Browsing by Subject "kuluttaja"

This thesis investigates different kinds of ways that consumer grade 3D printers are used. Additionally, I investigate what reasons of use and motives are in effect while using 3D printers. The users of 3D printers are a poorly known consumer group and scientific studies on the subject are scarce. The data for this study was gathered by an electronic questionnaire, which was distributed via Facebook groups and places offering the possibility of 3D printing, among other places. The questionnaire was responded by 84 persons with experience in 3D printing. The analysis of this data was performed mainly with quantitative methods, but also open-ended questions were used in the understanding of this poorly known phenomenon. In general, the users of 3D printers are men and have experience in the technology industry. In addition, they are highly educated. Most respondents have used 3D printers for less than a year, which relates to the recent nature of this study’s topic. 3D printers are used quite diversely. The most common objects printed are models and prototypes, utility articles and spare parts. The printed objects are mostly designed personally, but some users use ready-made design files because of lacking skills. Most respondents use 3D printers situated in shared spaces like libraries and workplaces. It seems that the users of the 3D printers are becoming more diverse. New users are a more heterogeneous group which utilizes 3D printing more commonly in leisure oriented environments and applications. The respondents highlight many different reasons and motives for using 3D printers. Using 3D printers is entertaining and many utilize them for DIY hobbies. The respondents feel that 3D printing is an intriguing technology and they are interested in its new application possibilities. Many believe that 3D printing will change the world of the future and they view themselves as forerunners while using 3D printers. Additionally, self-sufficiency and the changing role of the consumer are issues that interest in 3D printing. The most important aspect in the instrumental use of 3D printers is the individuality of the printed objects. The printing of objects is rarely a substitute to buying them. As in the case of the users of 3D printers, it seems as if the reasons of use are in transition. Newer users more commonly stress the playfulness of 3D printers and the deterministic faith of progression associated in 3D printing. Additionally, they feel more positively about the future of consumer oriented 3D printing. On the contrary, more experienced users stress the fascination of 3D printing technology and the instrumental value of 3D printers.

The study examines consumers’ views about cosmetic packaging. Previously, this topic has been studied as the acquisition of packaging at the store in which the focus has been on the color, materiality, and ecology. Natural and organic cosmetics have recently gained scholarly interest, yet, the packaging itself has not. This study is interested in what the visuals, colors, materials and recycling aspects of cosmetic packaging mean to consumers. The phenomenon is examined as the use of packaging and from the perspective of everyday aesthetics at home. The data was collected as pair interviews (n=12) using semi-structured theme interview and stimulus material (biodegradable cosmetic packaging). The interviewees were 26–67 years old. The data was analyzed by using qualitative content analysis. This study contributes to the discussion about aesthetic meanings of cosmetic packaging by focusing on the ecological aspects and the challenges related to recycling. Earlier studies have mainly studied food packages. In this study, cosmetic packaging was seen as a part of everyday aesthetics and the items were seen as visually pleasing and a part of interior decoration. Consumers associated the visual aspects and colors with their identity and self-expression. On the one hand, the packaging conveys about everyday and affordable cosmetics, and on the other hand, about luxurious and high-quality cosmetics. Through the packaging material and colors, consumers conclude how ecological of the product and packaging. Consumers combine the material of cosmetic packaging and the amount of material with the environmental friendliness and recyclability of the packaging. Consumers identify the prevalence of plastic use, the overpacking of cosmetics and the empty space of packaging as ecological challenges for cosmetic packaging. With regard to packaging material, more choice was seen in food, and the purchase of food was also perceived to be more important from an ecological point of view than the purchase of cosmetics. Recycling is challenged by unclear materials for consumers, multi-material packaging, different coatings and the fact that packaging cannot be easily emptied. Consumers therefore wish clearer recycling instructions for packaging. The recycling of packaging inks proved to be an unknown topic. However, in the case of color recycling, the materiality of the colorant, its separation from the packaging material, and the toxicity and harmfulness of the colors to nature were considered.

Viherpesulla tarkoitetaan kuluttajia harhaanjohtavaa markkinointia ja viestintää tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Viherpesua on tutkittu aiemmin pääasiassa yritysnäkökulmasta ja suurin osa tästä tutkimuksesta on tehty ulkomailla. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet viherpesulla olevan negatiivisia vaikutuksia muun muassa ostoaikomukseen ja ostopäätöksen muodostumiseen. Viherpesu on lisääntynyt samassa suhteessa kuin ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja tarjoavat markkinat ovat kasvaneet. Viherpesusta on myös tullut hienovaraisempaa, mikä on tehnyt sen havaitsemisen hankalammaksi kuluttajille. Tässä tutkielmassa selvitettiin suomalaisten kuluttajien näkemyksiä viherpesusta ja sen vaikutuksista ostopäätöksiin. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka hyvin viherpesu on kuluttajille tuttu ilmiö sekä onko sitä kohdattu sekä millaisissa tilanteissa. Tavoitteena oli tämän lisäksi tutkia, miten kuluttajat suhtautuvat viherpesuun ja miten se vaikuttaa ostopäätösten muodostumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2021 internet-kyselylomakkeella, joka sisälsi pääasiassa avoimia kysymyksiä. Vastaajia saatiin 46 ja he olivat iältään 23-74-vuotiaita miehiä ja naisia. Eniten vastauksia saatiin pääkaupunkiseudulta, mutta vastauksia saatiin myös muualta Suomesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Enemmistölle vastaajista viherpesu oli entuudestaan tuttua ja useat olivat myös epäilleet tai kohdanneet sitä. Suhtautuminen viherpesuun oli pääasiassa negatiivista ja sitä kohdanneet kertoivat boikotoivansa yrityksiä, jotka käyttävät viherpesua hyödykseen. Suurin osa vastaajista ilmaisi ympäristöarvojen olevan tärkeitä kriteereitä ostopäätöksiä muodostaessa, mutta nämä eivät välttämättä aina toteutuneet lopullisissa tuotevalinnoissa. Ympäristömerkkejä kohtaan osoitettiin suurempaa luottamusta kuin yritysten esittämiä väitteitä kohtaan. Viherpesulle toivottiin tiukempaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten tarkempaa seurantaa. Vastaajat toivoivat myös, että tietoisuutta viherpesusta lisättäisiin. Tutkimus osoittaa, että kuluttajat kokevat laajaa luottamuspulaa yritysten viestintää ja markkinointia kohtaan. Vastaajien keskuudessa oli nähtävissä myös epävarmuutta heidän omasta ymmärryksestään koskien viherpesua, millä on vaikutuksia heidän mahdollisuuksiinsa arvioida tuotteiden ympäristövaikutuksia ostopäätöstilanteissa sekä heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kulutuksen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin.

Päivittäistavarakauppa on tarjonnut kuluttajille mahdollisuuden ostaa elintarvikkeita verkkoruokakaupoista hieman yli kymmenen vuoden ajan. Tässä tutkielmassa tarkoituksena oli tutkia, kuinka kuluttajat mieltävät verkkoruokakaupat päivittäisenä elintarvikkeiden ostoympäristönä perinteisten päivittäistavaramyymälöiden rinnalla. Tutkielman tavoitteena oli myös tarkastella niitä elintarvikkeiden ostopäätöksiin liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat ruokatarvikkeiden ostamiseen internetistä. Tutkielman aiheen kannalta tärkeää oli myös tunnistaa ne tekijät, jotka nostavat tai puolestaan heikentävät kuluttajan kokemaa asiakasarvoa verkkoruokakaupoissa. Tutkielman kirjallisuusosassa tarkasteltiin suomalaisten internetin käytön useutta ja käyttötarkoituksia sekä verkkoruokakauppojen taustaa Suomessa sekä muualla maailmassa. Lisäksi kirjallisuusosiossa käytiin läpi kuluttajien ostopäätösprosessia verkossa sekä elintarvikkeiden valintaan vaikuttavia tekijöitä verkkoruokakaupan näkökulmasta. Myös internetin arvoa lisääviä tekijöitä sekä verkkoruokakauppojen asiakasarvoa nostavia ja puolestaan heikentäviä tekijöitä tarkasteltiin osana teoriaa. Tutkielman empiirinen tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen survey-tutkimus, joka toteutettiin osittain internet-kyselynä E-lomakkeella ja osittain pääkaupunkiseudun päivittäistavaramyymälöiden sisääntuloauloissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 114 vastaajaa. Aineisto analysointiin PASW-ohjelmalla frekvenssein, Spearmanin korrelaatiokertoimin sekä ristiintaulukoimalla. Tutkimusten tulosten mukaan noin neljäsosa oli vieraillut verkkoruokakauppojen sivuilla, mutta vain noin neljä prosenttia oli ostanut niiden kautta elintarvikkeita. Suurimmat syyt, miksi kuluttajat eivät osta elintarvikkeita verkkoruokakaupoista olivat, etteivät he ole kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta, eivätkä koe, että ne helpottaisivat heidän arkeaan riittävästi. Tuloksien mukaan kuluttajat kokevat, että verkkoruokakaupoista ostaminen säästää aikaa. Lisäksi tuotteiden ja niihin liittyvien erilaisten tietojen hakemisen ja löytämisen koettiin olevan verkkoruokakaupoissa helppoa ja nopeaa. Ostaminen koettiin myös turvalliseksi ja jokseenkin miellyttäväksi. Tutkimuksesta kävi kuitenkin ilmi, että verkkoruokakaupat koetaan selvästi perinteisiä päivittäistavaramyymälöitä kalliimmaksi vaihtoehdoksi ostaa ruokatarvikkeita. Vaikka verkkoruokakaupasta ostetut tuotteet koettiin yhtä laadukkaiksi kuin päivittäistavaramyymälässä kuluttajat haluavat mielellään itse valita omat ruokatarvikkeensa ilman, että myymälän henkilökunta tekee sen heidän puolestaan. Verkkoruokakaupan valikoima koettiin myös perinteisen päivittäistavaramyymälän valikoimaa suppeammaksi, eikä heräteostoksia tule tehtyä verkossa yhtä herkästi kuin päivittäistavaramyymälässä. Lisäksi suurin osa oli sitä mieltä, ettei verkkoruokakaupoista ostaminen sovi omaan elämäntyyliin.

Fashion consumption has a big role in our everyday life. The environmental impact of the fashion industry is significant, so it would be important to change our ways of consuming fashion. In this study, I will find out which factors affect people's choices of fashion consumption, especially from the point of view of consumer psychology. I will use the literature and interview material. In addition, I will find out which factors affect the formation of an individual's fashion consumption behavior. In my research, I used an interview as a method of data acquisition. I conducted research interviews in theme interviews. Interviews consisted four 19-36-year-old consumers, who all had slightly different habits regarding fashion consumption. Each interview was about half an hour long. I recorded the interviews and transcribed them into text. After all there was 32 sheets of transcribed text. In the analysis, I first proceeded classification to the entire material and then emphasized to smaller details and search for meanings. Based on literature, important factors behind fashion consumption were the individual's identity, values and attitudes, motivation and needs, and emotional life. These factors were also clearly featured in research interviews. From the basis of both, literature and interviews, it was possible to distinguish factors influencing between the production of fashion and individual factors. Production factors include factors that are not dependent of the individual’s will, such as advertising and marketing, fashion production processes, policy, and access to information. Individual factors, by their name, are, however, closely connected to the individual, such as personality and identity, interests and social relationships. Based on the research results, it seems that the motivation of the individual plays a major role in making consumer choices and in adapting consumer behavior. What matters is whether the individual is motivated externally or internally to consume in a certain way. As Jansson-Boyd (2010, 118) states, those who are internally motivated tend to pursue a certain behavior longer than those who are externally motivated. Therefore, when seeking to change human consumption behavior, it is important to focus on how to motivate consumers internally for sustainable consumption.

Lasten kuluttajuus on noussut tutkimuskohteeksi vasta viime vuosina, ja lapsia koskevaa kulutustutkimusta on tehty verrattain vähän. Lapset kuluttajina ovat tärkeä kohderyhmä, ei vain tämän hetken kuluttajina, vaan myös tulevaisuuden kuluttajina. Tutkielmassani tarkastelen, millaisina kuluttajina lapset nähdään mediateks-teissä. Tutkimukseni asemoituu kuluttajatutkimuksen, mediatutkimuksen ja lapsuustutkimuksen rajapintaan. Olen tarkastellut sitä, miten lasten kuluttajuutta rakennetaan suhteessa säästämiseen ja työhön kasvattami-seen sekä hyvään kuluttajuuteen lapsuudessa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten kuluttajuudesta ja siihen suhtautumisesta. Käsityksiä lapsista kuluttajina olen analysoinut media-aineiston avulla. Tutkielman aineiston muodostaa 60 artikkelia Kuluttaja- ja Lasten Maailma -lehdistä vuosilta 2000–2006. Koska molempien lehtien julkaisijoi-den voidaan katsoa painottavan lastensuojelua toiminnassaan, asemoituukin tutkimukseni lastensuojelulli-seen kontekstiin. Tutkimukseni on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus, jossa aineiston analyysin apuna olen käyttänyt diskurssianalyyttisiä menetelmiä. Tarkastelemissani artikkeleissa lapset esiintyivät usein yhtäältä puheen kohteena toisaalta katseen kohteena. Lapsi itse sai kuluttajana harvemmin äänensä esiin. Hyvää kuluttajuutta lapsuudessa rakennetaan korosta-malla työn teon tärkeyttä ja työhön opettamista, mikä näkyy erityisesti kotitöihin osallistumisen painottami-sessa. Rahan säästäminen nähdään itseisarvona, joka jokaisen lapsen tulisi osata. Lasten kuluttajuutta ei rakenneta vain säästämisen ja työn kautta, vaan myös sukupuolittamalla kuluttajalapsia. Erotteluja luodaan tyttöjen ja poikien välillä, jolloin tytöt näyttäytyvät kuluttajina ja rahan käyttäjinä, pojat taas ansaitsijoina ja säästäväisinä. Tutkimuksen perusteella on löydettävissä kolme diskursiivista tapaa puhua lapsista kuluttajina. Vahvimpana nousi esiin kuluttajalapsi suojelun kohteena. Tämä puhetapa painotti lasta haavoittuvana kuluttajana, jota tuli suojella markkinoiden vaikutukselta. Lapsi opettelevana kuluttajana -puhetavassa painottui lapsi, jota tuli ohjata ja neuvoa, jotta lapsi pärjäisi aikuisena kuluttajana. Lapsi osaavana kuluttajana nosti esiin lapsen taitavana, jopa juonikkaana, kuluttajana tässä hetkessä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia 15–24 -vuotiaiden naisten asenteita lihaa kohtaan. Tutkimus keskittyi selvittämään kuinka tärkeitä lihaan liitettävät asennekomponentit olivat tutkimussegmentille sekä millainen asenne segmentillä on naudan-, siipikarjan- ja sianlihaa kohtaan. Komponenttien merkityksellisyyttä pyrittiin lisäksi selittämään yksilön henkilökohtaisten taustasta riippuvien tekijöiden kautta. Tutkimus tehtiin Suomen Gallup Elintarviketiedon tekemän Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2010 -imago tutkimuksen jatkotutkimukseksi Lihatiedotus RY:lle. Tutkimuksen teoriaosio tarkastelee asenteiden taustalla vaikuttavien komponenttien merkitystä asenteeseen. Tavoitteena oli löytää tutkimussegmentin kannalta tärkeimmät mitattavat tekijät varsinaisen tutkimuksen suorittamiseksi. Teoriaosion kirjallisuudessa pyrittiin tutustumaan nimenomaisesti elintarvikkeisiin liittyvään asennetutkimukseen. Tutkimuksen empiria osion aineisto kerättiin kaksi vaiheisesti. Ensin tehtiin kvalitatiivisella tutkimusotteella toteutettu esitutkimus. Esitutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa tutkittavan segmentin asenteista teoreettisessä tarkastelun pohjalta löytyneiden komponenttien tueksi. Esitutkimuksessa haastateltiin 10 tutkittavaan segmenttiin kuuluvaa naista. Esitutkimuksen ja teoreettisen tarkastelun pohjalta luotiin kvantitatiivisen tutkimuksen tutkimuslomake. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin Internetissä marraskuussa 2011, siihen vastasi 495 tavoiteltuun ikäryhmään kuulunutta naista. Asennetta mittaavat kysymykset aseteltiin kysymyslomakkeelle Likertin -asteikollisiksi kysymyksiksi, joka mahdollisti ristiintaulukoinnin pohjalta tehtävän analyysin. Analyysi perustui vastauskeskiarvojen tarkasteluun ja vertailuun eri taustaryhmien välillä. Tutkimus osoitti, että lihaa syöville vastaajille tärkeimpiä komponentteja ovat tuoteeseen liittyvät komponentit, kuten maku ja mureus sekä lihan oleminen hyvä proteiinin lähde ja kuuluminen osaksi monipuolista ruokavaliota, jotka ovat ravitsemuksellisia tekijöitä. Nille, jotka eivät syöneet lihaa, tärkeimpiä olivat eettiset ja ekologiset tekijät. Vertailtaessa taustatekijöiden vaikutuksia komponenttien tärkeyteen todettiin, että maatilalla nuoruutensa viettäneille ja omien lasten kanssa asuville oli muita vastaajia tärkeämpää, mistä liha on peräisin. Näiden ryhmien kokonaisasenne eri lihajaleja kohtaan oli lisäksi kaikkein positiivisin.

Pakkausten ekologisuuden ongelmista puhutaan paljon, mutta etenkin elintarvikkeiden kohdalla pakkaus on usein hyvin oleellinen osa itse tuotetta sen säilyttävyys- ja suojeluominaisuuksien takia. Julkisessa keskustelussa etenkin muovin käyttö pakkauksissa nähdään ongelmallisena. Viime vuosina onkin alettu kehittää runsaasti uusia ekologisempia pakkausvaihtoehtoja vastaamaan ympäristöongelmiin. Pakkausten ekologisuus on monimutkainen ilmiö, minkä takia kuluttajien on hankala ymmärtää, mikä tekee elintarvikepakkauksesta ekologisen. Kuluttajien on kuitenkin todettu olevan huolissaan pakkausten ekologisuudesta. On oleellista ymmärtää kuluttajien käsityksiä pakkausten ekologisuudesta, sillä näin yritykset saavat keinoja viestiä omista ekologisuuspyrkimyksistään tehokkaammin. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa, millaisia käsityksiä, mielipiteitä ja oletuksia milleniaali-ikäisillä kuluttajilla on siitä, mitkä tekijät ja piirteet vaikuttavat elintarvikepakkauksen ekologisuuteen. Tutkimuskysymystä lähestyttiin haastattelemalla kahdeksaa milleniaali-ikäluokkaan kuuluvaa kuluttajaa, ja haastatteluista saatua tietoa verrattiin aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimustulokset osoittivat, että kuluttajien mielestä pakkausmateriaalit ja niiden loppukäyttömahdollisuudet ovat oleellisia tekijöitä ekologisuuden kannalta ja että pakkausten suhdetta ruokahävikin torjumiseen ei vielä aivan ymmärretä. Materiaalia tulee kuluttajien mielestä käyttää hillitysti ja pakkauksen tulisi olla kierrätettävä, jotta se voidaan mieltää ekologiseksi. Lisäksi havaittiin, että kuluttajat mielellään ottaisivat vastaan lisää tietoa pakkausten ekologisuudesta, ja tiedolta he toivovat sen olevan selkeää ja luotettavaa. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että yritysten tulisi korostaa materiaaleja ja loppukäyttöä ekologisuuteen vaikuttavina tekijöinä ja yritysten tulisi myös viestiä pakkausten ekologisuudesta enemmän ja kansantajuisemmin.

In recent years insect food has attracted interest in Western countries. The discussion on insects has picked up since FAO published a report on edible insects in 2013. Previous studies have focused on exploring the potential of insect food in Finland. There is also a lot of international consumer research on insect eating. The purpose of this study is to highlight the aspect of media discussions that has not yet been explored, but which is relevant to highlighting a novel food culture phenomenon. The aim of the study is to find out what kind of image of the insect food is transmitted through media texts. The results of the study are based on articles on insect food published in five most widely circulated Finnish newspapers (Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat, Kaleva, Keskisuomalainen), which are published seven times a week. The material has been compiled using the search engine of each newspaper's own website. The search has made by using the Finnish equivalents of the terms: insect food, insect nutrition and insect eating as keywords. The material under review is limited to 2015-2018. As a method of analysis, I use discourse analysis. Five different discourses representing insect eating were identified in the data: (1) insects as ecological and ethical food, (2) insects as meat substitute, (3) consumers’ attitudes are decisive, (4) interest in insect food and (5) insects as a potential. Insects as ecological and ethical food -discourse emphasized the benefits of insect nutrition and environmentally friendly. The discourse submits insects as a lasting solution to food production. Insects as meat substitute -discourse gave a picture of insects as an alternative to meat. The discourse makes eating insects possible by automating insect production. Consumers’ attitudes are decisive -discourse placed stress on changing consumer attitudes and habits. The discourse submits opportunities for it by providing to consumers more information about insects. Interest in insect food -discourse emphasized that Finnish consumers to be mainly positive about insect food. The discourse submits sufficient domestic production promote the transition of consumers to insect food. Insects as a potential –discourse emphasized the easy of production and presents opportunities for insect nutrition in Finland.

This study’s goal was to describe young female students as consumers and to create a new consumer type that represents young female students. The aim was to find similarities and differences between young female students’ stories about their consumption and four different consumer types presented by Saarinen (2001, 52). In this study the young female students’ experiences about consuming in their every-day student life are being described. The study was conducted with a qualitative research approach. The data was collected with themed group conversation. This method was created by putting the characteristics of theme interview and group conversation together. Four young female students participated in the themed group conversation. The themes for the themed group conversation were created based on Saarinen’s (2001, 52) four different consumer types. The students’ consumption stories were formed during the themed group conversation and those stories were analysed in two steps. First in the content analysis the data was divided by themes related to Saarinen’s (2001, 52) different consumer types. Later a new consumer type was created with narrative analysis by consumption stories by the students. There were similarities and differences with the students’ consumption stories and Saarinen’s (2001, 52) consumer types. In each students’ experiences of consumption were different features of more than one consumer type. The new consumer type was created by the consumption stories of the students and was named as thrifty considerer. Thrifty considerer saves money target-oriented regularly, buys only in need and considers environment when doing consumption decisions. In the future it should be researched what kinds of other consumer types there is among students and form new consumer types to describe for example a student with a family or a student with an earlier degree.