Browsing by Subject "kuluttajakäyttäytyminen"

Tutkimuksen tavoitteena oli tulkita ja analysoida sitä, millä tavoin minimalistisesta elämäntavasta kiinnostuneet suomalaiset bloginkirjoittajat kuvailevat blogikirjoituksissaan kuluttamista. Tarkasteluun valittiin bloginkirjoittajien näkemyksiä kuluttamisesta yleisesti, sekä heidän henkilökohtaisesta kuluttamisestaan kirjoittamiaan kuvailuja. Tavoitteena oli saada ymmärrystä siitä, miten kiinnostus minimalistisesta elämäntavasta näkyy suhtautumisessa kuluttamiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin julkisesti internetissä saatavilla olevista blogeista. Blogit valikoituivat aineistoksi, mikäli blogissa joko käsiteltiin minimalismia pääteemana, tai blogitekstin tunnisteeksi oli merkitty hakusana “minimalismi”. Blogeja tutkimuksessa oli mukana yhteensä 18, kun taas blogikirjoituksia aineistossa oli yhteensä 28. Aineiston koko oli lopulta 86 tekstisivua, ja se analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Kuluttaminen koettiin yleisesti kulttuuriimme vahvasti juurtuneena käytäntönä, jonka mahdollistamiseksi ollaan valmiita tekemään paljon töitä ja kuluttamaan runsaasti henkilökohtaisia resursseja, kuten aikaa ja rahaa. Kuttuuriimme juurtuneen kuluttamisen tavan kuvailtiin edustavan kertakäyttökulttuuria ja materialistisuutta. Kuluttaminen koettiin myös sitoumuksena kuluttaa resursseja tuotteen hankintahetkellä ja tulevaisuudessa. Kuluttaminen nykyisellä tasollaan ymmärrettiin kohtuuttomana ja maapallon resursseja uhkaavana. Halun ja tarpeen välille koettiin tarvittavan selkeämpää erontekoa, jotta ylikuluttaminen voisi loppua. Kuluttamisen kerrottiin liian usein olevan identiteettimme rakennuspalikka ja ajatus siitä, että olemme mitä omistamme, koettiin tarpeelliseksi hylätä. Bloginkirjoittajat kuvailivat omaa kuluttamistaan vahvasti kulttuurisidonnaiseksi. Kulutuskulttuurista poikkeamisen määriteltiin rikkovan sosiaalisia normeja, ja omia valintoja koettiin jouduttavan perustelemaan niin itselleen kuin myös muille. Oma kuluttaminen oli kokeilevaa ja rajoja rikkovaa, jopa äärimmäiseen minimiin vietyä ostolakkoilemalla. Minimalistisesta elämäntavasta kiinnostuneisuus näkyi kulutusvalintoja tehtäessä harkitsevuutena ja niukkuuteen pyrkimisenä, joskin ostamisella leikiteltiin ajatuksen tasolla enemmän. Arvoissa ja tavarasuhteessa koettiin tapahtuneen muutoksia, jonka myötä materian asema oli heikentynyt ja muut arvot olivat tulleet tärkeämmiksi. Kuluttamalla haettiin toisinaan hallinnan tunnetta, ja toisaalta taas uuden ostamisen pystyi välillä korvaamaan luovilla ratkaisuilla. Kuluttamisen kerrottiin olevan myös sidoksissa kulloiseenkin elämänvaiheeseen, eikä se tästä johtuen ole aina täysin omien halujen sanelemaa. Minimalismin myötä kuluttamiseen liittyvien määrävaatimuksien kerrottiin vaihtuneen laatuvaatimuksiin.

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia mehutuotteiden valintaan ja ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, mehutuotteiden käyttöä sekä sitä, kuinka hyvin vastaajat tuntevat täysmehun ja mehujuoman eron. Lisäksi tutkittiin sitä, lukevatko kuluttajat mehutuotteiden pakkausmerkintöjä. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin kuluttajakäyttäytymistä ja elintarvikkeen valintaa. Tarkemmin käytiin läpi erilaajuisia ostopäätösprosesseja ja kuluttajan asenteiden vaikutusta tuotteen ostopäätökseen. Lisäksi tarkasteltiin kuluttajien pakkausmerkintöjen lukemista aiempien tutkimusten avulla. Aiheeseen liittyviä teorioita ja aiempia tutkimuksia käytettiin apuna kyselylomakkeen suunnittelussa. Tutkimusmenetelmänä oli Survey-kyselytutkimus. Aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia ja summamuuttujia. Aineisto kerättiin pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupoissa loppukevään 2009 aikana. Kyselyn aineisto sisältää 154 vastaajan tiedot. Vastaajat olivat pääkaupunkiseudulla asuvia mehutuotteiden käyttäjiä. Tutkimuksen tulosten mukaan vastaajat tiesivät suurin piirtein täysmehun ja mehujuoman eron, mutta vaikeampaa heille oli tunnistaa mehulajeja näiden välillä (nektari, mehu). Täysmehun kolme yleisintä kuvausta verrattuna mehujuomaan olivat, täysmehussa on enemmän hedelmää, se on suoraan hedelmästä ja että se on aidompaa. Mehujuomaa kuvattiin yleisimmin täysmehua laimeammaksi, makeammaksi ja sokerisemmaksi. Mehujuomiin suhtauduttiin kielteisemmin kuin täysmehuihin. Täysmehuja myös käytettiin huomattavasti useammin kuin mehujuomia. Mehutuotteiden valinnassa tärkeimpiä tekijöitä olivat maku, täysmehupitoisuus ja tuotteen helppokäyttöisyys. Suurin osa vastaajista koki tärkeäksi, että mehutuotteessa on korkea täysmehupitoisuus. Vastaajat olivat kiinnostuneita mehutuotteiden ravitsemuksellisista tekijöistä, sillä suurin osa vastaajista luki mehutuotteiden pakkausmerkintöjä. Mehutuotteissa haluttiin välttää erityisesti lisättyä sokeria. Suurempi osa miehistä kuin naisista koki mehutuotteen terveelliseksi juomavalinnaksi. Tulevaisuudessa mehutuotteisiin liittyvässä viestinnässä voisi selkeämmin tuoda esille sen, ettei täysmehuihin voida lisätä vapaasti sokeria ja lisäaineita.

Suomessa metsäsijoittamisen suosio on vähäistä verrattuna muihin sijoitusinstrumentteihin. Sen suosio voi tulevaisuudessa kasvaa, sillä tulevaisuuden metsänomistajat ovat arvoiltaan ja tavoitteiltaan aiempaa monimuotoisempia. Suoran metsäsijoittamisen taustalla on usein vaikuttamassa taloudellisten arvojen lisäksi muut arvot, kuten luonto- ja virkistysarvot sekä yleinen kiinnostuneisuus metsätaloudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka metsäsijoittajan metsätilan ostopäätösprosessi muodostuu ja mitkä taustatekijät siihen vaikuttavat ja mitkä eivät. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat kuluttajan ostopäätösprosessiin ja kuluttajakäyttäytymiseen liittyvät teoriat. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään sijoittajan päätöksentekoa keskittyen käyttäytymisperustaiseen rahoitusteoriaan ja sijoittajan päätöksenteon rakentumiseen. Puhuttaessa metsäsijoittamisesta teoriaosuudessa käydään läpi lisäksi metsäsijoittamisen yleispiirteitä Suomessa ja siihen liittyviä tämän tutkimuksen kannalta oleellisia riskejä. Tämä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin 16 metsäsijoittajaa ja 3 sijoittajaa, joilla ei ollut kokemusta metsäsijoittamisesta. Empiirinen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineistot litteroitiin sanatarkasti, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelua ja tyypittelyä hyödyntäen. Tämä tutkimus osoitti, että metsäsijoittajan ostopäätösprosessi on hyvin pitkä, sisältäen suurena investointina tyypillisesti kaikki ostopäätösprosessin viisi vaihetta. Ensimmäisessä kolmessa vaiheessa voimakkaimmin vaikuttavat kuluttajakäyttäytymisen taustatekijöistä sosiaaliset ja psykologiset taustatekijät, minkä jälkeen ostopäätöksen aiheuttaa yleensä elämänmuutos ja jonkin demografisen tekijän muuttuminen. Referenssiryhmistä merkittävimpiä ovat kiinnostuksen heräämisen vaiheessa lapsuusajan perhe. Referenssiryhmät vaikuttavat merkittävästi kuitenkin läpi koko prosessin ajan, korostetusti informaation keräämisen ja vaihtoehtojen vertailun vaiheessa.

Vähittäiskaupoissa pyritään tarkalla suunnittelulla ja ennustamisella ehkäisemään elintarviketuotteiden myymättä jäämistä. Kokonaan siltä ei voida kuitenkaan välttyä, sillä kuluttajien ostokäyttäytyminen voi aiheuttaa odottamatonta myynnin vaihtelua. Elintarvikkeen päiväyksen umpeutumisen jälkeen tulee se hyödyntää muilla tavoin kaupan ruokahävikin ehkäisemiseksi. Ensisijaisten hävikinhallintakeinojen ohella kaupat hyödyntävät elintarvikkeissa päiväysalennuksia, joiden tarkoitus on alennetulla hinnalla saada kuluttajia valitsemaan lyhyemmän päiväyksen tuotteita. Säästämismahdollisuuden lisäksi kuluttaja voi päiväysalennettuja elintarvikkeita valitsemalla omalta osaltaan vähentää kaupan ruokahävikkiä. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, millainen merkitys päiväysalennetuilla elintarvikkeilla on kuluttajille, millaiset kuluttajat niitä suosivat ostoksissaan ja tulevatko ostetut päiväysalennetut tuotteet missä määrin käytettyä kotitalouksissa. Aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla, ja kysely koostui pääosin monivalintakysymyksistä, jotka pohjautuivat aikaisempaan tutkimustietoon ja kirjallisuuteen. Vastaajia saatiin 444, ja heistä suurin osa oli naisia. Tulosten mukaan ostotodennäköisyydet kolmen esimerkkielintarvikkeen päiväysalennetulle vaihtoehdolle olivat keskimääräisesti korkeat, ja siten todettiin, että päiväysalennukset kiinnostavat kuluttajia tällä hetkellä paljon. Etenkin nuoremmat ja pienituloisemmat kuluttajat valitsivat muita todennäköisemmin päiväysalennetun vaihtoehdon. Merkittävänä motivaationa valinnassa on mahdollisuus säästää niiden avulla, mutta tuotteiden laadusta tai tuoreudesta ei haluta silti tinkiä liikaa. Hävikin vähentäminen päiväysalennusten avulla on merkittävyydeltään vähäisempi. Vaikka tuotteita valitessaan kuluttajat pohtivat niiden käyttömahdollisuuksia, joutuu päiväysalennettuina ostettuja tuotteita myös kotitalouksissa välillä roskiin. Jatkotutkimuksessa aihetta tulisi tutkia verraten Suomen laajuisesti eri alueita ja erilaisia alennustapoja, kuten eri alennusprosentteja, jotta voitaisiin saada kattavampia tuloksia. Kvalitatiivinen tutkimus antaisi enemmän ymmärrystä kuluttajien käyttäytymiseen päiväysalennettuja elintarvikkeita kohtaan niin kaupassa kuin kotitaloudessa.

The food system is not in a sustainable state. The current ways of producing and consuming food are significant contributors to climate change and biodiversity loss. In order to be able to feed the growing population of humans and ensure the living conditions on the Earth in the future there needs to be a sustainable transition in the food system. In this study, consumer-centric approach towards understanding how the transition to more ecologically sustainable food system can be made is taken. It is essential to take this bottom-up approach to the larger transition in ecological sustainability from the adolescents viewpoint, as they are the consumers of the future, and in early stages in creating their independent food consumption patterns. In addition, there is an apparent need for research on adolescents perceptions on the topic. Therefore three research questions were opposed: Firstly, are Finnish adolescents interested in ecologically sustainable food consumption? Secondly, what does ecologically sustainable food consumption mean for them? Thirdly, how would they change their food consumption habits in order to make it more ecologically sustainable? Research questions were approached qualitatively by collecting the data in eight online focus groups. Participants in the focus groups were 16 to 25 years-old Finnish adolescents. The data was analysed with discourse analysis. As the theoretical background for this research was in sustainability transitions, the results were organized by using the Five O’s framework, which consists from objectives, obstacles, options, opportunities and outcomes. According to the study, this sample of Finnish adolescents were interested in ecologically sustainable food consumption. They were convinced of the possibility that an individual consumer can make a difference through his/her consumption choices. From the adolescents viewpoint, ecologically sustainable food consumption was mostly about reduction of animal-based food products, and the emphasis was on reducing meat eating. The adolescents mentioned also the importance of local and organic food. Food waste did not have that big of a role in relation to ecologically sustainable food consumption, but it was mentioned in a context, that people should buy food only as much as they need. Food should not be wasted. Small carbon footprint and less plastic in food packaging were mentioned as well. The adolescents were willing to change their habits to more ecologically sustainable in many ways, but still they were not willing to compromise radically their current ways of consuming food. In the present everyday life, it was mainly about reducing meat intake and favoring local and organic food products. Still poor taste and structure of meat alternatives, in addition to high price of ecological food in general were seen as the central obstacles. In order to be able to change their ways of consuming even more ecologically in the future, adolescents stated that less-animal based diets should be normalized. There was also a need for reliable and clear information.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Clothing consumption is a complex phenomenon which needs more research. Kristiina Aalto has briefly studied the longevity of clothes in her research about recycling of clothes. The purpose of this research is to examine about clothing consumer habits and longevity of clothes. The research introduces earlier research about using period of clothes and tells about the factors that affect to clothing consumption and clothing longevity. What sort of consumption choices are made and do they affect to clothing longevity were also examined. Interest was also to find out about peoples’ opinion of the amount of their own wardrobe. The quantitative data was collected using internet survey during spring 2020. The survey was advertised through Facebook-groups. 455 women responded to the survey. The data was analyzed using SPSS 26. Frequencies and key figures were described and correlations, crosstabulation and hierarchical cluster analysis were performed. The aim was to find out more about the results and examine the connection between variables. According to the survey the using period of clothes varies between 4 and 7 years. A very few clothes were purchased and disposed during one-year period. Most often clothes were disposed because it was worn off or the size did not fit anymore. The quality and longevity of clothes were the most affecting reason to purchase it. Almost half of the respondents think that they have too many clothes and half of the respondents only use half of their clothes. There has been change in the clothing consumption habits during recent years were ecological values play a big part. The respondents were clustered into four different groups which had differing consumption habits. As a conclusion can be said that Finnish women want to make sure that their clothes stay in use for a long time and it can be seen in the results. More research is still needed about longevity of clothes. Especially qualitative research about the using times and age periods.

The key objective of this master’s thesis is to look at product-related video displays in online retailing and whether product presentation videos could positively impact purchasing behavior. In this master’s thesis I discuss the importance of online product display, focusing especially on the business-to-consumer area. Online business is growing rapidly but there is still a lot of potential that is underexploited. Online product presentation is vital in an online retail environment since customers do not get to touch or see the products before buying them and must rely on the descriptions of the products provided by the seller. Successful online product presentation strategies can be used to alleviate the lack of physical examination of products in online retailing. In this master’s thesis I examine five Nordic online stores by utilizing A/B test data provided by a tech company; Videoly. This study found that product presentation videos had a positive impact on users’ purchasing behavior. Using product presentation videos in online stores result in higher conversions. Findings of this thesis bring additional evidence to the power of visual and dynamic product presentation forms in online retailing.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuluttajien käsityksiä ympäristöystävällisestä ruokavaliosta sekä suhtautumista kasvisruokaan ja kasviproteiineihin. Erityisesti tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, mikä on ruoan ympäristövaikutusten merkitys ruokaa valittaessa. Tämän lisäksi haluttiin selvittää, kuinka kuluttajien asenteet ja arvot mahdollisesti vaikuttavat ruoan valintaan. Selvittämällä kuluttajien ruoan valinnan taustalla vaikuttavia arvoja ja asenteita saatiin selville kuluttajien kasvisruokaan ja kasviproteiineihin liittämiä käsityksiä. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelujen avulla haluttiin selvittää kasvisruokavalioon liitettäviä käsityksiä ja suhtautumista sekä näihin vaikuttavia arvoja ja asenteita. Tarkoituksena oli saada tietoa ja ymmärrystä, siitä millaisia tulkintoja ympäristöystävälliseen ruokavalioon liitetään ja miten ne vaikuttavat ruoan valintaan. Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista eri-ikäistä kuluttajaa. Haastattelurunko muodostettiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui ostopäätösprosessista sekä ruoan valinnan erityispiirteistä. Tällä pyrittiin tarkastelemaan ruoan valinnan kokonaisuutta ja valintahetkeen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella kasvisruokavalioon sekä uusiin kasviproteiinituotteisiin suhtaudutaan pääosin positiivisesti. Tiedon ja tietoisuuden lisääntyessä myös ympäristö näkyy aiempaa enemmän ruokaan liitettävissä arvoissa ja asenteissa. Kuitenkaan kaikkien kohdalla ajatukset ja toiminta eivät vielä kohtaa ruokaa ostaessa. Tiedon määrän kasvu ja tietoisuuden lisääntyminen ovat toisaalta luoneet myös epävarmuutta valintoihin sekä siihen, mihin tietoon voi luottaa. Tämän tutkimuksen perusteella suurimpia esteitä kasvisruokavalion noudattamiselle oli sen koettu vaikeus. Liharuoat koetaan helppoina ja turvallisina vaihtoehtoina, kun taas tieto ja taito valmistaa kasvisruokia voivat olla puutteelliset. Lihan hyvä maku ja rakenne nousivat vahvasti esiin, kun pohdittiin lihan korvaamista kasviproteiineilla.

Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajalähtöistä palautteenantoa päivittäistavarakaupalle: syitä palautteen antamiselle ja antamatta jättämiselle sekä eri palautteenantomenetelmien hahmottamista ja käytön mielekkyyttä. Markkinoinnin ja palvelun johtamisen kirjallisuuteen perustuen tutkielmassa rakennetaan käsitystä kuluttajasta palautteenantomenetelmien valitsijana ja käyttäjänä. Tutkimus on tehty toimeksiantona suomalaiselle kaupan alan organisaatiolle. Tutkimusaineisto koostuu 123 kuluttajan teemahaastattelusta. Haastattelut on toteutettu toimeksiantajaorganisaation kaupparyhmään kuuluvissa 20 päivittäistavarakaupassa pääkaupunkiseudulla sekä kolmessa muussa kunnassa Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Haastatteluaineisto on analysoitu teemoittelua käyttämällä. Aineistossa esiintyvät seuraavat palautteenantomenetelmät: palautteenanto suullisesti, puhelimitse, sähköpostitse, Internet-lomaketta ja paperista lomaketta käyttäen, elektronisella palautelaitteella ja sosiaalisen median kautta. Tutkimuksen mukaan palautteenantotavan valintaan vaikuttavat ennen kaikkea menetelmän käytön helppous ja nopeus sekä palautteen aihe ja kohde. Kielteisen palautteen ollessa kyseessä turvaudutaan monesti virallisiksi luokiteltuihin käytännössä kirjallisiin tapoihin, jotka myös mielletään vahvimmin palautteenantomenetelmiksi niiden pysyvän luonteen vuoksi. Internet-lomake ja sähköposti mahdollistavat palautteenannon etäältä niin ajallisesti kuin paikallisesti. Tämä on tärkeää etenkin aroille kuluttajille sekä niille, jotka haluavat hahmotella palautteensa huolella mahdollisten kielteisten tunteiden laannuttua. Myönteistä palautetta antamalla halutaan varmistaa, että palvelu säilyy hyvänä jatkossakin. Myönteistä palautetta on monesti helpompi antaa kasvotusten kuin kielteistä palautetta. Suullinen palaute halutaan usein antaa kauppiaalle, koska hänellä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Suora palautteenanto mielletään myös reiluksi. Kuluttajat valitsevat suullisen vuorovaikutuksen ennemmin kuin jonkin muun palautteenantomenetelmän. Palaute jätetään antamatta, jos kaupassakäynnillä kaikki on mennyt odotusten mukaan tai palautteen aihe tuntuu kuluttajasta mitättömältä. Koettu ajan niukkuus ja laiskuus ovat myös keskeisiä syitä kuluttajien hiljaisuuteen. Elektroniset palautelaitteet ja sosiaalinen media ovat uusia palautteenantomenetelmiä, joilla voidaan tavoittaa aiemmin vaienneita kuluttajia. Palautelaitteet kannustavat etenkin kehujia sekä palautteensa mitättömäksi kokevia kuluttajia ilmaisemaan mielipiteensä. Toisaalta menetelmän käyttö koetaan jopa liian yksinkertaiseksi ja sen leikkisän ulkonäön vuoksi painikkeita saatetaan painaa väärin perustein. Sosiaalinen media on puolestaan yleisesti käytössä kuluttajien vapaa-ajan toiminnoissa ja tiedonhaussa, mutta palautteenantomenetelmäksi sitä ei vielä juurikaan hahmoteta.

Consumer research focuses on the consumer buying decision process and the psychological and social factors that have effect on it. Research shows that consumers are primarily motivated by their personal needs, yet at the same time there’s an increasing number of people that are interested in the values of more responsible consumption. The aim of this Master's thesis is to find out what kind of factors guide people in buying clothes and how responsibility is reflected in these buying decisions. First, the many dimensions of clothes and clothing are clarified. Second, different concepts and meanings of responsible consumption are defined. After that, the clothing-related responsibility and the different perspectives of it are examined. The research framework is built around consumption and responsibility in the context of clothing. The research looks for answers to questions What factors affect the buying behaviour of people when talking about clothes and textiles, How responsibility is shown in the buying decisions and What is the relationship of people with clothes that are purchased new and used / recycled. Based on the theory, a semi-structured electronic questionnaire was prepared, containing both qualitative and quantitative questions. The survey was distributed through the social media platform Facebook, especially in Helsinki's most popular regional recycling groups. 337 people responded to the survey in four days. The respondents were between 16 and 77 years old. Mixed methods approach was used to analyse the material, utilizing both qualitative and quantitative data. This enabled a deeper understanding of the subject. The qualitative part of the material was analysed by material-based content analysis. The quantitative part was analysed using simple descriptive statistical methods, for instance by calculating frequencies and the compiling more clear groups of data using various variables. The research results suggest that consumers are interested in responsible consumption, but this is not directly reflected in the buying behaviour. Especially the quality and material of the clothing are strong factors in buying decisions. In addition to these, buying behaviour is influenced by both money and values of the consumer. The conclusion of the study is that people, as consumers, want to act more responsibly, but in practice other factors such as price or their economic situation are often more important factors.