Browsing by Subject "merkitys"

Objectives. Regardless of the era, people have been always celebrating different occasions. Celebration has signified the division of continuously flowing time into ordinary and sacred. At the same time, continual reminiscent rituals have answered the humane need to feel control over life and foresee future. The celebration has also strengthened the social cohesion between the individuals who take part in it. Christmas is a celebration that intensely influences the whole society time and again. Even though Christmas seems to have stayed unchanged throughout the centuries, closer analysis reveals that there can be seen different layers from different parts of history. It contains elements from pre-Christian times, medieval peasant traditions, and 1900th century familial. There is substantial amount of literary about Christmas but very little recent academic research on this subject. The purpose of this study is to examine how Christmas is celebrated in contemporary families and what kind of meanings are connected to it. Through these meanings, it can be understood why Christmas is celebrated. Methods. The research material for this study was collected with essays. Before the essay itself, there was a small priming quantitative part. Parents who had at least one child of primary school age acted as informant. In this study, the methods of content analysis were applied. After this, the synthesis on which all the conclusions are based was formed. Results and conclusions. The preparations for Christmas and Christmas Eve itself form the structured part of Christmas. This part moves forward as chronological and predictable chain of events. In the descriptions of Christmas Eve, same elements are repeated nearly in the same order. From these descriptions, a story which connects all the writings can be formed. This kind of story can also be called narrative. After this programmed part, the form of the celebration turns into casual and there is time for those things which are experienced as the most paramount meaning of Christmas – resting and being together with the closed ones. From the descriptions of Christmas, all the functions of celebration can be found. It divided time, strengthened the bonds towards own community, and its repetitive pattern provided safety. From this point of view, it is not surprising that Christmas has maintained its vitality regardless of societal situation.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Vilho Lammen (1898–1936) tuotantoa osana 1920–1930-luvun suomalaista kuvataidekenttää. Tutkielma rajaa tarkasteltaviksi teoksiksi Lammen lapsiaiheiset maalaukset. Tutkielma koostuu sekä teoreettisesta osasta, jossa keskitytään Suomen sotien väliseen kuvataiteeseen ja yhteiskuntaan, tyylihistoriaan sekä intertekstuaalisuuteen, että käytännön osasta, jossa Lammen lapsiaiheiset teokset luetteloitiin ja syvennyttiin niiden merkityksiin ja uusiin tulkintoihin, jota teoksista voidaan tehdä. Lammen tuotannon kokonaismääräksi arvioidusta noin 650 teoksesta löydettiin noin 100 lapsiaiheista maalausta. Merkitysten ja kontekstin ymmärtämiseksi tutustuttiin Lammen saamaan näyttelykritiikkiin suomalaisissa sanomalehdissä sekä Lammen elinaikana että hänen kuolemansa jälkeen aina vuoteen 2020 saakka. Taidehistorian tyylihistoria muodostaa teoreettisen viitekehyksen, jota vasten Lammen teoksia peilataan. Tutkielmassa pyritään tarkastelemaan kriittisesti Lammen sijoittumista aikansa kuvataiteeseen liitettyihin tyylisuuntauksiin. Lampi nähdään aktiivisena ja yhteiskunnallisena hahmona, mikä näyttäytyy hänen tuotannossaan. Tyylillisesti Lammen teokset nähdään osana oman aikakauden kuvataidetta. Kuitenkin Lampi nähdään omaa tyyliään etsivänä ja toteuttavana taiteilijana. Lammen maalauksia ja hänen tyyliään verrattiin aikanaan muun muassa Paul Cézannen (1839–1906), Vincent van Goghin (1853–1890), Alvar Cawénin (1886–1935) ja Tyko Sallisen (1879–1955) tuotantoon, kunnes 1920–1930-lukujen vaihteessa hän irrottautui aikaisemmasta tyylistään suurikokoisten ja jopa aggressiivisten (miehiä kuvaavien) töidensä kautta. Vuoden 1931 Pariisin-matkan jälkeen hänen kuvaustapansa muuttui jälleen. Se rauhoittui ja siirtyi lähemmäksi uusasiallista ilmaisua. Intertekstuaalisuuden soveltaminen taiteen ja erityisesti maalausten katsomiseen muodostaa tutkielmassa kehyksen, jonka kautta etsitään uusia merkityksiä Lammen teoksille. Intertekstuaalinen kuvan katsominen nostaa esiin Lammen lapsiaiheisten teosten surumielisyyden ja salaperäisyyden. Niissä risteää itsensä paljastamisen ja mysteerin säilyttämisen ja sekä sisäisen että ulkoisen kontrollin merkityskentät, joita vasten lapsiaiheisia teoksia tarkastellaan. Kasvu ihmisenä ja taiteilijana limittyy kokonaisuudeksi, joka näyttäytyy sekä muutaman taidehistorian merkkiteosten että hänen omien teostensa tarkastelussa rinnakkain. Lammen lapsessa näkyy alakulo, alistuminen, antautuminen sekä päättäväisyys, voima ja luova, kiihkeä elämänhalu. Lammen elinaikanaan saamassa taidekritiikissä ei juurikaan lapsiaiheisia teoksia arvioitu. Yleisesti kritiikki korosti Lammen tietynlaista poikkeavuutta taiteilijana ja erilaisuutta. Kuolemansa jälkeen myös Lammen lapsiaiheiset teokset saivat uudenlaista huomiota. Kirjoittelussa korostui maalausten psykologisoiva selitys Lammen ennenaikaiseen ja oman käden kautta tapahtuneeseen kuolemaan. Lapsiaiheiset teokset yhdistettiin jo tuolloin Lammen taiteilijapersoonaan ja sen ilmenemiseen teoksissa. Tutkielma etenee rakenteellisesti menemällä yhä syvemmälle ja katsoo teoksia yhä yksityiskohtaisemmin. Se tiivistyy Lammen lapsiaiheisten teosten käsikuvauksen tarkasteluun. Lähtökohtana pidetään Lammen Omakuva (1934) ja Tytön muotokuva (1934) -nimisiä teoksia. Teokset paljastavat Lammen oman käden näyttäytyvän suuressa osassa hänen lapsiaiheisia töitään. Sen kautta Lammen taiteilijuus ja ihmis(en) kuva paljastuu katsojalle. Elämän ja teoksissa nähtävien eleiden kaksijakoisuus on ilmeinen. Lapsiaiheisten teosten yleisilme kautta koko tuotannon on näennäisen ilmeettömyyden sävyttämä, mutta juuri tuo pinnallinen ilmeettömyys korostaa syvemmän tarkastelun kautta nousevaa jopa räjähtävän voimakasta ääntä ja elämäntuntoa.

The subject of this bachelor’s thesis was the meaning of play. The purpose was to find out what kind of things children find significant in playing. In order to find out the meanings, the study based on the children’s experiences of playing. My research focuses on following re-search questions: •What happens when children play? •What kind of things makes playing fun? •What kind of plays do children like? •What kind of plays children don’t like? •What would be an ideal surrounding for playing from a child’s perspective? What could one find and do there? What would happen? The research was conducted in one preschool in Helsinki on December 2017 with 21 children participating in the research. The material of this study consisted of interviews with the children and observations of the children’s free play. The data was analysed by content analysis. The principles of child perspective study were strongly applied in this research. On the grounds of this study, four meaningful aspects important to a child’s play were found. These aspects included the gender and the toys used, but also the role of current events of surroundings and the joy and amusement of playing. According to this study, children treated current, significant events and experienced with different roles while playing. The significance of toys proved to be crucial as all the plays were based on toys apart from one exception. The influence of media was shown in the way children talked of toys linked to tv-series and games. The difference between the sexes was remarkable in themes, roles and choices of toys. Joy and amusement were highlighted in children’s stories of playing. Speed and sportiveness, fear and excitement and opportunities to make dreams come true were aspects that made playing extremely fun.

Tarkastelen tutkimuksessani kolmen uskonnon; juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jakamaa Jerusalemin kaupunkia 1800-luvun alkupuoliskon matkakertomuksissa. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Miten paikan merkitys rakentuu eri uskontojen matkailijoiden matkakertomuksissa ja miten matkailijat rakentavat kunkin uskonnon identiteettiä kaupungissa. Käytän lähteenäni kuutta eurooppalaista matkakertomusta, joista kaksi on juutalaisten, kolme kristittyjen kertomuksia sekä yksi muslimin kertomus. Tutkimukseni teoreettinen lähtökohta yhdistyy kulttuurihistorian, uskontotieteen ja kulttuurimaantieteen kontekstiin, mutta tulkitsen paikan merkitystä ja sen identiteettiä lähinnä kulttuurimaantieteen valossa. Tutkimukseni osoittaa, että Jerusalemin merkitys juutalaisille rakentuu matkakirjoittajilla juutalaisten menneisyydestä ja historiasta kaupungissa. Se merkitsi juutalaisille kokonaisuutena heidän esi-isiensä ja kuninkaidensa muinaisen suuruuden kaivattua paikkaa. Juutalaiset kävivät kaupungissa muistelemassa menneisyytensä paikkoja: tuhoutuneiden temppeleidensä paikkaa sen jäljelle jääneellä läntisellä tukimuurilla tai esi-isiensä hautapaikoilla. Matkakertomuksissa kaupungin juutalaisuuden identiteetti rakentuu menneen loiston muistamisesta kontrastina juutalaisten tuon hetkiseen köyhyyteen ja ahdinkoon kaupungissa. Kristityille kaupungin merkitys rakentuu kristinuskon keskeisten tapahtumien paikkojen näyttämöllä, jolla olivat tapahtuneet käänteentekevät hetket: Kristuksen elämä maan päällä, kuolema sekä ylösnousemus. Merkityksellisin paikka sijoittuu kristinuskon keskukseen, eri uskontokuntien jakamaan Pyhän haudan kirkkoon, jossa kristityt matkailijat antoivat paikalle merkityksiä kertomalla kokemuksistaan. Kristinuskon identiteetti rakentuu kuitenkin matkakertomuksissa eri kirkkokuntien riitaisuudesta ja kilpailusta pyhillä paikoilla. Muslimeille Jerusalemin merkitys rakentuu vallasta kaupungissa sekä kaupungin, sen pyhien paikkojen ja ihmisten hallinnasta turkkilaisten osmanien tai egyptiläisten arabien ollessa virallisesti hallitsijoina. Paikkojen merkitys syntyy myös pyhiinvaelluksen paikoissa Temppelivuoren kahdessa temppelissä: Kalliomoskeijassa ja al-Aksa-moskeijassa, jonne Profeetta Muhammed oli tehnyt yöllisen taivasmatkan. Matkalaisten kertomuksissa kaupungin muslimi-identiteetti rakentuu pääosin koko kaupungin ja sen pyhien paikkojen hallinnasta. Sen lisäksi, että Jerusalem oli tuona aikana kolmen uskonnon jakama kaupunki tilallisesti ja maantieteellisesti, oli se myös eri matkailijoiden ja paikallisten asukkaiden jakama kohtaamispaikka. Jerusalemin merkitys matkakertomuksissa syntyy kaupungin, sen pyhien paikkojen ja ihmisten niin matkailijoiden kuin sen asukkaiden kohtaamisessa sekä menneen ja nykyisen kohtaamisen kontekstissa.

Etiopia on voimakkaasti urbanisoituva maa, jossa uudet kaupunkiyhteisöt hakevat muotoaan. Uskonnollinen identiteetti ja uskontojen väliset yhteydet kohtaavat kaupunkiyhteisössä toisensa lähietäisyydeltä, jolloin uskontojen tilat neuvotellaan uusiksi. Tutkimustehtävänä oli selvittää etiopialaisen protestanttisen Mekane Yesus -kirkon työntekijöiden antamia kontekstuaalisia merkityksiä vastavalmistuneelle innovatiiviselle kirkkorakennukselle, jonka arkkitehtuurissa yhdistyvät uskonnollinen tila ja varoja tuottava liiketila. Lisäksi tarkastelin rakennuksen vaikutusta Dessien kaupungin uskontotilanteeseen. Tutkimuksessa kirkkorakennus käsitetään fyysisen, sosiaalisen ja uskonnollisen tilan representaationa. Keskeinen teoriakehys on Henri Lefebvren sosiaalisen tilan teoria, jonka mukaan ihmiset tuottavat keskuudessaan sosiaalista tilaa. Tämä tila muokkautuu eletyn, havaitun ja käsitteellistetyn tilan vuorovaikutuksessa. Näkymätön sosiaalinen tila muuttuu näkyväksi ja konkreettiseksi silloin, kun ihmiset käyttäytyvät sosiaalisen tilan mukaisesti. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen teemahaastattelu. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin sisällönanalyysiä abduktiivisella tutkimusotteella, jossa teoria, aiempi tutkimus ja oma tutkimusaineistoni kävivät vuoropuhelua tutkimusprosessin aikana. Teemahaastattelu tuotti aineiston, joka kuvaa haastateltavien subjektiivisia kokemuksia ja merkityksenantoa ja vahvistaa tutkimuksen kontekstuaalisuutta. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia oli havainto siitä, että kirkkorakennukselle annettiin merkityksiä uskonnollisen, sosiaalisen, fyysisen ja taloudellisen tilan kautta. Sain selville, että nämä tilat risteävät ja täydentävät toisiaan lähetystyön, uskonnollisen identiteetin, sosiaalisen arvostuksen, ryhmän itsearvostuksen ja riippumattomuuden suhteen. Dessien seurakunnan sisäinen koheesio lisääntyi, kun seurakuntalaiset antoivat vapaaehtoisen panoksensa rakennushankkeeseen. Uskontojen väliset suhteet näyttäytyivät erilaisina ryhmä- ja yksilötasolta katsottuna: yksilöiden välinen solidaarisuus ja hyväksyntä oli vahvaa, mutta uskontoryhmien välisessä diskurssissa suhde oli ohuempi. Aineisto osoittaa, että kirkkorakennuksen avulla pieni vähemmistöuskonto raivaa näkyvyyttä kaupunkitilassa sekä lisää kirkon luotettavuutta jäsenten ja muiden silmissä. Tämä voi tuottaa menestystä seurakunnan lähetystyöhön ja lisätä uusien jäsenten määrää sekä lisätä seurakunnan arvostusta. Kirkkorakennus toimii välineenä, jonka avulla seurakunta pystyy itse määrittämään sosiaalisia rajoja ja tiloja suhteessa muihin uskonnollisiin ryhmiin.

Tämä pro gradu -tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, joka perustuu kahdeksaan (8) haastatteluun. Haastattelut on nauhoitettu ja äänitysmateriaali on litteroitu sekä analysoitu. Analysoimisessa on käytetty sisällönanalyysiä. Tämän tutkimuksen toimijoina ovat omaiset – miespuoliset – jotka ovat osallistuneet sekä arkun kantamiseen että haudan täyttämiseen lapioimalla arkun hautaamisen yhteydessä. Tutkimuksessani on kyse erään hautausrituaalin tutkimisesta – arkkuhaudan täyttö lapioimalla. Tarkemmin siitä mitä merkityksiä omaiset antavat tälle tapahtumalle. Alku hypoteesini oli, että yksi vahvimmista merkityksistä olisi paikkakunta sidonnaisuus sekä se, että kyseessä on vain tapa, josta ei osata luopua. Pro gradu -tutkielmani mukaan ei kuitenkaan välttämättä ole kyse tiettyjen paikkakuntien toiminta tavasta, vaan pikemminkin tapa peittää hauta lapioimalla omaisten voimin liittyisi sukuihin ja vielä tarkemmin jopa yksilöihin sukujen sisällä. Eli ikään kuin jollain suvuilla on ollut tapana toimia näin, mutta koko suku ei niin enää toimi vaan tietyt henkilöt kannattelevat tätä tapaa ja vievät sen mukanaan sinne missä asuvat. Haastattelin neljä (4) henkilöä Lapissa ja neljä (4) pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkilaiset ovat myös alun perin kotoisin Lapista. Toinen erittäin merkittävä syy osallistua haudan täyttöön lapioimalla oli viimeinen hyvästijättö tai palvelus. Kolmas syy on asian konkretisoituminen – kuolema konkretisoituu. Asia ei jää kesken eikä sitä voi enää perua. Kunniatehtävästä oli myös kyse joidenkin haastateltavien kohdalla sillä he kokivat, että tehtävään osallistuminen on pääsemistä osalliseksi tätä tehtävää. Velvollisuus nousi esille mitä läheisemmästä vainajasta oli kyse, varsinkin jos vainajana olivat omat vanhemmat ja lapset. Myös surutyön merkitys on mainittava, kun annetaan merkityksiä arkkuhaudan täytölle lapioimalla omaisten voimin. Surutyön merkitys on suuri. Tämä tapa on joillekin omaisista erittäin merkittävä. Ja niin kuin useampi haasteltava kertoi, että heidän mielestään tämä tapa pitäisi olla aina mahdollinen, mikäli omaiset sitä haluavat. Se on pieni asia seurakunnalle, mutta saattaa olla todella merkittävä asia omaisille. Jokainen hautaus tulisikin hoitaa aina tapauskohtaisesti sekä kuunnellen ja kunnioittaen vainajan ja hänen läheistensä toiveita. Kuolema on kuitenkin jokaisen elämän konkreettinen loppu, josta seuraa ainutkertainen asia – vainajan hautaaminen, viimeinen matka. Ja tällä matkalla omaiset ja heidän toiveensa ovat merkittävässä roolissa.

The aim of this study was to describe the meanings of women-only networks, and examine why the gender-specific network is regarded as necessary at this time. An increasing amount of female net-works have emerged in Finland, but there has been limited academic research on the necessity of the networks. In this research I try to describe how the actors of a female network explain the signifi-cance of the organization. The theoretical background of this study is based on social capital and its role in the networks. Time, place and people contextually develop the concept of social capital and the meanings linked with it in this particular study. This case study focuses on the implications of the female network Howtomo. This specific network is based on volunteerism and its goal is to promote learning and expertise within females by offering free workshops and lectures. The data was collected by conducting semi- structed theme interviews with six operators at the Howtomo network. The data was analyzed using conventional content anal-ysis. According to the data, the network was argued to be significant for individual rather than collective reasons. Howtomo was regarded as an important platform to learn and share information, and as a meeting point to unite people with similar interests. Apart from the individual benefits, the network was thought to bring support and security in the unstable work life. Howtomo was believed to promote an improved portrayal of females in the work force and their position in it. The network was also regarded as a positive resource, which is needed today and in the future. The results were comparable with other findings on female networks in Finland. Further research is suggested to be conducted about the significance of the network for the participants and members.

A lot of previous research on the meaning of food already exists. However, the meaning of food when pregnant has been studied very and therefore the purpose of this study was to fill this gap. Previous studies have shown that today’s consumers are not able to avoid making choices in relation to the food they consume but instead encounters them every day. Food choices on the other hand create tensions between the consumer and consumption when trying to integrate cultural and social pressures and standards with their own freedom of choice. The chosen and unselected foods in turn reflect the meanings that food receives and expresses. The aim of the study is to unravel the meanings of food while pregnant and to examine the tensions behind it using the binary categories developed by Mäkelä (2002). Also other studies concerning the binary categories are used. The study was carried out as a qualitative study using the narrative approach. The research data were collected from pregnant and within a year pregnant people during summer 2022 using the University of Helsinki’s e-form. The study invitation to write was distributed on Facebook in private Baby Groups and among those close to the researcher. The final data of the study consisted of 27 narratives from 19 to 42 years old respondents. The data were analysed by using a directed content analysis, utilizing in particular the conceptualization of Mäkelä's (2002) binary categories. As a result of the study, seven main meaning classes were formed to describe the meanings of food during pregnancy: food as discipline, food as a risk and threat, food as nourishment, food as identity and ideologies, food as a source of sensations and feelings, food as social relations and food as a source of health and well-being. In addition, the main meaning classes were divided into 17 additional upper meaning classes. Especially during pregnancy, food recommendations and restrictions, which appeared to be clearly shared norms, seemed to have an impact on the meanings of food. A distinct link behind the meanings of food to tensions was found. Based on these meanings of food, pregnant women find the healthy development of the fetus very important and therefore the binary categories concerning health and danger were highlighted in the narratives. It would be important to provide support from health care and from close ones so the pregnant mother would not be left alone with encountered tensions but would rather be able to enjoy the social side of food in addition to the child growing in the womb.

Pariisissa 13. marraskuuta 2015 tapahtui seitsemän terrori-iskun sarja, jossa uhriluku nousi 129 henkeen ja loukkaantuneita oli noin 352. Terrori-isku sai paljon mediahuomiota osakseen ja sen takana oli terroristijärjestö ISIS (The Islamic State of Iraq and Syria). Keskustelu eri sosiaalisen median kanavissa oli vilkasta iskujen jälkeen. Tämä Pro gradu –tutkielma keskittyy terrori-iskun jälkeiseen keskusteluun ja ihmisten ensireaktioihin Twitterissä. Koska aikaisempaa tutkimusta tämän tyyppisen kriisin ensireaktioista on hyvin rajallisesti, data, jota tässä tutkielmassa käsitellään, rajoittuu tviitteihin, jotka lähetettiin neljän päivän sisällä iskuista. Tutkimuksen tavoitteena oli mallintaa millaisia ensireaktioita ihmisillä oli Islamin nimeen tehtyjen terroristi-iskujen jälkeen, mitkä teemat tviiteissä nousivat esiin, mihin tarkoitukseen Twitteriä käytettiin ja minkälainen rooli uskonnolla oli ihmisten järkeistämisprosessissa (sense-making). Tämän tutkielman tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Data kerättiin Twitteristä Pulsar nimisellä työkalulla. Datan rajaamiseksi käytettiin aihetunnisteita #parisattack, #parisshooting ja #paristerror sekä ajallista ja kieleen liittyvää rajaamista. Tiedon analysoinnin metodina käytettiin sisältöanalyysia. Tutkimuksen perusteella, Twitteriä käytettiin laajasti Pariisin terrori-iskujen jälkeen ja tiedon jakamisen tarve korostui Twitterin ensireaktioissa. Muita syitä tviittaamiseen olivat mielipiteiden jakaminen tai hallitsevan tunteen ilmaiseminen. Uskonto esiintyi suhteellisen pienessä osassa tviittejä. Nämä löydökset tukevat aikaisempaa tutkimusta tiedon saamisen tärkeydestä alkuvaiheessa kriisitilanteen tapahduttua, ja siten selittää pientä uskontoa käsittelevien tviittien osuutta. Kun dataa tarkasteltiin vain uskontoaiheisten tviittien osalta, mielipiteiden osuus korostui. Suuri osa näistä tviiteistä pyrki edistämään rauhanomaista yhteisymmärrystä (concensus) pääviesteinään se, että Muslimeja, Islamia tai uskontoa ei ole syyttäminen terrori-iskuista. Toisaalta noin neljännes tviiteistä piti edellä mainittuja syyllisenä iskuihin ja pyrkivät aiheuttamaan vastakkainasettelua (confrontation). Nämä löydökset viittaavat siihen, että uskonto jakoi mielipiteitä ja siitä etsittiin syitä terrori-iskuihin. Tämän tutkimuksen mukaan uskonto oli osa ihmisten järkeistämisprosessia uskontoaiheisten tviittien pienestä lukumäärästä huolimatta.

Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään luomun markkinointiin mainoskuvan analyysin keinoin. Tutkielmassa tutkitaan kvalitatiivista mainosanalyysiä apuna käyttäen, mitä mainoskuvat viestivät luomusta ja millä keinoin. Luomumainokset ovat elintarvikemainonnan osa ja luomu yhä nousevan ekologisen tietoisuuden aikana ajankohtainen tutkielman aihe. Tutkielmassa syvennytään mainoskuvan katselukokemukseen siten, että tutkija tekee analyysin kuudesta (6) luomumainoksesta, jotka ovat Finfood – Suomen Ruokatieto Ry:n (nykyinen Ruokatieto Ry) toimeksi antamia tai sellaisia, joissa näkyy luomumerkki. Mainokset on kerätty vuosilta 1998–2004, joten niistä saadaan näkökulma siihen, miten luomumainostaminen on tapahtunut aiemmin ja miten mainonta on kehittynyt näiden vuosien aikana. Tutkielman tavoite on selvittää, mitä ja miten luomumainoksilla on viestitty luomusta. Erityistä huomiota kiinnitetään visuaaliseen rakenteeseen ja yhteneväisyyteen ja pohditaan, millaisia mielikuvia mainokset herättävät. Elintarvikemainosten tehokkuutta tutkitaan usein kvantitatiivisesti, esimerkiksi myynnin kehitystä seuraamalla. Mainoskuvassa on kuitenkin myös kvalitatiiviselle tutkimukselle hyvää aineistoa löydettävissä, sillä mainoskuvat ovat sisällöltään rikkaita. Tavoite saavutetaan tutkimalla, mitkä elementit aiheuttavat mainoskuvassa tämän sanattoman kommunikaation ja miten päällisin puolin yksinkertaiselta tuntuvan kuvan kielioppi kertoo mainostettavasta aiheesta. Tutkielmasta saadaan tätä ajatusta kuljettamalla sivutuotteena tulokseksi, mitä luomusta on mainoskuvilla viestitty. Tulevaisuudessa on tärkeää, että mainostaja ymmärtää tuottamansa visuaalisen materiaalin vaikutukset ja syyt syvällisesti. Suomessa on monia erilaisia mainosalan ja media-alan toimijoita, jotka tuottavat tutkimusdataa ja mainonnan mittaristoja. Suurasiakkaat, kuten Ruokakesko Oy, tilaavat mittaristoja, sekä ylläpitävät omia mainonnan mittaristojaan. Samat tahot myös tilaavat mainokset. On tilaa tutkielmalle, jossa perehdytään elintarvikemainontaan tuorein silmin, syvästi sisällölliseltä näkökannalta. Mainoskuvan analyysillä visuaalisen kieliopin avulla voidaan avata uusia näkökulmia mainoksiin. Tutkielmassa halutaan myös tuottaa lisää materiaalia mainoskuvan tutkimuksen saralla. Tutkielman pääkysymys oli; mitä ja miten luomumainoksilla on viestitty luomusta, johon löytyi monia vastauksia mainoksista. Luomusta on viestitty, että luomun ostaminen on erilainen tapa ajatella kotitalouden ruokaostoksia. Luomukuluttajalle on viestitty vahvasta ja uskaliaasta valinnasta, jolla on vaikutusta. Mainoskuvat luokittelevat luomun luonnonläheisyyteen, lisäaineettomuuteen ja turvallisuuteen kulutusvalinnoissa. Monessa tutkielman mainoksessa luomun vihreä värimaailma ja sloganit, www-sivut sekä tiedottavuus ovat mainoksen pääelementtejä. Mainokset kertovat luomun olevan ennen muuta turvallinen valinta, joka perustuu tulevaisuuteen.