerkiksi ilmiönä sekä kotitalousoppiaineen opetuksen ja arvioinnin näkökulmasta. Aineiston analyysi tiivistää yhteen valitut kotitaloustieteelliset julkaisut kotitaloustaidon osalta, ja pyrkii muodostamaan aineistosta yhtenäisen teoreettisen kokonaisuuden, joka vastaavaa siihen mitä kotitaloustaito on julkaisuissa. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena kotitaloustaidosta muodostui teoreettinen kokonaisuus. Kotitaloustaito on tutkimusten mukaan teoriaa ja käytäntöä yhdistävää, edellytys arjesta selviytymiselle, kokonaisvaltaiseen ihmisen kehitykseen tähtäävää, muutoksessa monien ulottuvuuksien ja käsitteiden kanssa elävää, pohjalleen tietoa ja kokemuksia tarvitsevaa ja päämäärätietoisen toiminnan ja päämäärättömän tekemisen yhdistävää. Tutkimustuloksien pohjalta tutkija käsittelee lopuksi omassa pohdinnassaan tulevaisuuden kotitaloustaitoa. Tutkimuksen pohdinta osuus on poikkeuksellisesti dialogia tutkimustulosten ja tutkijan omien näkemyksien ja kokemuksien kanssa.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia perinneruokien muuttuvaa asemaa peruskoulun kotitalousoppikirjoissa. Oppikirjoissa tarkastelun kohteena olivat niissä esiintyvät ruokaohjeet sekä perinneruokapuhe. Ruokien ja niitä koskevien sisältöjen esiintyvyyttä tarkasteltiin työssä perinneruokakirjallisuuden avulla koostetun perinneruokalistauksen avulla. Työ vastaa perinneruokakulttuuria koskevan tutkimuksen puutteeseen kuvaamalla ruokaperinteen roolin muutosta erityisesti kouluopetuksen näkökulmasta Menetelmät. Opinnäytetyön aineistona käytettiin yhtätoista pakolliseen kotitalousopetukseen suunnattua oppikirjaa, joiden julkaisuvuodet vaihtelivat vuosien 1990 ja 2020 välillä. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista sisällönanalyysia sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Määrällisen menetelmän täydentäjänä käytettiin myös laadullisia menetelmiä, jolloin perinneruokien muuttuvaa asemaa oli mahdollista tarkastella monipuolisemmin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että perinneruokaohjeet eivät ole kovin yleisiä kotitalouskirjoissa. Niiden esiintyvyys oli selkeästi vähentynyt 1990-luvun ja 2020-luvun välillä, ja perinneruokaohjeita oli puolet vähemmän vuoden 2020 oppikirjoissa kuin 1990-luvulla. Ruokaohjeiden lisäksi myös perinneruokapuhe oli kadonnut, ja oppikirjoissa puhutaan yleisemmällä tasolla ruokakulttuurista ja siihen liittyvistä asioista

Aiempien tutkimuksien mukaan kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin määrä on kolmannes kaikesta maapallolla syntyvästä ruoan ja ruokahävikin aiheuttamasta ympäristökuormasta. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle kotitalousjätteiden kokonaisuudesta, koska ruokahävikin osuus kotitalousjätteisiin kuuluvassa biojätteessä on suuri. Ruokahävikkiä syntyy Suomessa keskimäärin noin 23 kiloa asukasta kohden vuosittain ja se koostuu aiempien tutkimusten pe-rusteella suurimmalta osin kasviksista, kotona valmistetusta ruoasta, maidosta ja maitotuot-teista sekä leivästä ja viljavalmisteista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin ku-vailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen keskiössä oli ruokahävikin syntyä aiheuttavat ja estävät tekijät sekä ruokahävikin vaikutukset ekologisesta ja ekonomisesta näkökulmasta. Tutkittava aineisto koottiin käyttämällä monipuolisia avainsanoja, joiden avulla etsittiin teoksia, tutkimuksia ja artikkeleita hakupalveluista, kuten Google Scholarista, Helmetistä ja Helkasta. Tutkimukseen valittiin kattavasti niin suomalaisia kuin kansainvälisiä tutkimuksia tarkastelta-vasta ilmiöstä, joiden avulla muodostettiin synteesi vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Ruokahävikin syntyyn vaikuttavat liiallinen ruoan ostaminen sekä liian suuret pakkauskoot. Nämä puolestaan aiheuttavat ruoan pilaantumista, homehtumista tai kuivettumista. Ruokahä-vikin vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi tutkimustuloksissa nousee keskeisesti esille kaksi asiaa: biojätteen lajittelu sekä niiden elintarvikkeiden ostamatta jättäminen, joita yleisimmin päätyvät hävikiksi. Ekonomisesta ja ekologisesta näkökulmasta ruokahävikki aiheuttaa ympä-ristölle ja kuluttajien kukkarolle ylimääräistä kuormaa. Ruokahävikin syntymistä kotitalouksis-sa voidaan vähentää yksinkertaisin arjen teoin, kuten ostoslistan tekeminen tai kaappien tar-kastaminen säännöllisesti, jotta ympäristön ja oman kukkaron rasite saataisiin pienemmäksi. Jatkotutkimusaiheena ruokahävikkiä voitaisiin tutkia ruoan arvostuksen tai syömäkelpoisuu-den näkökulmasta tai tutkia millaisia yläkouluikäisten käsitykset ovat ruokahävikistä, sen syn-nystä ja ehkäisevistä tekijöistä.

Tutkielmani keskiössä ovat kotitalouksissa säilytettävät esineet, joista on tehty päätös luopua mutta luopumista ei ole vielä toteutettu. Tarkastelen esineestä luopumisen prosessia, jonka aikana kuluttaja tekee päätöksen luopua esineestä, katkaisee aikaisemman suhteensa esineeseen, tekee päätöksen sopivasta luopumistavasta sekä suorittaa varsinaisen esineestä luopumisen. Tutkielmani esineistä luopumispäätöksen ja poistamispäätöksen välissä on materiaalista kulutustutkimusta, joka keskittyy kuluttajien esinesuhteiden tarkasteluun ja kulutuksen symbolisiin vaikutuksiin. Tutkielmassani esitän, mistä viive tehdyn luopumispäätöksen ja varsinaisen luopumistapahtuman välille syntyy. Tutkimusaineistoni koostuu kahdentoista henkilön teemahaastatteluista. Aineistoa täydentävät havaintoni, joita tein haastateltavieni kotona tekemieni haastattelukäyntieni yhteydessä. Kahta haastateltavistani tapasin heidän kotiensa ulkopuolella eikä näiden haastattelujen yhteydessä toteutettu havainnointia. Aineistossani on lisäksi valokuvia, joista osa on itse ottamiani ja osa haastateltavan minulle toimittamia. Tarkasteltua ilmiötä on lähestytty hermeneuttista tutkimusotetta hyödyntäen. Tulkinnassa poistamisprosessin eri vaiheet sekä esineistä luopuminen kokonaisuutena ovat olleet ilmiön ymmärtämisen ja tulkintaprosessin etenemisen lähtökohta. Esineistä luopuminen on monivaiheinen prosessi, joka käynnistyy luopumispäätöksestä. Huomionarvoisimpana pidän havaintoani siitä, että esineiden poistaminen tuntuu olevan kotitalouksissa toistuvasti tehtävä toimenpide. Säännöllisyys ja rutiininomaisuus nostavat esineiden poistamiseen liittyvän toiminnan tarkastelun yhtä tärkeäksi tutkimuskohteeksi kuin esineiden hankintapäätösten tarkastelun. Esineistä luopumisen voi nähdä samaan tapaan identiteetin rakentamisen käytäntönä kuin esineiden hankinnan. Esineistä luopuminen on tapa ilmaista sitä, minkälaiseksi kuluttajaksi itsensä näkee ja kuinka toteuttaa kulttuurissa yhteisesti määriteltyjä käytäntöjä siitä, kuinka itselle tarpeettomista esineistä hankkiudutaan eroon. Esineiden poistaminen ei ole erillinen tapahtuma kulutuskaaren loppupäässä vaan kuluttajat tunnistavat sen olevan osa esineiden kuluttamisen kokonaisuutta. Esineiden poistamiseen liittyviä pohdintoja käydään jo uusien esineiden hankinnasta päätettäessä. Kuluttajat näkevät paljon vaivaa, jotta he voisivat luopua esineistä parhaaksi katsomallaan tavalla. Parhaan luopumistavan valintaan sekä luopumistapahtuman toteuttamiseen sisältyvät ne tekijät, jotka aiheuttavat viiveen esineen luopumispäätöksen ja todellisen luopumistapahtuman välille. Tästä syystä useissa kotitalouksissa on aktiivikäytöstä poistettuja esineitä, joita ei ole saatu poistettua kotitalouden hallusta. Kuluttajat tunnistavat esineiden poistamisprosessin pysähtymisen ja heillä on käytössään erilaisia keinoja pyrkiä sujuvoittamaan esineiden poistumista hallustaan. Näitä keinoja käytetään poistamisesta koituvan haitan vähentämiseksi sekä esineiden kotitalouksista poistumisen nopeuttamiseksi.