Browsing by Subject "maaperä"

Muuttuva ilmasto, erityisesti kohoava lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus, ei voi olla vaikuttamatta metsien kasvuun Suomessa. Metsätalouden sopeutumistoimilla voidaan pyrkiä lisääntyvän tuotospotentiaalin hyödyntämiseen ja metsätuhoriskien pienentämiseen. Sopeutumistoimien suunnittelemiseksi tarvitaan kuitenkin ensin tietoa siitä, miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella on. Työni oli osa vuonna 2005 käynnistettyä Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelmaa (ISTO). ISTO, ja näin myös oma tutkimukseni, tuottaa siis tietoa, jonka avulla voidaan mukauttaa metsänhoitoa vastaamaan muuttuvia ilmastooloja. Työssä tarkasteltiin maan vesipitoisuutta menneessä, nykyisessä ja muuttuvassa ilmastossa. Tavoitteena oli ennustaa, miten kuivuuden esiintyminen muuttuu Suomessa. Lisäksi menneiden kuivien vuosien kasvuvaikutuksia tutkittiin lustomittausten avulla. Vesitasemuutoksia lähdettiin tutkimaan mallilaskelmilla. Laskelmat perustuivat yksinkertaiseen open bucket – tyyppiseen vesimalliin. Mallissa maaperä ajatellaan tilana, johon sadanta ja lumen sulaminen tuovat vettä. Haihdunta ja valunta päinvastaisesti vähentävät sitä. Mallia sovellettiin Metlan yhdeksällä provenienssikoealueella, joihin lukeutui sekä kuusikoita että männiköitä eri kasvupaikoilta. Mallin yksinkertaisuuden takia koealueilta tarvittiin ainaostaan päivittäiset tiedot lämpötilasta, sadannasta, säteilystä ja VPD:stä. Lisäksi tuli selvittää kasvupaikkojen savi- ja hiekkapitoisuudet maaperäparametrien laskemiseksi. Vesimallilla tehtiin kahdet laskelmat. Ensimmäisissä laskettiin päivittäistä vesitasetta vuosina 1961-2008 mitattua sääaineistoa käyttäen. Toisissa laskelmissa käytettiin mitatusta säädatasta modifioitua sääennustetta. Lämpötilaa ja sadantaa oli kasvatettu vastaamaan vuosisadan lopulle tehtyä ennustetta. Näiden kahden laskelman tuloksia vertailtiin keskenään kuivuuspäivien lukumäärän osalta. Malliin oli siis ohjelmoitu kuivuuspäiväindeksi. Indeksin perusteella kuivuutta katsottiin olleen päivänä, jolloin kasveille käyttökelpoisen veden määrä laski alle 4 prosentin ja haihdunta leikkaantui 90 prosentilla normaalitasoon nähden. Kuivuuspäivät lisääntyivät kaikilla provenienssikoealueilla. Suurin muutos olisi tulosten perusteella odotettavissa etelärannikolla ja männyn kasvupaikoilla, jotka jo entuudestaan olivat alueista kuivimpia. Vähäisin muutos olisi taas odotettavissa kuusen kasvupaikoilla, etenkin jos sijainti ei ole aivan eteläisimmässä Suomessa. Kasvuvaikutuksia koskevien tulosten perusteella maan vesipitoisuus ei ole ollut merkittävä lustojen kasvua rajoittava tekijä provenienssikoealueilla menneinä vuosikymmeninä. Kuivuuspäivien määriin ei tule suhtautua absoluuttisina totuuksina, sillä ne ovat määritelmänsä mukaisesti vain suuntaa antavia. Niiden avulla voidaan tehdä ainoastaan päätelmiä metsiköiden ja vuosien välisistä suhteellisista eroista ja kehityssuunnista. Suoria johtopäätöksiä puuston kasvusta tai elinvoimaisuudesta ei pystytä tekemään. Eikä myöskään pystytä arvioimaan, reagoivatko mänty ja kuusi ennustettuihin muutoksiin eri tavoin. Voidaan kuitenkin päätellä, että keskimääräisten vuotuisten kuivuuspäivien lukumäärän kasvu johtaa brutto- ja nettoprimäärituotoksen vähenemiseen. Tätä kautta kuivuuden lisääntyminen alentaa myös kasvua verrattuna tilanteeseen, jossa kuivuuspäivien määrä pysyisi muuttumattomana.

Suomenlinna is one of the most popular tourist and cultural attractions in Helsinki. Kustaanmiekka, as well as the whole of Suomenlinna, nature has become a traditional Finnish archipelago nature and over the centuries, the place of the duties of the fortress of flora. Because of the island's varied habitats of the region, the vegetation is very rich. Fortress of many plant species have become invasive plant across Europe and Russia. Most of the Suomenlinna Area is rock dry meadow and also fortress dry meadow, both of which belong to protected areas. Kustaanmiekka pastures grow dry meadow and heat species, such as rare Botrychium lunaria and Dianthus deltoides. This study was primarily designed to identify the region Kustaanmiekka dry meadow flora 2009 summer season, and different vascular plant species richness. The study also examined the factors of soil and the treatment history of the possible impact of dry meadow species. The study surveyed ten different wild dry meadows in Finland Kustaanmiekka castle fortress in the region. Dry meadows were located in different parts of Kustaanmiekka in such places, which was the highest in dry meadow vegetation. Field works were carried out in June and July, calculated for each squares Vascular Plants coverage, and also by listing up the squares outside the spring and late summer bloomers in May and August. To determine the properties of soil were taken from each dry meadow topsoil sample in August. The other investigated variables were slope geomorphology and moss, litter, bare land, vegetation and rocks coverages in squares. Dry meadow average vegetation height was measured in June and July. There were clear differences in flora between dry meadows. Plant species ranged dry meadows the total number of species of 40-60 species of plants. 120 different species of vascular plants were found, most of which bloom in June and July. Dry meadows plant species ranged from 6.3 to 13.6 in one plant species per square meters, in addition to the Shannon-Wiener diversity index ranged from 1.4 to 2.3 value. The most common species, which the meadows were, were, inter alia, Achillea millefolium, Dactylis glomerata, Elymus repens and Potentilla argentea. The region also grew a few alien species such as Berteroa incana, Bunias orientalis and Epilobium hirsutum. Soil factors such as high phosphorus content had no effect on the number of plant species in the meadows. Only the pH and conductivity were positively correlated with the height of the vegetation in dry meadows. Although the results of the dry meadows treatment had no effect on dry meadow amount of vegetation, can be expected right kind of treatment will improve the competitiveness of other typical meadow plants in point.

The main problems with cultivated peat soil are its weak carrying capacity, high greenhouse gas emissions, coldness, and acidity. There is very little research on using industrial by-products as soil amendments in peat soil. The aim of this thesis was to study the effects of industrial by-products paper mill sludge and gypsum on the sustainability of soil structure, greenhouse gas (CO2 and N2O) emissions and soils heat and gas dynamics in peat soil. The study was performed in the laboratory on samples taken from a field test. The tested treatments were unfertilized, control, gypsum 3 kg m-2, paper mill sludge 3 kg m-2, paper mill sludge 15 kg m-2 and paper mill sludge 15 kg m-2 + gypsum 3 kg m-2. The water-stable aggregates were determined by wet sieving with 0.25 mm mesh and 2 mm mesh at three different moisture contents. The greenhouse gas emissions of the soil were determined by gas chromatography at field capacity. The thermal properties of the soil were determined by measuring the thermal conductivity and diffusivity of the soil at field capacity and at saturation. In addition, soil pH, hydraulic conductivity of saturated soil, and water-holding capacity at matrix potentials pF 0; 0.4; 1; 2 and 4.2 were measured. Soil amendments had no effect on the water-stable aggregates in field moisture. The soils CO2 emissions increased with paper mill sludge treatments and decreased with gypsum treatment. Individual soil amendments had no effect on the N2O emissions of the soil, but the combined effect of paper mill sludge and gypsum increased the N2O emissions. The soils CH4 consumption decreased with gypsum treatment. Soil amendment treatments had no effect on soil thermal conductivity or thermal diffusivity at field capacity. However, in water-saturated samples the thermal conductivity and heat diffusivity of the soil was increased by the combined effect of paper mill sludge and gypsum. Unlike gypsum, paper mill sludge was found to have a clear liming effect. Soil amendments had no effect on the hydraulic water conductivity or water-holding capacity of saturated soil at any matrix potential. Based on the results, the soil amendments used did not have a major impact on the cultivation problems in peat soil, but further research on their use as soil amendments is needed.