Browsing by Subject "kulttuurintutkimus"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten hahmojen representaatioita 2010-luvun japanilaisissa anime-sarjoissa. Tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat kolme: Millaisia ulkomaalaistaustaisten hahmojen representaatiot ovat nykypäivän animessa? Millaisin keinoin representaatioita rakennetaan? Miten Japanissa käytävä todellinen monikulttuurisuusdiskurssi näyttäytyy animessa? Tavoitteena on siis tarkastella, miten monikulttuurisuusdiskurssi ilmenee sellaisessa populaarikulttuurin tuotteessa kuin anime, sekä miten ja miksi ulkomaalaistaustaisuus tuodaan tässä kontekstissa esiin. Hypoteesina puolestaan on, että stereotypiat näyttäytyvät animessa hyvin voimakkaasti ja että ulkomaalaisuutta korostetaan etenkin japanilaisuuteen verrattuna. Teoreettinen viitekehys rakentuu Japanin monikulttuurisuusdiskurssin esittelystä ja tarkastelusta sekä kulttuurintutkimuksessa tyypillisestä representaatiotutkimuksesta. Monikulttuurisuuden osalta käsitellään sitä, millaisia vähemmistöryhmiä Japanissa on, miten vähemmistöihin suhtaudutaan ja miten Nihonjinron-teoriat vaikuttavat diskurssiin. Representaatioteoriassa puolestaan painottuvat mm. Stuart Hallin näkemykset representaatioiden tutkimisesta ja tulkitsemisesta, sekä stereotypioiden ilmentymisestä populaarikulttuurin kontekstissa. Aineisto koostuu kolmesta 2010-luvulla julkaistusta japanilaisesta anime-sarjasta (yhteensä 49 jaksoa), joista on teemoittelemalla muodostettu neljä representaatioissa ja diskursseissa toistuvaa teemaa. Näitä ovat 1) toiseuden luominen, 2) seksuaalisuus ja fetisismi, 3) kielitaito sekä 4) kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden rakentuminen. Kustakin teemasta analysoidaan esimerkkien avulla, miten representaatiot ja diskurssit rakentuvat sekä millaisissa tilanteissa ulkomaalaistaustaisuus tulee esiin. Analyysin kohteena on teksti laajassa määritelmässään ja sisältää siis sekä kuvallisen että sanallisen kerronnan. Menetelmä on yhtäältä reflektiivinen, toisaalta konstruktiivinen representaatioiden tutkiminen: tutkielmassa tarkastellaan sekä sitä, miten representaatiot heijastelevat olemassa olevaa todellisuutta sekä sitä, miten ne toisaalta myös rakentavat sitä. Tulokset tukevat hypoteesia siitä, että ulkomaalaisuutta korostetaan japanilaisuuteen verrattuna. Samalla ulkomaalaistaustaisten hahmojen avulla saadaan animessa tuotua esiin Japanin kulttuurin ominaispiirteitä. Monikulttuurisuusdiskurssissa puolestaan painottuu kansainvälisyys. Näin ollen representaatiot toistavat ja tukevat mielikuvaa homogeenisestä Japanista, jossa ulkomaalaistaustaisuuden katsotaan yhä nykypäivänäkin olevan poikkeuksellista ja perustavanlaatuisesti erilaista kuin japanilaisuuden.

”Patriarkaatti tuomitsee ensihenkäyksestä mut / rangaistuksenani, on väkivalta kätketty,” kajahti Kolmen sepän patsaalla joulukuussa 2019. Joukko latinalaisamerikkalaisia naisia toisti Helsingissä Un violador en tu camino -performanssin (suom. Raiskaaja tielläsi), joka syntyi Chilen Valparaísossa osana laajoja mielenosoituksia vuonna 2019. Las Tesis -aktivismiryhmän performanssia kopioitiin ympäri maailmaa useilla kielillä, ja eri käännökset toistivat aina saman viestin: naisten kokema seksuaalinen väkivalta on osa yhteiskunnan valtarakenteita.   Suomessa performanssin järjesti latinalaisamerikkalaisten feministien aktivistiryhmä La Red de Mujeres Finlandia. Tutkielmassa haastattelu kahden ryhmän jäsenen kanssa ja osallistuva havainnointi Suomen Un violador -performanssissa tarjoavat näkökulman siirtolaiskontekstissa tapahtuvaan transnationaaliseen feministiseen solidaarisuustyöhön. Tarkastelen teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin siirtolaisuuskontekstissa tapahtuvan feministisen aktivismin ja erityisesti Un violador -performanssin kokemusta. Tutkin millaisia identiteetin ja kuulumisen kysymyksiä feministiseen aktivismiin liittyy siirtolaisuuskontekstissa? Millaisia motiiveja ja merkityksiä latinalaisamerikkalaisella feministisellä aktivismilla on Suomessa protestoidessa? Lisäksi pohdin, miten La Redin aktivismi ja Un violador -performanssi voidaan ymmärtää transnationaalisen feminismin ilmiöinä?   Paneudun tutkielmassa tunteiden merkitykseen feministisessä aktivismissa. Performanssi hahmottuu symbolisena solidaarisuuden eleenä, jolla osoitetaan tukea naisille ja feministeille Latinalaisessa Amerikassa. Performanssin osallistujat rikkovat tunnekulttuurin normeja sekä naisina että maahanmuuttajina, ja luovat tilaa uudenlaisten tunnekulttuurien muovautumiselle, tai ainakin hetkelliselle vapautumiselle normeista. Siirtolaisuuskontekstissa korostuvat transnationaaliset identiteetit ja kuulumisen neuvottelut, joita performanssin parissa käydään. Siirtolaisuuden, feminismin ja aktivismin intersektiossa avautuu analyyttinen monipaikantuneen feminismin muoto, jossa ammennetaan marginalisaation ja toiseutetuksi tulemisen kokemuksista. La Red de Mujeres Finlandian solidaarisuuteen perustuva aktivismi ei ainoastaan tarjoa tilaa omaehtoiselle identiteetin määrittelylle maahanmuuttajakontekstissa, vaan myös laajentaa feministisen ajattelun näkökulmia Suomessa.