Browsing by Subject "lukutaito"

Suomalaisten nuorten lukutaidon heikentyminen on herättänyt huolta lähiaikoina niin kouluissa kuin mediassakin. Varsinkin nuorten poikien lukutaidosta on oltu jo pidemmän aikaa huolissaan. Viimeisimmät PISA-tulokset ovatkin osoittaneet, että suomalaisten poikien ja tyttöjen lukutaidoissa on suuri ero. Myös heikkojen lukijoiden määrä on tulosten perusteella kasvanut huomattavasti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoulun opettajien näkemyksiä siitä, millaisia haasteita yläkoululaisten kirjallisuuden lukemiseen liittyy. Haasteita tarkastellaan sekä oppilaiden lukuprosessista suoriutumiseen että opettajien kirjallisuuden hyödyntämiseen liittyvien kokemusten perusteella. Opettajien näkemykset perustuvat Lukuklaani-tutkimushankkeen vuonna 2019 kerätyn alkukartoituskyselyn vastauksiin. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymyksiin: 1) Mitä haasteita yläkoululaisten lukemiseen liittyy? 2) Mitä haasteita yläkoululaisten luettamiseen liittyy? ja 3) Millaisilla teoilla voitaisiin lisätä kirjallisuuden osuutta opetuksessa? Tutkielman aineistona käytetyt Lukuklaani-tutkimushankkeen alkukartoituskyselyt on lähetetty hankkeen alussa kaikille suomalaisille yläkouluille, tarkoituksena selvittää yläkoulujen kirjallisuuskasvatuksen tilannetta, lukumateriaalien käyttöä ja opetuskäytäntöjä. Alkukartoituskyselyt on lähetetty kahdelle eri ryhmälle: äidinkielen opettajille sekä muiden aineiden opettajille. Kyselyihin oli mahdollista vastata joko suomeksi tai ruotsiksi, mutta tutkielmassa on keskitytty suomenkielisiin vastauksiin. Koska Lukuklaani pyrkii erityisesti tukemaan lasten ja nuorten lukuharrastusta sekä kirjallisuuskasvatusta kouluissa kannustamalla pitkien tekstien sekä kokonaisten teosten lukemiseen, keskitytään tutkielmassa nimenomaan kirjallisuuden ja pidempien tekstien lukemiseen ja luettamiseen. Aineiston perusteella yleisimpiä lukemiseen liittyviä haasteita ovat yläkoululaisten heikko lukutaito, heikko lukemiseen sitoutuminen, muun vapaa-ajan tekemisen priorisointi lukemisen edelle, epäonnistuneet kirjavalinnat ja sosioekonomisen taustan tai elämäntilanteen vaikutus lukemiseen. Kirjallisuuden luettamiseen liittyviä haasteita taas ovat aineiston perusteella opettajan asenne kirjallisuutta tai luettamista kohtaan, ajanpuute, kirjojen heikko saatavuus ja sähköisten materiaalien priorisointi. Tutkielman loppuun on kerätty muiden aineiden opettajien hyväksi kokemia käytäntöjä kirjallisuuden hyödyntämiseen opetuksessa. Selvää on, että nuorten heikentyneen lukutaidon taustalla on laaja kirjo syitä. Asenteella ja motivaatiolla on iso vaikutus sekä nuorten lukuharrastukseen että siihen kuinka paljon lukuharrastusta kotona tuetaan. Opettajilla on tärkeä tehtävä toimia lukemiseen kannustajina, jos nuoren kotoa ei syystä tai toisesta kannustusta tule. Tärkeintä olisi, että positiivisia kokemuksia syntyisi ja lukemisen merkitys ymmärrettäisiin, jolloin motivaatio sitä kohtaan nousisi. Pienilläkin teoilla pystytään tekemään paljon, kunhan kaikki ymmärtävät tekojen merkityksen. Aineiston perusteella moni nuori kokee lukemisen negatiivisena, ahdistavana asiana, ja siihen tulisi saada muutos, ennen kuin on ajankohtaista miettiä keinoja lukutaidon tason nostamiseen.

Aims. The aim of this study was to find out what kind of discourses related to literacy and reading occur in the writings of Helsingin Sanomat newspaper in January-February of 2022 when there was an intensive discussion about literacy. The literacy of the Finnish youth is still excellent, but the national PISA reports show a rapid increase of weak readers and a decrease in reading habits, especially among boys. The publication chain was initiated by an essay by Silvia Hosseini published in Helsingin Sanomat in January 2022. The essay discussed the differentiation and deterioration of literacy and its effect on surviving everyday life. The essay also commented on measures taken to promote literacy and offered solutions to stop the decline in literacy. This study examined how literacy and reading were portrayed in the writings published after the essay. What was discussed and what was overlooked. Methods. The study was based on the framework of social constructionism and the method was discourse analysis. The data consisted of 36 publications from Helsingin Sanomat. The material was compiled from the online archive of Helsingin Sanomat using the keywords “lukutaito” (literacy) and “lukeminen” (reading). Content analysis techniques were used in the analysis of the data. Results and discussion. The constructed discourses were reading is life, reading is beneficial, civic skill, reading requires alternatives, need for measures, measures are done, competition with digitalization, new era and differentiated literacy. Through the means of discourse analysis, it was possible to structure and identify different dimensions within the diverse public opinion discussion. Literacy was given significance as a key factor in the Finnish society from both an individual and communal perspective. The data contained concern, but the perspectives varied among discourses. The trend of declining literacy was seen as a problem that needed to be solved. The approaches to solutions differed and were partly contradictory across different discourse types. Digitalization was seen as a cause of illiteracy, but also as a solution. The differentiation of literacy caused almost unanimous concern.

Tavoitteet. Lukutaito on tärkeä taito niin opiskelussa, työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Lu-kemaan oppiminen on yksi keskeisimmistä koulussa opittavista taidoista, jotta yksilö voi kas-vaa osaksi yhteiskuntaa ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. Ilman sujuvaa lukutaitoa lapsen tiedonsaanti ja oppiminen rajoittuvat huomattavasti. Erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden määrä on Suomessa kasvanut koko 2000-luvun ajan, ja lukivaikeudet ovat merkittävin eri-tyisopetuksen tukea vaativa oppimisen ongelma alaluokkalaisilla. Tämän tutkielman tarkoi-tuksena on selvittää, millä tavoin alkuopetuksessa voidaan tukea oppilaita, joilla on lukemis-vaikeus. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto rajattiin 2000-luvulla julkaistuun aihetta käsittelevään tutkimukseen. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto on haettu tietokannoista Helka, Google Scholar ja Eric. Hakusanoina on käytetty muun muassa sanoja lukemisvaikeus, dysleksia, alkuopetus, lukivaikeus, reading disorder ja learning difficulty. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineistosta löydettiin tuenmuotoja niin teknisen lukutai-don kuin luetunymmärtämisen taidon kehitykseen. Teknistä lukutaitoa tuettiin perinteisellä eri-tyisopetuksella, Ekapelillä ja yksilöllisellä lukikuntoutuksella. Erityisen hyviä tuloksia saatiin yhdistämällä erityisopetus ja Ekapeli. Luetunymmärtämisen taitoa pyrittiin kehittämään ja tu-kemaan aktivoimalla vanhempia lukemaan ääneen lapsilleen. Tulosten perusteella kaikissa tuenmuodoissa oleellista on säännöllisyys ja pitkäjänteisyys. Konkreettisten keinojen lisäksi tutkimusaineistossa korostettiin motivaation ja onnistumisen kokemusten merkitystä, kun ky-seessä on lapsi, jolla on lukemisvaikeus.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tehdä selkoa eri lukemaan opettamisen menetelmistä, vertailla niitä keskenään ja arvioida niiden hyviä ja huonoja puolia. Lukemaan oppiminen on ensimmäisen kouluvuoden tärkein tavoite, ja sen opettamiseen on olemassa erilaisia menetelmiä, joita esittelen tässä tutkielmassa. Lukemaan opettamisen menetelmät jaotellaan usein synteettisiin, eli yksityiskohdista kokonaisuuksiin lähteviin, ja analyyttisiin, eli kokonaisuuksista yksityiskohtiin eteneviin menetelmiin. Tässä tutkielmassa esittelen tarkemmin kaksi synteettistä menetelmää: KÄTS- ja CID-menetelmät, sekä kaksi analyyttistä menetelmää: LPP- ja LYHTY-menetelmät. Tämä tutkielma on tehty kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa kootaan tietyn aiheen tutkimuksia yhteen, ja sen tavoitteena on etsiä vastauksia siihen, mitä ilmiöstä jo tiedetään. Valitsin aineistokseni tutkimuksia lukemaan opettamisesta ja tarkemmin sen menetelmistä. Aineistoni on haettu käyttämällä Google Scholar- ja yliopiston Helka-kirjaston hakupalveluita. Tulosten perusteella voidaan todeta, että synteettiset ja analyyttiset menetelmät eroavat toisistaan lukemaan opettamisen alkuvaiheessa ja etenemissuunnaltaan, mutta molemmat menetelmät sisältävät sekä synteesiä että analyysiä, eli sekä kirjain-äänneyhteyden harjoittelua, että kokonaisten sanojen ymmärtämisen harjoittelua. Lukemaan opettamisen menetelmän valinnalla on merkitystä ensimmäisen lukuvuoden keskivaiheilla, mutta ensimmäisen luokan keväällä menetelmästä huolimatta suurin osa oppilaista omaa hyvän lukutaidon. Tuloksista voidaan päätellä, että lukemaan opettamisessa tulee ottaa huomioon oppilaiden yksilöllinen etenemistahti ja valmiudet, lukumotivaation ylläpitäminen, sekä eri menetelmien elementtien yhdisteleminen.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Objectives: The purpose of this study is to highlight ways and methods to support and teach multiliteracy in early childhood education. The theoretical framework of the study defines the concept of multiliteracy. The concept of multiliteracy is based on the changes in literacy in modern society, as well as the perspective of sociocultural learning and socio-semiotic views of the text according to a broad comprehension and the text with its various meanings. In this research, multiliteracy is seen as a mode of operation and pedagogy. The theoretical framework of the study describes the pedagogy of multiliteracy, taking into account the change in the operating culture of early childhood education. The aim of this study is to provide information on the demonstration of multiliteracy in early childhood education. The research question took the form of a theoretical frame of reference: how multiliteracy looks like in early childhood education. How do teachers interpret the concept of multiliteracy in their work and how does multiliteracy appear in kindergarden groups of early childhood children? Methods: Staff from three kindergarden groups and three early childhood education teachers participated in the study. This study is a qualitative study. It´s data acquisition strategy is ethnography. The research material was acquired through fieldwork: participatory observations and thematic interviews. The analysis of the data was carried out by cross-reading the it and by means of close construction around the themes arising from the theoretical frame of reference and the data. Results and conclusions: In early childhood education, multiliteracy appeared as a culture of action that utilized texts from many different disciplines. In the daily activities of early childhood education, activities and methods that required multilingual skills were available. The concept of multiliteracy had not yet been established in the professional vocabulary of early childhood teachers. However, in accordance with the broad text concept, teachers perceived multiliteracy skills as a variety of readable signs, texts and symbols. The demonstration of multilingualism was together with the teachers' pedagogical activities and the choices they made when planning, implementing and evaluating their own pedagogical choices and the activities of the children's group.

Tavoitteet. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lukivalmiustaidoilla (fonologinen prosessointi, epäsanojen toistamistaito, sanaston koko ja kirjaintietoisuus) on ennustearvoa myöhemmälle lukutaidolle. (Puolakanaho, 2008; Lonigan ym. 2009). Lukutaidon on puolestaan osoitettu olevan yksi koulumenestystä ennustavista tekijöistä (Jeung-Ryeul, 2004). Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää, onko pikkukeskosina syntyneiden lasten lukivalmiustaidoissa 5–8 vuoden iässä eroa täysiaikaisina/normaalipainoisina syntyneiden lasten lukivalmiustaitoihin ja miten lukivalmiustaidot ovat yhteydessä pikkukeskosina syntyneiden lasten lukutaitoon myöhemmin, 8–15 vuoden iässä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui kuusi vuonna 2004–2016 julkaistua vertaisarvioitua artikkelia, jotka käsittelivät pikkukeskosina syntyneiden lasten lukivalmiustaitoja 5–8 vuoden iässä sekä lukutaitoa yli kahdeksan vuoden iässä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneista tutkimuksista kolme oli pitkittäistutkimuksia ja kolme poikittaistutkimuksia. Tutkimushenkilöt olivat pikkukeskosia (syntyneet ennen 32 raskausviikkoa ja/tai syntymäpaino alle 1500g) ja kontrolliryhmänä olivat iältään ja sukupuoleltaan vertaistetut täysiaikaisina/normaalipainoisina syntyneet lapset. Lukivalmiustaitoja sekä myöhempää lukutaitoa mitattiin standardoiduilla kielellisillä testeillä sekä arviointimenetelmillä. Tulokset ja johtopäätökset. Pikkukeskosina syntyneiden lasten lukivalmiustaidot 5–8 vuoden iässä olivat heikommat kuin täysiaikaisina/normaalipainoisina syntyneiden lasten lukivalmiustaidot. Tulokset olivat nähtävissä kaikilla lukivalmiustaitojen osa-alueilla. Lukivalmiustaidot näyttäisivät kehittyvän viiveellä, ja niillä on yhteys pikkukeskosena syntyneen lapsen myöhempään lukutaitoon. Pikkukeskosina syntyneiden lasten lukutaidon omaksuminen on viiveistä, mutta luonteeltaan erilaistakuin dysleksiassa – erot ryhmien välillä näyttäisivät tasoittuvan ainakin osittain 15 vuoden ikään mennessä, jolloin eroja ryhmien välillä oli vielä ortografisen valinnan tehtävissä.

Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, joka ilmestyi vuonna 1870. Se kertoo seitsemän veljeksen seikkailuntäyteisestä elämästä eteläisessä Hämeessä. Veljekset elivät villeinä ja vapaina metsänkulkijoina omien mielihalujensa mukaan, metsästellen, toisilleen tarinoita kertoillen ja ajautuen tuon tuostakin rajuun tappeluun naapurikylän poikajoukon kanssa. Kun veljekset molempien vanhempien kuoltua joutuivat ottamaan vastuun itsestään ja kotitalonsa hoidosta, he havahtuivat toteamaan, että talonpidossa on tarpeen olla emäntä. Avioliittoon ei kuitenkaan päässyt ennen ripillä käyntiä eikä ripille päässyt ilman lukutaitoa. Veljekset hankkivat Hämeenlinnasta seitsemän aapiskirjaa ja aikoivat opetella lukutaidon lukkarilan laiskankoulussa. Siitä alkoi veljesten rippikoulu, äidin antamilla opetuksilla pohjustettu. Tutkimustehtävänä oli selvittää, mitä Kivi teoksessaan kertoo Seitsemän veljeksen rippikoulun suorittamisesta. Luin kirjaa lähiluvun metodilla ja poimin siitä kaikki tutkimustehtäväni aiheeseen liittyvät kohdat. Vertasin näitä kohtia Kiven kotipaikkakunnan Nurmijärven rippikouluun 1800-luvulla ja selvitin, missä määrin teos heijastaa aikakauden kansanopetuksen ja rippikoulun käytäntöjä. Tutkin myös, mistä Kivi oli saanut aineksia kertomukseensa ja miten kerrotut asiat liittyivät Kiven omiin kokemuksiin. Tutkimuksen päälähteinä olivat Kiven teos Seitsemän veljestä ja Nurmijärven seurakunnan rippikoulua koskeva arkistomateriaali. Tutkimuskirjallisuuden kautta perehdyin rippikoulun ja kansanopetuksen alkuvaiheisiin. Rippikoulun kehityspyrkimyksiä tarkastelin piispantarkastusten ja tuomiokapitulin kiertokirjeiden pohjalta. Kivi-tutkijoiden avulla selvitin Aleksis Kiven elämää ja teoksen yhtymäkohtia hänen kotiseutunsa henkilöihin ja tapahtumiin. Tulokset ja johtopäätökset: Kivi kuvasi teoksessaan hyvin realistisesti ja monipuolisesti 1800-luvun maalaiselämää ja sen kehitystä. Hän antoi todenmukaisen kuvan myös kirkollisesta kansanopetuksesta katekismuskuulusteluineen ja kinkerikäytäntöineen. Kiven teoksessa veljesten äiti yritti kasvattaa poikiaan kristinopissa ja laittaa heidät Männistön muorin luokse lukutaito-oppiin, äiti itse kun oli lukutaidoton. Sellaista lasten kasvatus oli Kiven aikakaudella. Lasten alkeisopetus oli vanhempien vastuulla, mutta maassa oli paljon lukutaidottomia vanhempia, joiden piti hankkia lapsilleen opetusta kylän lukutaitoisilta. Muut koulumuodot olivat vasta idullaan, mutta lukkarit oli velvoitettu antamaan opetusta köyhille lapsille ja lukutaidottomille aikuisille. Aleksis Kivi veljineen pääsi kylän ensimmäiseen kiertokouluun ja Johan Fredrik Berghin perustamaan pyhäkouluun, mutta veljeksille oli käytettävissä vain lukkarinkoulu. Kuri oli lukkarilassa kova kuten siihen aikaan muissakin koulumuodoissa. Kivi oli nähnyt ja kokenut sitä itse ja halusi ottaa kantaa kurin lieventämiseksi antamalla veljesten paeta lukkarilan ikkunasta ja muuttaa Impivaaran korpeen kauas yhteiskunnan vaatimuksista. Kannanotto lempeiden menetelmien puolesta oli myös se, kuinka veljekset rovastin ja nimismiehen hyväntahtoisuuden ansiosta alkoivat omaehtoisesti opetella aapistaan ja kovalla työllä ja ahkeruudella saivat rippikoulun suoritetuksi. Kiven teos osoittautui 1800-luvun historian tietolähteisiin vertailemalla faktaksi , niin todenmukaista kuvaa Kivi piirsi aikakautensa elämästä, kansanopetuksesta ja rippikoulusta.

Objectives. Previous research and tests of reading achievement have shown that literacy among children and adolescents has weakened and leisure time reading has decreased especially among boys. Girls have outscored boys on tests of reading achievement and boys read less than their female peers. There has been a public concern about boys when it comes to reading. The main objective of this study was to find out what kind of research has been done about boys and their reading. This study searched for reasons and solutions for why boys are reluctant readers. The aim was also to find out if there is reason to be concerned about the situation of boys. Methodology. This study was executed as a descriptive literature review. Previous research was divided into topics and central results were summarized and analyzed. The research material was focused on the years 2000–2016. Results and conclusions. Previous research shows several reasons for why boys are unwilling to read and offers various suggestions for motivating boys to read. The attitudes, example and behavior of parents and educators have a significant influence. In addition, finding interesting reading material is in a key position. As they age, boys seem to read less and their attitude towards reading appears to turn more negative. Homes and schools have an important task of boosting and maintaining boys’ eagerness to read. Nevertheless, there shouldn’t be a need to worry yet, because according to previous research even the most reluctant reader can be brought to enjoy reading – it all starts with interest and motivation.

Aim of the study. Compared to typically developing children, a child with a familial risk for dyslexia is four times more likely to develop major difficulties in reading. Difficulties in early language development, such as a narrow vocabulary, may precede later difficulties in reading, especially when the child is at risk for dyslexia. Because reading builds partly upon prereading skills, such recognizing letters and knowing how they sound like, weak early language skills such as a small vocabulary size, may be an early sign for later deficits in prereading skills. The interest of this current study was to investigate whether a child’s vocabulary size at 28 months can predict prereading skills at the age of five. Methods. The research data were based on Lukivauva longitudinal study, which follows the development of children who have a familial risk for dyslexia. 220 families were recruited in the study before the baby was born, between 2015 and 2017. The sample of this current study consists of 93 children, of which 80.6 % had a familial dyslexia risk and 19.4 % were controls. To evaluate early vocabulary size, parents filled out the MCDI questionnaire (MacArthur Communicative Developmental Inventories) when the child was 28 months old. Prereading skills were measured at the age of five as a part of Reading and writing questionnaire. Results. Early vocabulary size predicted later prereading skills only for the at-risk group. In the whole sample, predictors for prereading skills were early vocabulary size, familial dyslexia risk and gender combined. Maternal education didn’t predict prereading skills in either of the groups. Conclusions. Small early vocabulary size can predict weaker prereading skills when the child is at familial risk for dyslexia. Prereading skills form the basis for effortless reading and therefore the signs that predict prereading skills ought to be noticed early. In families with dyslexia, the parents could evaluate their child’s early vocabulary size by filling out the MCDI questionnaire as a part of the check-ups at maternity and child health clinics, for example. This would allow the children at the highest risk for weak prereading skills to be noticed.